Jodi on ihmiselle elintärkeä kivennäisaine, jota tarvitaan kilpirauhashormonien valmistukseen. Kilpirauhashormonit vaikuttavat muun muassa aineenvaihduntaan, lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan.
Jodia on siis tärkeää saada riittävästi, mutta vuonna 2012 tehdyn Finravinto-tutkimuksen mukaan osa suomalaisista ei kuitenkaan saa sitä tarpeeksi. Tutkimuksen mukaan suomalaisten keskimääräinen jodin saanti on 117 mikrogrammaa vuorokaudessa, kun suositus on 150 mikrogrammaa.
Jodin puute voi johtaa esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaan tai struuman kehittymiseen. Puutos voi myös aiheuttaa väsymystä, paleluherkkyyttä, painonnousua, ummetusta, sydämen sykkeen hidastumista ja ihon kuivumista. Sikiöaikainen jodin puutos voi häiritä jopa aivojen kehitystä.
Tiedätkö, saatko itse riittävästi jodia? Listasimme neljä yleistä syytä, jotka lisäävät jodin puutoksen riskiä.
1. Vegaaninen ruokavalio
Merkittäviä jodin lähteitä ovat muun muassa maitovalmisteet, kalat, merenelävät ja kananmuna. Koska nämä ruoat eivät kuulu vegaaniseen ruokavalioon, vegaanilla on suurentunut riski kärsiä jodin puutteesta.
Vegaani voi turvata jodin saantinsa ravintolisällä. Myös merilevää voi käyttää jodin lähteenä, mutta sen kanssa pitää olla tarkkana. Merileviä voi käyttää, jos merilevän tarkka jodipitoisuus on tiedossa ja jos jodin vuorokausiannos ei ylitä aikuisella 600 mikrogrammaa. Suomessa merileviä ei suositella lainkaan alle 6-vuotiaille, raskaana oleville tai imettäville.
2. Jodioimattoman suolan käyttö
Tavallinen ruokasuola on Suomessa yleensä jodioitua, jolloin se toimii jodin lähteenä. Trendikkäät erikoisuolat, kuten sormisuola, ruususuola ja merisuola, eivät kuitenkaan sisällä jodia.
3. Raskaus ja imetys
Jodin tarve kasvaa raskauden ja imetyksen aikana. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan raskaana oleva nainen tarvitsee jopa 66 prosenttia enemmän jodia kuin muut aikuiset. Raskaana olevien jodisuositus on Suomessa 175 mikrogrammaa vuorokaudessa. Imetyksen aikana päivittäinen saantisuositus on 200 mikrogrammaa.
Riittävä jodin saanti on tärkeää sikiön kehityksen ja kilpirauhasen toiminnan kannalta. Jodin puute sikiökaudella voi aiheuttaa neurologisia kehityshäiriöitä ja vaikuttaa haitallisesti älylliseen kehitykseen.
4. Ruokailu usein muualla kuin kotona
Syötkö lounaan työpaikkaruokalassa, käytkö usein ulkona syömässä tai käytätkö paljon valmisruokaa? Teollisessa ruoassa käytetään usein jodioimatonta suolaa.
Monet leipomot ja valmisruokavalmistajat ovat kuitenkin siirtyneet Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksesta jodioidun suolan käyttöön. Voit tarkistaa elintarvikkeen ainesosaluettelosta, millaista suolaa siinä on käytetty.
Miten jodin saannin voi turvata?
Syö päivittäin puoli litraa maitotuotteita (maitoa, piimää, viiliä, jogurttia, rahkaa) ja muutama viipale juustoa, nauti viikottain 2–3 kananmunaa ja kala-ateriaa sekä käytä ruoanlaitossa jodioitua suolaa, niin jodin saantisi pitäisi olla turvattu.
Jos olet raskaana, imetät tai noudatat vegaanista ruokavaliota, ravintolisän käyttö on suositeltavaa.
On hyvä muistaa, että kuten jodin puutos, myös sen liiallinen saanti on haitallista. Liika jodi voi esimerkiksi häiritä kilpirauhasen toimintaa.
Lähteet: Ruokatieto, Syö Hyvää, THL, Vegaaniliitto