Ei sittenkään migreeniä? Hortonin syndrooma eli itsemurhapäänsärky aiheuttaa lamauttavia kipukohtauksia – näin tunnistat ja hoidat

Todennäköisesti jokainen suomalainen kärsii elämänsä aikana joskus päänsärystä, mutta yli 15 000 suomalaista kokee pääkipua, joka on pahinta mahdollista laatua.

Hortonin syndrooma – joka tunnetaan myös Hortonin neuralgiana, sarjoittaisena päänsärkynä ja itsemurhapäänsärkynä – aiheuttaa lamauttavia kipukohtauksia, jotka alkavat äkillisesti ja ilmaantuvat usein tiettyyn aikaan.

Hortonin syndroomaa ei aina heti tunnisteta, sillä se on harvinainen. Etenkin naisten kipukohtaukset saatetaan sekoittaa migreeniin, jonka oireet vain ovat muuntuneet.

Listasimme seitsemän Hortonin syndroomaan liittyvää piirrettä, joista oireyhtymän voi tunnistaa.

1. Äärettömän kova, toispuoleinen kipu

Hortonin syndroomassa pääkipu on polttavaa, repivää ja äärimmäisen voimakasta. Kipu voi tuntua siltä kuin silmää porattaisiin.

Kipu on toispuoleista ja sijoittuu toisen silmän ympärille: silmäkuoppaan, silmän yläpuolelle ja ohimolle. Kipu voi heijastua myös päälaelle, poskeen, leukaan tai kaulaan.

Hoitamattomana kipu voi kestää 15 minuutista kolmeen tuntiin.

2. Silmäoireita ja nenän tukkoisuutta

Jotta diagnoosin kriteerit täyttyvät, pääkivun lisäksi tulee ilmetä vähintään yksi muu tyypillinen syndroomaan liittyvä oire. Tällaisia oireita ovat silmän punoitus, vetistys, mustuaisen pieneneminen, silmäluomen roikkuminen, silmäluomen turvotus, nenän tukkoisuus, kirkas vuoto nenästä ja kasvojen hikoilu.

Oireiden tulee ilmetä samalla puolella kasvoja, jolla myös pääkipu tuntuu.

3. Kipukohtaukset noudattavat tiettyä rytmiä

Hortonin syndroomaa on kahta tyyppiä: episodinen sarjoittainen päänsärky ja krooninen sarjoittainen päänsärky.

Episodinen muoto on huomattavasti yleisempi, sillä se on noin 90 prosentilla oireyhtymää sairastavista. Tällöin kipukohtaukset toistuvat viikkojen tai kuukausien mittaisissa jaksoissa, joiden aikana kipuja ilmenee päivittäin tai joka toinen päivä. Kipujaksojen välillä voi olla kuukausien tai jopa vuosien tauko.

Kipukohtaukset alkavat usein samaan vuorokaudenaikaan: yleensä yöllä kesken unien. Ne voivat liittyä myös tiettyyn vuodenaikaan, kuten kevääseen tai syksyyn.

Kroonisesta sarjoittaisesta päänsärystä kärsii joka kymmenes. Kohtauksia on tällöin päivittäin ja oireeton vaihe kestää alle kuukauden tai sitä ei ilmaannu yli vuoteen.

4. Kohtauksen aikana olo on levoton

Migreenipotilas voi haluta maata paikallaan pimeässä huoneessa, mutta Hortonin syndroomassa kipukohtauksen aikana on usein mahdotonta pysyä aloillaan.

Olo voi olla levoton ja liike tuntua ainoalta keinolta paeta kipua. Kipu voi myös pahentua makuuasennossa.

5. Alkoholi ja epäsäännöllinen uni voivat laukaista kipukohtauksen

Kipujaksojen aikana tietyt asiat voivat laukaista päänsäryn, joten niitä on tällöin syytä välttää. Yleisin tunnettu laukaisija on alkoholi, erityisesti punaviini. Pienikin määrä alkoholia voi riittää laukaisemaan kivun.

Myös maalien tai hajuvesien hajut, päiväunien ottaminen, unirytmin sekoittuminen ja ilmanpaineen muutokset voivat toimia kivun laukaisijoina.

6. Hortonin syndrooma alkaa 20–40 vuoden iässä

Noin yksi tuhannesta sairastaa Hortonin syndroomaa. Hortonin syndrooma puhkeaa tavallisimmin 20–40 vuoden iässä, ja se on tavallisempi miehillä kuin naisilla.

Jari Sillanpää ja Mikael Gabriel ovat kertoneet kärsivänsä Hortonista.

7.  Riskitekijöitä ovat geenit ja tupakointi

Hortonin syndrooman syytä ei tunneta tarkasti. Se kuitenkin tiedetään, että aivoissa sijaitseva hypotalamus on päänsäryssä aktiivinen ja laajentunut. Hypotalamus säätelee ihmisen vuorokausi- ja vuosirytmiä, mikä selittää kipukohtausten kytkeytymisen tiettyihin aikoihin.

Hortonin syndrooma voi periytyä, mutta periytyvyys ei ole kovin voimakasta. Noin 5–20 prosentilla syndroomaa sairastavista Hortonia esiintyy myös suvussa.

Geenien lisäksi myös ulkoiset tekijät altistavat syndroomalle. Moni on ollut aktiivinen tupakoitsija tai altistunut lapsuudessa passiiviselle tupakoinnille. Vielä ei kuitenkaan varmuudella tiedetä, onko tupakoinnilla ja syndroomalla todella syy-seuraussuhdetta.

Miten Hortonin syndoomaa hoidetaan?

Hortonin syndromaa hoidetaan sekä akuuttihoidolla että ehkäisevällä hoidolla.

Akuutilla hoidolla on tarkoitus pysäyttää kipukohtaus. Lääkkeinä käytetään esimerkiksi lääkkeellistä happea ja triptaaneja eli migreenilääkkeitä pistoksina tai sumutteina.

Ehkäisevänä hoitona käytetään esimerkiksi verapamiilia, joka on verenpainelääke.

Itsehoitona toimii unirytmin pitäminen säännöllisenä. Kohtauksen alussa tauriinista (energiajuomasta), lakritsiuutteesta tai -jauheesta ja vahvasta kahvista voi olla apua. Myös kylmäkääreet, kylmä juoma tai kylmä suihku voivat auttaa, sillä kylmyys supistaa verisuonia. Jotkut hyötyvät pään akupisteiden painelusta. Pisteitä on päälaella, kulmakarvojen kohdalla, nenän juuressa ja ohimolla korvan yläpuolella.

Lähteet: jatkuvapaansarky.fi, Neurokeskus, Suomen migreeniyhdistys, Terveyskirjasto

Lue myös:

Pahin mahdollinen päänsärky – Viivytystaistelu Hortonin neuralgiaa vastaan

Krooninen migreeni on kiusallinen kumppani

Usein toistuva päänsärky – harmiton oire vai lääkärin paikka?

The post Ei sittenkään migreeniä? Hortonin syndrooma eli itsemurhapäänsärky aiheuttaa lamauttavia kipukohtauksia – näin tunnistat ja hoidat appeared first on Anna.fi.