Joka kolmas nainen ja joka viides yli viisikymppinen mies saa loppuelämänsä aikana osteoporoottisen murtuman.
Osteoporoosi tarkoittaa sairautta, jossa luusto haurastuu tavanomaista runsaammin ja murtumia syntyy jopa ilman vammaa. Yleisintä se on vanhuksilla, mutta luun määrä alkaa vähentyä jo noin nelikymppisenä. Osteoporoosi etenee usein ilman näkyviä oireita.
Mistä tiedän, onko minulla osteoporoosi?
Hälytysmerkkejä ovat etukumara asento, pituuden menetys, äkillinen selkäkipu ilman syytä tai arkisissa askareissa, vaikkapa kengännauhaa sitoessa, tullut luunmurtuma. Silloin on syytä hakeutua lääkäriin tarkistuttamaan luun kunto, etenkin jos on yli 50-vuotias. Riskitestin voi tehdä osoitteessa luustoliitto.fi.
Mitkä seikat edesauttavat osteoporoosin syntyä?
Hento ruumiinrakenne, niukka D-vitamiinin ja kalsiumin saanti, tupakointi, runsas ruokasuolan käyttö ja monet sairaudet, kuten suoliston imeytymishäiriöt, diabetes, tulehdukselliset reumasairaudet ja munuaissairaudet lisäävät osteoporoosin kehittymisen vaaraa. Sekä ali- että ylipaino ovat haitallisia luustolle.
Miksi osteoporoosi on yleisempää naisilla kuin miehillä?
Naisilla luuston huipputiheys jää keskimäärin alhaisemmaksi kuin miehillä, joten siitä on vähemmän varaa menettää. Naissukuhormoni eli estrogeeni suojaa luustoa ja alhaiset estrogeenipitoisuudet kiihdyttävät luuston haurastumista. Samoin käy vaihdevuosien aikana. Alttiutta sairastumiselle lisää, jos kuukautiset alkoivat myöhään ja loppuivat varhain.
Miten osteoporoosi todetaan?
Jos pituus on lyhentynyt viisi senttiä tai enemmän ja ryhti on kumara, syy tulee selvittää. Osteoporoosi diagnosoidaan röntgensäteilyyn perustuvalla DXA-mittauksella, jossa kuvataan selkä ja reisiluun yläosa. Mittaukseen tarvitaan lääkärin lähete ja niitä tehdään sekä sairaaloissa että yksityisillä terveysasemilla.
Miten osteoporoosia voi hoitaa?
Hoitoon kuuluu aina huolehtiminen riittävästä D-vitamiinin, kalsiumin ja proteiinin saannista. D-vitamiinin tarve on yksilöllinen ja verikoe on ainoa tapa selvittää se. Kalsiumin tarve on aikuisilla noin 800 mg, mutta osteoporoosia sairastavalla 1000-1500 mg vuorokaudessa.
Proteiinia tarvitaan muun muassa lihaksiston ja luuston kasvuun ja uusitumiseen. Jokaisen aterian tulisi sisältää jotakin proteiinipitoista, kuten kanaa, kalaa, lihaa, kananmunaa, maitotuotteita, palkokasveja, soijaa, tofua, nyhtökauraa tai härkistä.
Viime vuosina on myös kehitetty monia lääkkeitä. Mutta koska luu uusiutuu hitaasti, hoito kestää yleensä vuosia ja on melko kallista.
Siksi osteoporoosin syntymistä kannattaa ehkäistä ennakolta. On tärkeätä, että nuoruudessa kasvatetaan riittävästi luustopankkia, jotta iän myötä siitä voi menettää osan ilman vaaraa murtumista.
Näillä keinoilla voit ehkäistä osteoporoosia:
1. Liiku säännöllisesti. Tehokkainta on hyppyjä, suunnanmuutoksia ja iskuja alustaa vasten sisältävä, luustoa kuormittava liikunta.
2. Syö monipuolisesti ja mahdollisimman värikkäästi.
3. Varo rajua laihtumista ja ylipainoa.
4. Älä tupakoi.
5. Käytä niukasti ruokasuolaa.
6. Älä käytä runsaasti alkoholia.
7. Huolehdi siitä, että ravinnossasi on maitoa, juustoa, kalaa ja metsäsieniä.
8. Naisen on vaihdevuosien jälkeen syytä tarkistaa estrogeenin tarve. Keskustele siitä lääkärin kanssa.
9. Jokaisen yli 50-vuotiaan kannattaa käyttää D-vitamiinivalmistetta ainakin syksystä kevääseen.
10. Vanhusten kohdalla oleellista ehkäistä kaatumiset tasapaino-, lihasvoima- ja liikkuvuusharjoittelulla. Huolehdi, että kotona on riittävästi valaistusta. Liukkailla keleillä käytä ulkona liikkuessa nastoja tai liukuesteitä. Murtumilta voi suojautua mm. lonkkasuojilla.
Lähde: Luustoliitto