Missä on katto, missä on lattia? Kun huimaus iskee, Piia Kovalainen raahautuu vuoteeseen ja pitää kaksin käsin sen laidoista kiinni.
”Huimaus on kuin pyörre, joka imaisee mukaansa. En tiedä, olenko pystyssä vai pitkälläni”, Piia, 45, kertoo.
Piia sairastaa hyvänlaatuista asentohuimausta, joka aiheuttaa voimakkaita, pään asennon muutokseen liittyviä huimauskohtauksia. Yöllä huimaus voi tulla kuin salamana taivaalta, mutta päivällä se voi viestitellä tulostaan keikuttavana olona. Silloin Piia varustautuu pahimpaan ja haalii sänkyyn syötävää ja juotavaa, puhelimen latureineen ja ämpärin oksennuksen varalta.
”Koskaan ei tiedä, kuinka kauan kohtaus kestää.”
Piia on eronnut ja asuu joka toisen viikon yksin. Huimauskohtaus laukaisee hänellä paniikkikohtauksen.
”Kotona ei ole aikuista, joka auttaisi minua. Se pelottaa.”
Piia tietää, että hyvänlaatuinen asentohuimaus on nimensä mukaisesti vaaraton vaiva. Sen taustalla ei ole elimellistä sairautta.
”Olkoon kuinka hyvänlaatuinen vaiva tahansa, minä en näe tässä mitään hyvää.”
Huimaus alkoi jo lapsena
Hyvänlaatuinen asentohuimaus johtuu sisäkorvan kaarikäytävän toimintahäiriöstä. Kehon asentoa ja tasapainoa aistiviin nesteen täyttämiin kaarikäytäviin kertyvä sakka saa keskushermostossa aikaan virheaistimuksen, mikä aiheuttaa pyörryttävän, karusellimaisen huimauksen. Piia on kärsinyt huimauksesta pienestä pitäen.
”Pelkäsin karuselleja ja korkeita, aavoja paikkoja ja koulun aamunavauksia, joissa seisominen tuntui vievän jalat alta.”
Lapsen huimausta ei tutkittu, vaan sitä selitettiin matalalla verenpaineella ja myöhemmin psyykkisenä oireiluna, jopa epilepsialla, johon Piia sai lääkityksen.
”Yhdellä ja samalla ihmisellä voi olla eri huimaussairauksia, kuten minulla. Tuolloin sitä ei vielä tiedetty.”
Vuonna 2013 huimaus äityi tavallista hankalammaksi. Piialla oli kaksi alle kaksivuotiasta lasta. Heistä toinen on erityislapsi, joka ei ensimmäisenä elinvuotenaan nukkunut edes kahta tuntia yhteen menoon.
”Aloin miettiä, olivatkohan saamani diagnoosit sittenkään oikeita.”
Piia sinnitteli huimauksensa ja haasteellisen perhearjen kanssa kolme vuotta ennen kuin hakeutui lääkärille. Tämä kuunteli potilastaan ja kertoi, että Piian huimaus voisi olla hyvänlaatuista asentohuimausta. Se selviäisi vastaanotolla tehtävillä testeillä, joilla aiheutetaan tutkittavalle huimauskohtaus.
”Testi oli hurja kokemus, mutta lopputulos oli huojentava. Sain nimen oireilleni.”
Lue myös: Onko huimaus tai pyörtyminen vakavaa? 6 yleistä syytä, joista huimaus voi johtua
Oikea hoito löytyi vertaistuella
Asentohuimausta helpotetaan liikesarjalla, jonka tavoitteena on kuljettaa sakka sisäkorvassa alkuperäiselle paikalle. Sisäkorvassa on kolme kaarikäytävää, ja useimmiten sen toimintaa häiritsevä sakka kertyy niistä takimmaiseen.
”Yritin tehdä liikesarjoja, mutta ne tekivät oloni entistä kamalammaksi. En pystynyt pitämään kovassa huimauksessa päätäni niin pitkään paikoillaan, että huimaus laantuisi.”
Kukaan ei ollut myöskään kertonut Piialle, että huimausta helpottavia liikesarjoja on erilaisia, sillä ne vaikuttavat eri kaarikäytäviin, ja että joskus eri liikesarjoja tulee tehdä peräkkäin. Sakan sijainti selviää samoilla terveydenhuollon ammattilaisen tekemillä provokaatiotesteillä kuin asentohuimauskin.
”Minulla ammattilaisen tekemät testit eivät sijoittaneet sakkaa oikeaan paikkaan”, Piia huomauttaa.
”Huimaus jatkui ja olisi nykyistä hankalampi, ellen olisi löytänyt netistä asentohuimausryhmää.”
Ryhmäläiset kertoivat kokemuksiaan fysioterapeutista, joka hoiti asentohuimauspotilaita hyvällä menestyksellä. Piia matkusti tämän luokse toiseen kaupunkiin.
”Hän käänteli ja väänteli päätäni niin reippailla otteilla, että mietin, mihin oikein olen lähtenyt.”
Mutta kun Piia nousi hoitopöydältä, hänellä oli pitkästä aikaa selkeä, tasapainoinen olo. Olo oli hyvä, vaikka hän poistui vastaanotolta liukuportaiden kautta.
”Ensimmäistä kertaa vuosiin en kokenut liukuportaissa huonoa oloa ja huimausta. Sisäkorvan sakka oli viimein löytänyt oikean paikkansa.”
Tasapaino tykkää haasteista
Piia sai uudelta fysioterapeutilta omaan asentohuimaukseensa sopivat liikesarjat, mutta käyttää niitä harvoin.
”Jos korvakäytävän sakka on väärässä paikassa, liikkeet pahentavat hetkellisesti huimausta. En uskalla tehdä niitä, jos olen yksin.”
Hän tietää, että liikkeitä kannattaisi harjoitella silloin, kun huimaus on poissa. Kohtaus uusii herkemmin, jos alkaa välttää sille mahdollisesti altistavia niskan ja pään liikkeitä. Tasapainoelinjärjestelmä pysyy toimintakykyisenä vain, kun sitä altistetaan erilaisille ärsykkeille. Kun toistoja tulee riittävän monta, hermosto tottuu liikkeeseen.
Niskan liiallinen varominen vain jäykistää niskaa, ja niskajumit aiheuttavat oman huimauksensa.
Huimaus ohjaa rauhoittumaan
Perimmäistä syytä asentohuimaukseen ei tiedetä. Tiedetään, että esimerkiksi pään vammat, ikä ja sairauden aiheuttama pitkä vuodelepo altistavat asentohuimaukselle. Osalla ihmisistä tasapainojärjestelmä reagoi myös synnynnäisesti muita herkemmin asennon muutoksiin.
Piia on aina ollut toimelias. Hän uskoo, että asentohuimaus on hänen kehonsa tapa pysäyttää kiire ja stressi.
”Olen vihdoin ymmärtänyt, kuinka paljon lepoa ja maadoittumista tarvitsen.”
Piia yrittää pitää stressihormonitasot matalina tietoisen harjoittelun avulla. Hän on kokeillut kaikenlaista mindfulnessista kiitollisuusharjoituksiin ja etenee harjoittelussaan pienin, mutta varmoin askelin.
”Ajattelin pitkään, että paniikki on ainoa tapa reagoida huimaukseen. Oikeasti paniikki on tunne, joka vain vahvistuu, jos kiinnitän siihen huomiota. Nyt yritän keskittyä toimiviin ja positiivisiin ajatuksiin negatiivisen kierteen sijaan.”
Kun huimauksen tunne tulee, Piia pysäyttää katastrofiajatukset. Hän hengittelee rauhassa ja keskittää katseensa yhteen pisteeseen.
”Uskallan luottaa siihen, että jos kaadun keskellä kirkasta päivää kadulle, aina joku ystävällinen auttaa minua.”
Ehkä huimauksessa sittenkin voi olla jotain hyvääkin, Piia pohtii.
”Itsetuntemukseni on lisääntynyt. Osaan tunnistaa omat ajattelumallini ja pyrin vaikuttamaan niihin.”
Piian edellisestä, hankalasta huimauskohtauksesta on puolitoista vuotta.
Lue myös Kotiliesi.fi: Hyvänlaatuinen asentohuimaus säikäytti Jukan, 47: ”Kun heräsin, maailma alkoi pyöriä ympärilläni”
Juttu on julkaistu Annassa 2/2025.