Quantcast
Channel: Terveys | Anna.fi
Viewing all articles
Browse latest Browse all 1682

Sattuuko liikkeelle lähteminen levon jälkeen? Asiantuntija vastaa 8 kysymykseen nivelrikosta

$
0
0

1. Voiko nivelrikkoa hoitaa ruokavaliolla?

Nivelrikko on rappeumasairaus, jossa ruston kestävyys heikkenee, rusto ohenee ja pikkuhiljaa katoaa. Vähitellen vauriot etenevät koko niveleen. Ruokavaliolla ei ainakaan tutkimusten mukaan voi vaikuttaa nivelrikon kulkuun ja oireisiin, kuten nivelkipuun tai -turvotukseen.

Nivelrustolla ei ole verenkiertoa. Se saa ravintonsa rustonalaisesta luusta ja nivelnesteestä. Liikunta aiheuttaa niveleen pumppaavan liikkeen, jonka avulla ravinto imeytyy nivelnesteestä nivelrustoon. Liikunta on siinä mielessä tärkeää nivelrustojen ravitsemukselle.

Ikä, perimä, ylipaino ja pitkään jatkunut, yleensä työhön tai urheiluun liittyvä rasitus altistavat nivelrikolle. Jos ruokavalio auttaa pudottamaan painoa, se hoitaa ja ehkäisee nivelrikkoa. Jo viiden kilon painonpudotus voi vähentää naisella nivelrikon riskin peräti puoleen.

2. Kannattaako kollageenia syödä purkista?

Kollageeni on nivelsiteiden ja sidekudosten tärkein rakennusaine. Suun kautta otettu kollageeniproteiini pilkkoutuu ruoansulatuskanavassa pääasiassa aminohapoiksi. Ne eivät palaudu hajottamisen jälkeen takaisin kollageeniksi, joten niillä ei voi vaikuttaa nivelten kuntoon.

Nivelten hyvinvointiin markkinoidaan ravintolisiä ja luontaistuotteita, mutta niiden tehoa ei ole voitu todistaa tutkimuksilla. D-vitamiini ja kalsium eivät vaikuta suoraan niveliin, mutta niiden saannista kannattaa huolehtia. Molempia tarvitaan luuston hyvinvointiin. Ruston alaisen luun vahvuus tukee myös rustoa ja lisää osaltaan nivelen rasitus- ja iskunkestävyyttä.

3. Glukosamiinia mainostetaan nivelille tärkeänä aineena. Onko siitä hyötyä?

Glukosamiinisulfaatti on yksi ruston rakennusaineista, ja nivelrikossa sen määrä vähenee. Glukosamiinia saa ravintolisistä ja reseptilääkkeistä.

Glukosamiini saattaa vaikuttaa myönteisesti nivelten toimintaan, mutta tieteellinen näyttö sen tehosta puuttuu. Siksi sitä sisältävästä lääkkeestä ei saa Kela-korvausta.

Osalla ihmisistä glukosamiini helpottaa nivelen tulehdusta ja parantaa sen liikkuvuutta. Sitä sisältävää valmistetta voi kokeilla pari kuukautta. Ellei siitä ole siinä ajassa apua, käyttö kannattaa lopettaa.

4. Kannattaako kokeilla pistoksia?

Nivelrikossa nivelnesteen ominaisuudet muuttuvat ja sen kyky voidella niveltä heikkenee. Hyaluronit voitelevat niveltä oman nivelnesteen tapaan. Jos nivelrikko on lievä tai keskivaikea, hyaluronia sisältävä pistos saattaa helpottaa oireita muutaman kuukauden ajan.

Markkinoilla on sekä eläinperäisiä että synteettisiä hyaluronivalmisteita. Osa pitkävaikutteisiksi mainostetuista valmisteista on hyvinkin kalliita. Potilaiden kokemusten perusteella synteettisillä valmisteilla saattaa olla vähemmän haittavaikutuksia, kuten pistoksen jälkeistä kipua ja turvotusta.

Nivelrikkonivelen turvotus on merkki nivelen sisäisestä ärsytyksestä, jota voidaan vaimentaa kortisonipistoksella. Se helpottaa oireita muutamaksi päiväksi tai korkeintaan pariksi, kolmeksi viikoksi. Turvotusta voi hoitaa myös itse kylmäpakkauksella.

5. Onko kaikki liikunta nivelille hyväksi?

Jos omassa suvussa on nivelrikkoa, itsellä on ylipainoa tai aiempia polvivammoja, ei kannata juosta kovilla alustoilla. Se edesauttaa rustovaurion syntymistä.

Aiemmin alkavaa nivelrikkoa sairastavalta kiellettiin kokonaan juokseminen. Mutta jos juoksu on ihmiselle ainoa mieluinen tapa liikkua, ei sitä saa mennä kieltämään. Lenkit kannattaa suunnata metsään, huolehtia juoksutekniikasta ja valita jalkineet, joissa on kunnollinen kantavaimennus. Nivel kuormittuu vähemmän, kun askel ja alusta ovat pehmeät.

Liikunnassa kuormittuvan nivelen väännöt voivat edesauttaa nivelrikon etenemistä. Siksi rajut kontakti- ja pallopelit voivat pahentaa nivelrikkoisen oireita.

6. Miksi nivelvaivaisille suositellaan kuntosaliharjoittelua?

Lihakset ohjaavat niveliä ja ovat osa nivelten tukirakennetta. Mitä parempi lihaskontrolli nivelellä on, sitä turvallisempaa sitä on käyttää. Esimerkiksi polven nivelrikossa reiden etuosan ja takaosan lihasten harjoittaminen vähentää kipua ja lisää nivelen toimintakykyä. Kuntosalilaitteilla harjoittelu sopii usein nivelkipuisellekin, sillä laitteilla liike voidaan kohdistaa tarkkaan ja välttää kipuilevan kohdan liikaa kuormitusta.

Toistuvat pienet vauriot, kuten väärällä tekniikalla tehty kuntosaliharjoittelu, saattavat osaltaan edistää nivelrikkoa. Nivelten luonnollista liikelaajuutta ei pidä ylittää esimerkiksi hyvin syvillä kyykyillä tai koukistuksilla. Jos liikeradat ja tekniikka ovat väärät, lisäpaino pahentaa vaurioita. Kuntosaliharjoittelu pitäisi aina aloittaa ohjatusti ja pienillä painoilla.

Kuntosalitreenin lisäksi tulee huolehtia myös nivelten liikkuvuudesta, sillä edetessään nivelrikko kaventaa liikelaajuuksia.

7. Pitääkö liikunta lopettaa, jos liikkuminen sattuu?

Liikkeellelähtöön liittyvä kipu on nivelrikon tyypillinen ensioire. Se helpottaa, kun kävelyssä pääsee vauhtiin.

Koska liikunta on nivelrikon tärkein hoito, liikuntaa ei pitäisi lopettaa kokonaan. Vaikka nivelrikko on etenevä sairaus, liikunnalla ja lihaskunnosta huolehtimalla ihmisen arki on mukavampaa ja mieli virkeämpi. Kannattaa satsata siihen, että löytää lajit, joita voi harrastaa kivuttomammin. Moni nivelrikkoinen pystyy liikkumaan vedessä tavalla, joka ei kuivalla maalla onnistuisi.

Sopivaa liikuntaa voi harrastaa osin jopa kipulääkkeen turvin, mutta tästä kannattaa neuvotella ensin lääkärin kanssa. Lievään kipuun voi käyttää tulehduskipugeelejä ja -voiteita. Ne eivät vahingoita ruoansulatuskanavaa.

8. Onko liike lääke myös sormien nivelrikkoon?

Sorminivelrikossakin nivelten liikkuvuudesta ja voimasta huolehtiminen ovat tärkeitä, jotta toimintakyky säilyy. Erikokoiset joustavat pallot ovat tähän hyviä välineitä.

Sormien lihasvoima kasvaa, kun puristat palloa tiukasti, lasket viiteen ja rentoutat sormet.

Liikkuvuutta lisäät, kun asetat kämmenen liukumattomalle alustalle, ojennat sormet ja vedät kättä itseä kohti niin, että sorminivelet venyvät.

Asiantuntijana ortopedi, ylilääkäri Mikko Manninen, Orton


Viewing all articles
Browse latest Browse all 1682

Trending Articles