Leptiiniresistenssi sotkee nälän tunteen ja vaikeuttaa painonhallintaa – näin se korjataan

Leptiini on ruokahalua säätelevä hormoni, johon ylipainoisen elimistö voi lakata reagoimasta. Silloin kylläisyyden kokemus häiriintyy. Ylilääkäri André Heikius Paino­klinikka.fistä kertoo, miten leptiiniresistenssin voi korjata.

Lue myös: Kortisolin alentamisesta haetaan apua huonoon uneen ja makeanhimoon – tästä syystä ajatus on vinksallaan

1. Millainen hormoni leptiini on?

Leptiini on rasvakudoksesta erittyvä hormoni, joka säätelee ruokahalua ja elimistön energiantarvetta. Se kertoo aivoille elimistöön energiaksi varastoituneen rasvakudoksen määrästä. Jos rasvaa on runsaasti, elimistössä on riittävästi energiaa, jolloin aivot vastaavat leptiinin välittämään viestiin kylläisyyden tunteella. Aivot kertovat kantajalleen, että vähempikin syöminen riittää.

Leptiinin tehtävänä on ­huolehtia elimistömme ­pitkäaikaisesta energiatasapainosta, ja siksi se viestittelee aivoille rasvakudoksen määrästä tasaisesti. Leptiinin eritys lisääntyy aterian jälkeen vain hivenen.

2. Mistä leptiini­resistenssissä on kyse?

Kun leptiinin määrä lisääntyy, ruokahalu vähenee. Kun leptiinin määrä vähenee, tulee nälkä. Ylipainoisella ihmisellä on veressään paljon leptiiniä, mutta silti hän kokee nälkää ja nälkä voi olla jatkuvaa. Syy tähän on leptiiniresistenssissä.

Leptiiniresistenssissä verenkierrossa on paljon leptiiniä, mutta elimistö on lakannut reagoimasta siihen. Kylläisyyden tunnetta ei tule, sillä aivoissa leptiinin viestejä vastaanottavat reseptorit ovat turtuneet viestitulvaan.

Leptiiniresistenssiä voi ­verrata ovikelloon, joka lakkaa toimimasta, jos soittonappulaa painaa jatkuvasti. Kun nappula rikkoutuu, merkkiääni ei kulkeudu perille, vaikka kymmenen ihmistä painaisi nappulaa yhtä aikaa.

3. Mistä leptiiniresistenssin tunnistaa?

Ylipaino ja erityisesti vyötärölihavuus ovat yhteydessä leptiiniresistenssiin. Se kulkee yleensä käsi kädessä elimistön matala-asteisen tulehdustilan ja siihen liittyvän sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden kanssa.

Leptiiniresistenssi diagnosoidaan pitkälti oireiden perusteella. Niitä ovat painonnousun ja aineenvaihdunnan häiriöiden lisäksi jatkuva nälän tunne, napostelu ja ruokahalun säätelyn vaikeudet sekä väsymys tai matala energiataso.

Leptiinitasoa voidaan toki mitata verikokeilla, mutta niiden tuloksista ei ole juuri hyötyä ylipainoon liittyvän leptiiniresistenssin hoidossa. Verikokeita käytetään vain, jos henkilöllä on jokin muu aineenvaihdunnan häiriö, kuten diabetes, tai epäillään­ perinnöllistä leptiinin ­puutetta.

Perinnöllinen leptiinin puute on hyvin harvinaista, eikä se selitä painonhallinnan haasteita. Synnynnäinen leptiinipuutos korvataan synteettisellä, pistettävällä leptiinillä.

Tunnista leptiiniresistenssi

• Jatkuva nälän tunne: Vaikka elimistössä on runsaasti energiaa varastoituneena, aivot eivät vastaanota leptiinin viestejä, mikä johtaa nälän tunteeseen.
• Painonnousu tai vaikeus laihtua: Leptiiniresistenssi liittyy usein ylipainoon ja erityisesti vyötärölihavuuteen, sillä elimistön kyky säädellä energiatasapainoa on häiriintynyt.
• Napostelu ja ruokahalun säätelyn vaikeudet: Leptiiniresistenssi voi aiheuttaa taipumusta syödä useammin tai enemmän, erityisesti energiapitoisia ruokia.
• Väsymys tai matala energiataso: Tämä voi johtua elimistön häiriintyneestä kyvystä käyttää energiavarastoja tehokkaasti.
• Aineenvaihdunnan häiriöt: Leptiiniresistenssi liittyy usein matala-asteiseen tulehdukseen ja häiriöihin sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnassa, mikä voi näkyä esimerkiksi kohonneina verensokeri- tai rasva-arvoina.

Lue myös: Tietty vyötärömitta on lähes varma merkki metabolisesta oireyhtymästä – terveysriskit voi minimoida sulattamalla sentit ajoissa

4. Miten korjata reptiiniresistenssi?

Leptiiniresistenssin voi ­korjata: sokeriaineenvaihdunnan ja veren rasva-arvojen häiriöiden hoito on leptiini­resistenssin hoitoa. Niitä ­kaikkia hoidetaan ensisijaisesti monipuolisella ruokavaliolla, jossa on runsaasti kuituja, vähän kovaa rasvaa ja vähän runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita.

Ruokavaliossa on kunnolla kuituja silloin, kun siinä on runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljaa. Uudet ravitsemussuositukset auttavat ruokavalion koostamisessa.

Lue myös: 7 hyötyä, jotka saat lisäämällä kuitua ruokavalioosi – keho ja mieli kevenevät molemmat

5. Miten leptiinin toimintaa voi tukea?

Syöminen säännöllisin väliajoin vähentää napostelua, mikä tukee vakaata veren­sokeri- ja hormonitasapainoa ja vahvistaa kylläisyys- ja nälkäviestejä. Säännöllinen ateriarytmi tarkoittaa itselle sopivia ateriavälejä.

Verensokeritasot pysyvät tutkitusti matalampina, kun huolehtii riittävästä alkupäivän syömisestä. Kunnon aamiainen ja lounas ehkäisevät myös leptiiniresistenssiä. Kovin pienet ja huonosti koostetut ateriat johtavat myöhemmin naposteluun. Kuitu ja proteiini pitävät hyvin nälkää.

Paasto ja nopea laihduttaminen ovat elimistölle hätätila, joka sekoittaa kyvyn aistia nälkää ja kylläisyyttä vielä niiden jälkeenkin. Paasto ei tarkoita neste­paastoa, vaan myös niukkaenergistä dieettiä.

Lue myös: Oikea ateriarytmi auttaa erottamaan nälän mieliteosta – katso 10 vinkkiä painon­hallintaan

6. Miten liikunta vaikuttaa nälän säätelyyn?

Liikkuminen vähentää rasvakudosta ja kylläisyysviestien kulkua haittaavaa, liiallista leptiinin tuotantoa. Kun rasvakudos vähenee, matala-asteista tulehdusta edistävien sytokiinien määrälle käy samoin. Sytokiinit häiritsevät leptiinien viestintää aivoihin.

Liikkuminen edistää hermosolujen toimintaa aivoissa. Se lisää elimistön insuliiniherkkyyttä, mikä tukee leptiiniviestien kulkua elimistössä.

Liikkuminen on hyvä palautumiskeino. Riittämätön palautuminen ja siitä aiheutuva stressi häiritsevät kylläisyys- ja nälkäviestien tunnistamista.

Lue myös: Voimaa vaihdevuosiin! 6 liikkeen voimatreeni pitää lihasmassaa yllä ja tukee painonhallintaa

7. Mistä leptiiniä saa – auttaako ravintolisä?

Leptiiniresistenssissä ei ole pulaa leptiinistä. Suun kautta otettavat ravintolisät eivät ­ratkaise leptiiniresistenssiä.

Leptiinin viestit aivoihin välittyvät verenkierron kautta.

Leptiinihormoni rakentuu­ aminohapoista, jotka hajoavat ruoansulatuksessa hyvissä ajoin ennen ohutsuolta. ­Ohutsuoli on paikka, josta ravintoaineet imeytyvät verenkiertoon. Ravintolisät eivät siten päädy toivottuun paikkaan.

8. Hoituuko leptiini­resistenssi lääkkeellä?

Ylipainon hoito on leptiini­resistenssin hoitoa, ja sitä ­voidaan tarvittaessa tukea lääkkeillä. Suolistohormonit eli semaglutidi ja lira­glutidi ovat lääkkeitä, jotka ­tehostavat aivojen kylläisyysviestejä.

Lääkehoito on tarkoitettu ylipainon ja siihen liittyvien­ terveysriskien hoitoon. ­Leptiiniresistenssi hoituu ikään kuin sivutuotteena.

Lääkehoitoa voidaan ­käyttää, jos painoindeksi on yli 30. Painoindeksi 27 riittää, jos sairastaa sairautta, jota ylipaino pahentaa. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi verenpainetauti, diabetes ja astma.

Lue myös: Lihavuuslääkkeet olivat Eijalle, 46, korvaamaton tuki elintapamuutoksessa: ”Minun on mahdollista selviytyä tästä”

9. Miten kylläisyyden tunteeseen voi vaikuttaa?

Univaje muuttaa elimistön hormonitoimintaa lihottavaan suuntaan. Se vähentää kylläisyyshormoni leptiinin ja lisää nälkähormoni greliinin pitoisuutta elimistössä. Jos nukkuu jatkuvasti vähemmän kuin mitä oma unentarve vaatisi, kannattaa yöunia pyrkiä pidentämään. Kun nukkuu hyvin, leptiinin toiminta elimistössä tehostuu.

Syömiseen keskittyminen­ helpottaa kylläisyyden ­tunnetta. Kun pysähtyy ­nauttimaan ruoasta, aistii eri maut paremmin. Tulee tunne, että vähempikin riittää.

---

---