Rauhoittavaa joogaa? Ei missään nimessä! Toimittaja-juontaja Eva Kela, 49, tarvitsee rankkaa, sykettä nostattavaa liikuntaa voidakseen hyvin.
”Mitä enemmän rauhoitun, sitä äänekkäämpää on ahdistus.”
Niinpä hän käy juoksulenkeillä sekä harrastaa HIIT:iä eli kovatehoista intervalliharjoittelua. Kun sydän hakkaa ja hiki virtaa, mieli hiljenee.
Eva on kärsinyt ahdistuksesta lapsesta asti. Laukaiseva tekijä oli, kun hänen isänsä sairastui psykoosiin Evan ollessa kuusivuotias. Se jätti Evaan trauman ja pelon siitä, että hän itsekin romahtaa psyykkisesti.
Lue myös: Ahdistus vei Katjalta, 44, lopulta toimintakyvyn: ”Lapsuudenperheestäni puuttuivat tunnetaidot”
Eva Kela sai monta diagnoosia
Ahdistusta on monenlaista. On muun muassa sosiaalisten tilanteiden pelkoa, paniikkihäiriötä ja yleistä ahdistuneisuutta, jolloin ihminen on koko ajan ahdistunut jostakin, vaikkapa omasta terveydestään.
Eva Kela sai diagnooseikseen yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, agorafobian eli julkisten paikkojen pelon ja dystymian, joka tarkoittaa pitkäaikaista masentuneisuutta.
Kauheinta hänestä olivat ahdistukseen liittyneet epätodellisuuden kokemukset eli derealisaatio ja depersonalisaatio.
”Sitä on vaikea selittää ihmiselle, joka ei ole kokenut vastaavaa. Tunne tulee hiipien ja yhtäkkiä tajuan, että en tiedä, olenko tässä oikeasti. Tuntuu kuin leijuisin jossain enkä olisi integroitunut kehooni. Tapahtumat tuntuvat kuin leffalta.”
Ahdistus ilmeni myös pään sisällä kuuluvana jatkuvana kriittisenä äänenä.
”Se sanoi, ettei minusta ole mihinkään. Että olen ihan hullu enkä koskaan kykene elämään normaalia elämää.”
Päällepäin Eva oli useimmiten aurinkoinen itsensä. Pelon ja ahdistuksen takia hän ei voinut kuitenkaan esimerkiksi matkustaa. Oli myös vaiheita, kun hän ei uskaltanut lähteä kotoa mihinkään. Opiskeluaikoina hän oli oireidensa takia kokonaisia jaksoja pois, ja työuransa alkuvaiheessa hän joutui välillä jäämään pitkille sairauslomille.
Lue myös: Miltä ahdistus tuntuu? Tällaisia ovat ahdistuksen psyykkiset ja fyysiset oireet
Rakkaus ja äitiys korjasivat
Kun Eva Kela oli kolmekymppinen, hän alkoi pikkuhiljaa saada otetta mielenterveydestään.
Muutokseen vaikutti moni asia. Eva oli löytänyt hyvän terapeutin, ja hän oli myös kypsynyt ja tullut itsevarmemmaksi. Hän uskalsi tuntea vihaa ahdistustaan kohtaan. Hän hyväksyi, että ahdistus oli osa hänen elämäänsä, mutta hän oppi laittamaan sen oikeisiin suhteisiin.
Samoihin aikoihin Eva rakastui. Poikaystävästä, muusikko Ville Kelasta, tuli sittemmin hänen puolisonsa.
”Ville tajusi sairauteni vakavuuden, mutta ei ottanut sitä niin vakavasti. Hän osasi asennoitua oireisiini sopivan rennosti.”
Myös äidiksi tuleminen vuonna 2008 auttoi suhteuttamaan asioita ja kääntämään katseen omasta itsestä ulospäin.
”Kun ihminen voi psyykkisesti huonosti, hänhän on todella itsekeskeinen. Kaikki ajatukset pyörivät oman navan ja voinnin ympärillä.”
Eva huomauttaa, että vaikka äidiksi tulo oli ihanaa, oli se samaan aikaan maailman pelottavin asia. Hän pelkäsi, ettei hänestä psyykkisten haasteiden vuoksi olisi äidiksi.
”Onneksi uskalsin. Meillä on kotona hyvinvoiva 16-vuotias tyttö.”
Eva Kela: MS-tauti on hallinnassa
Joitakin kuukausia lapsen syntymän jälkeen alkoivat oudot oireet. Ensin puutuivat jalkapohjat ja pikkuhiljaa tunnottomuus levisi jalkoja pitkin ylöspäin. Eva Kela kävi ensin fysioterapeutilla ja sitten työterveyslääkärillä, joka passitti hänet fysiatrille.
Selkäydinnestenäyte vahvisti diagnoosin: Eva oli sairastunut MS-tautiin. Etenevä neurologinen sairaus tuhoaa aivojen hermosoluja rikkomalla niitä peittävän myeliinivaipan. Sairaus voi vaikuttaa moniin tavoin liikkumiseen, toimintakykyyn ja kognitiivisiin kykyihin.
”Diagnoosi oli tietysti järkytys, mutta samaan aikaan ajattelin, että kyllä minä tämän kanssa pystyn elämään. Kestän mitä vain, kunhan minulla ei ole ahdistusta ja epätodellisuuden kokemuksia.”
Eva sanoo, että hänen on helpompi suhtautua MS-tautiin, koska se ei ole kytköksissä hänen identiteettiinsä niin kuin ahdistus.
”Ahdistuksen kanssa minulla oli pitkään tunne, että epäonnistun päivittäin, kun en pysty kontrolloimaan sitä. MS-tauti ei ole minun käsissäni. On vain luotettava ja pidettävä itsestä niin hyvää huolta kuin mahdollista.”
Evan MS-tauti on onneksi hyvin lempeää sorttia. Hänellä ei ole sairauden alun jälkeen ollut yhtään pahenemisvaihetta.
Lue myös Kotiliesi.fi: Terapeutti ja kansanedustaja Ville Merinen ja vaimo puhuvat avoimesti MS-taudista: ”Ellin sairaus on pakottanut keksimään uusia tapoja olla romanttisesti yhdessä”
Päikkärit vaikka illalla
Hauras psyyke ja neurologinen sairaus merkitsevät sitä, että Evan on pidettävä hyvä huoli omasta jaksamisestaan. Stressaantuneena ja kuormittuneena ahdistus nostaa päätään, ja MS -tauti muistuttaa itsestään puutumisena, pistelynä ja lihasheikkoutena jaloissa.
Työskennellessään Huomenta Suomi -ohjelmassa Eva Kela uupui ja siirtyi vähemmän kuormittavaan työhön freelanceriksi tuottamaan ja kirjoittamaan. Viime vuoden syksyllä hän palasi kameroiden eteen työskentelemään Efter Nio -ohjelman juontajana ja toimittajana.
Nykyisessä työssään hän voi tehdä säännöllistä päivätyötä ja lyhennettyä työaikaa.
Evan ykkösase hyvinvointiin on uni. Sillä hän torppaa väsymyksen, jonka hän arvelee liittyvän sekä MS-tautiin että hermostolliseen herkkyyteensä.
”Tarvitsen kymmenen tuntia unta vuorokaudessa. Kun väsyn, päässä alkaa sirinä ja tulee aivosumua. Patterini loppuvat nopeammin kuin muilla, ja tuntuu kuin hermostoni sulkeutuisi. Vain uni nollaa minut täysin.”
Eva nukkuu yhdeksän tunnin yöunia ja lisäksi hän ottaa päiväunia työpäivän jälkeen.
”Minulla ei ole mitään ongelmia mennä päikkäreille vaikka puoli seitsemän illalla ja nukkua tunti. Se ei siirrä nukkumaan menoani yhtään, vaan kolmen tunnin kuluttua olen valmis yöpuulle.”
Päikkärien ansiosta hän jaksaa myös harrastaa illalla liikuntaa. Liikunta on elintärkeää mielen lisäksi myös keholle – MS-taudin vuoksi Eva haluaa pitää pakara- ja jalkalihaksensa vahvoina.
Eva Kela: Kaikki on hyvin nyt
”Molemmat sairauteni ovat nyt siinä tilassa, että minun ei tarvitse miettiä niitä. Minun on vain muistettava ottaa lääkkeeni päivittäin.”
Evan MS-tautia hoidettiin pitkään pistoksilla, mutta lääkkeellä oli hankalia sivuvaikutuksia. Nykyään hän ottaa pillerin päivässä. Se, että lääkityksen myötä hiukset ovat ohentuneet reippaasti, on Evasta pikkujuttu.
Hänellä on myös pysyvä mielialalääkitys. Pahan päivän varalle on rauhoittavia lääkkeitä.
”Tällä hetkellä voin paremmin kuin koskaan. Kaikki on hyvin ja on turvallinen olo. Koen, että olen riittävän hyvä äiti ja vaimo ja ihan kelpo toimittaja ja juontaja.”
Juttu on julkaistu Annassa 50/2024.