Meningokokki puhuttaa. Maavoimat kertoo tiedotteessaan, että Kainuun prikaatissa palvelevalla varusmiehellä on todettu meningokokkitartunta. Tiedote julkaistiin sunnuntaina 26. tammikuuta, ja sen mukaan varusmies on hoidettavana Kainuun keskussairaalassa.
Tartunta on saanut huomiota, sillä meningokokkitartunnat ovat Suomessa harvinaisia. THL:n mukaan tautitapauksia todetaan Suomessa noin 20 vuodessa. Sen sijaan Afrikassa Saharan eteläpuolella päiväntasaajan seudulla sijaitsevalla niin sanotulla meningiittivyöhykkeellä tautitapauksia todetaan jatkuvasti. Suurempia epidemioita alueella esiintyy 5–12 vuoden välein.
Lue myös: Otsaontelotulehdus voi olla vaarallinen hoitamattomana – tunnista oireet
1. Mikä on meningokokki?
Meningokokki, Neisseria meningitidis, on bakteeri, joka voi aiheuttaa aivokalvontulehduksen tai verenmyrkytyksen eli vaikean yleisinfektion. Potilaalla voi myös esiintyä molemmat infektiot samaan aikaan.
Meningokokeista tunnetaan 12 ryhmää, jotka jaotellaan bakteeria ympäröivän polysakkaridikapselin perusteella. Tärkeimmät ryhmät ovat A, B, C, W, X ja Y. Suomessa yleisimmät ryhmät ovat B, C ja Y.
Kuten muissakin länsimaissa, ryhmien B, C ja Y meningokokit aiheuttavat Suomessa valtaosan tautitapauksista.
Vain pienelle osalle tartunnan saaneista kehittyy vakava infektio. Hoitamattomana meningokokin aiheuttama infektio johtaa lähes aina kuolemaan.
2. Miten meningokokki tarttuu?
Meningokokki tarttuu ihmisestä toiseen pisaratartuntana, mutta tartunta edellyttää läheistä tai pitkittynyttä kontaktia henkilöiden välillä. Tällainen on esimerkiksi asuminen samoissa tiloissa tai suuteleminen.
THL:n mukaan tartunnasta seuraa useimmiten oireeton, muutamassa kuukaudessa ohimenevä nielukantajuus, joka ei vaadi toimenpiteitä. Nielukantajuutta esiintyy noin 5–10 prosentilla väestöstä.
3. Mitkä ovat meningokokki-infektion oireet?
Taudille on tyypillistä äkillisesti alkavat oireet ja yleistilan nopea heikkeneminen. Yleisvointi voi huonontua vain muutamassa tunnissa tehohoitoa vaativaan tilanteeseen.
Oireita ovat yleistilan heikkenemisen lisäksi äkillinen, korkea kuume, niskajäykkyys, silmien valonarkuus ja iholla näkyvät pistemäiset verenpurkaumat. Jos epäilee meningokokki-infektiota, on välittömästi hakeuduttava sairaalahoitoon.
4. Miten meningokokin aiheuttamaa tautia hoidetaan?
Meningokokin aiheuttamaa tautia hoidetaan sairaalassa suonensisäisellä antibioottihoidolla. Lisäksi potilaalle voidaan antaa nestehoitoa mahdollisen sokin korjaamiseksi.
THL:n mukaan antibioottilääkityksestä ja tehohoidosta huolimatta keskimäärin joka kymmenes potilas menehtyy.
5. Miten meningokokkitartuntaa voi estää?
Todettu meningokokkitartunta johtaa potilaan ja tarvittaessa lähikontaktien eristämiseen. Sairastuneen lähikontaktit estolääkitään, mieluiten 24 tunnin kuluessa tapauksen toteamisesta.
Meningokokkibakteeria vastaan on olemassa myös rokote. Se voidaan antaa tarvittaessa sairastuneen lähikontakteille estolääkityksen ohella.
Meningokokkirokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan eräitä lääketieteellisiä riskiryhmiä lukuun ottamatta. Rokotetta suositellaan yksilöllisen riskiarvion perusteella niille matkailijoille, jotka matkustavat taudin esiintymisalueille.
Varusmiespalvelukseen tai naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvalle tarjotaan rokotussuoja ryhmien A, C, W ja Y meningokokkeja vastaan.
Lue myös Kotiliesi.fi: Nielutulehdus vaivaa – mistä erottaa bakteerin ja viruksen aiheuttaman tulehduksen?
6. Aiheuttaako meningokokki jälkitauteja?
Vakava meningokokkitauti voi aiheuttaa jälkikomplikaatioita ja jopa pysyviä vauriota. Aivonkalvontulehduksesta voi seurata pysyviä hermostollisia haittoja, kuten kuulovammoja. Myös oppimisvaikeudet ja epileptiset kohtaukset ovat mahdollisia.
Vaikeissa verenmyrkytystapauksissa joudutaan joskus turvautumaan amputaatioon verenmyrkytyksen aiheuttaman kuolion takia. Myös keuhkojen ja munuaisten vajaatoiminta sekä sokki ja veren happamuustason lasku ovat verenmyrkytyksen yhteydessä toisinaan tavattavia komplikaatioita.
Lähteet: terveyskirjasto.fi ja thl.fi