Voisin halata koko maailmaa. Jalkoja painaa, mutta mikään muu ei sitten painakaan. Ennen juoksulenkkiä yksi jos toinenkin asia harmitti, sen jälkeen ei mikään. Lenkkeilystä tulee mielettömän hyvä olo. Kiitos siitä kuuluu muun muassa liikunnassa verenkiertoon vapautuville endorfiinihormoneille, mielihyvää lisääville elimistön kemiallisille viestinvälittäjille.
– Endorfiinit ovat vähän kuin personal trainereita, jotka kannustavat meitä liikkumaan. Kun vähän aikaa jaksaa ja jaksaa, lopussa tulee hyvä olo, väitöstutkija, liikuntatieteilijä Santtu Seipäjärvi Jyväskylän yliopistosta vertaa.
Hyvä olo on porkkana, joka saa ihmisen liikkumaan säännöllisesti. Sitä ei tarjoilla kaikille, sillä liikunta vapauttaa endorfiineja eri tavoin eri ihmisillä, ja syy eroon saattaa olla perimässä. Kun liikunnasta ei seuraa hyvää oloa, ihminen ei liiku – eikä tästä pidä syyttää yksin endorfiinien puutetta.
– Liikunta voi tuntua epämukavalta muun muassa siksi, että olemme eri tavoin varustettuja kehon kuormituksen kokemukselle, Jyväskylän yliopiston Aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen kertoo.
Osa ihmisistä tiedostaa muita herkemmin kehon tilan ja reaktiot. Se voi vaikuttaa siihen, miten nautinnolliseksi tai epämukavaksi liikunta koetaan.
– Jos liikunnasta ei nauti, liikunnan riemun hehkuttaminen on kuin vääntäisi veistä haavassa, Seipäjärvi tietää.
Ihminen tunnistaa liikkumattomuuden riskit ja tuntee samaan aikaan syyllisyyttä ja voimattomuutta, kun ei saa itseään liikkeelle. Peliä ei ole silti menetetty.
– Ihmisestä voi tulla liikkuja ilman valtavaa endorfiiniryöppyä tai poikkeuksellista kuormituksen sietokykyä, sillä ihmiskeho on hyvin sopeutuva, Seipäjärvi lupaa.
Palkitsevuus ylläpitää käyttäytymistä
Kaikki asiat, joita teemme kehollamme, vaikuttavat myös aivoihin. Verenkierto ja sen välityksellä kulkevat hormonit ovat yksi viestintäkanava kehon ja aivojen välillä, mutta viesti aivoihin kulkee myös hermoratoja pitkin.
– Aivojen välittäjäaineiden ja hermoratojen yhdessä muodostama palkitsemisjärjestelmä vaikuttaa siihen, millaiseksi kokemukseksi tulkitsemme liikunnan, aivotutkija Parviainen kertoo.
Palkitsemisjärjestelmän alkuperäinen merkitys on ollut tuottaa myönteisiä tuntemuksia tilanteissa, jotka ovat olleet tärkeitä lajimme säilymisen kannalta. Se kertoo meille esimerkiksi, että seksi on nautinto ja syöminen juhlaa.
Jos liikuntakokemukset rajoittuvat esimerkiksi vain hikilenkkiin, hiihtoon ja uintiin, eivätkä ne innosta, liikkuminen jää usein kokonaan. Siksi lajivalikoimaa kannattaa laajentaa.
– Palkitsevuus ylläpitää käyttäytymistä. Se rakentuu joukosta eri tekijöitä, kuten henkilökohtaisista kannustimista ja opituista tavoista, Parviainen sanoo.
Liikunta tuottaa yleensä helpommin myönteisiä tuntemuksia ihmiselle, joka on tottunut tapaamaan sen parissa ystäviään tai viettämään lomansa liikuntakohteessa. Se on vähemmän miellyttävää ihmisestä, jolle hiihtolenkki tarkoittaa vilua ja lipsuvia suksia tai joka valittiin koulun liikuntatunnilla aina viimeisenä joukkueeseen.
Pakkoliikkuminen aiheuttaa psyykkisen stressin
Aiemmat kokemukset, arvostuksemme, asenteemme ja ympäristömme ohjaavat valintojamme. Ne voivat innostaa meitä, mutta myös nostaa kynnystä koukuttua liikuntaan. Jos liikuntakokemukset rajoittuvat esimerkiksi vain hikilenkkiin, hiihtoon ja uintiin, eivätkä ne innosta, liikkuminen jää usein kokonaan. Siksi lajivalikoimaa kannattaa laajentaa.
Vaikka liikunta edistää terveyttä, aivotutkija Parviainen ei kehota ketään puskemaan itseään liikkeelle väkisin.
– Pakolla liikkuva aiheuttaa itselleen psyykkisen stressin, joka vain lisää liikuntaan liittyviä kielteisiä mielikuvia.
Aivot yhdistelevät niihin tallentunutta tietoa ja kokemuksia, elimistön sen hetkisiä tuntemuksia ja käytettävissä olevia energiavaroja kokonaisuudeksi.
– Tämä automaattinen laskenta vaikuttaa tuntemukseen, jonka perusteella ihminen päättää, haluaako hän jatkaa toimintaa, Parviainen selittää.
Jotta liikunta muodostuu hyvän olon välineeksi, keho tarvitsee toistoja, mutta toisaalta myös itselle sopivan tavan kehon kuormittamiseen ja koukuttumiseen.
Ihmiset ja aivot ovat yksilöllisiä, ja siksi yhtä kaikille sopivaa liikuntareseptiä ei ole. Yhden ihmisen keho huutaa lepoa pitkällä juoksulenkillä, toisen kuntosalilla. Toiselle hyvää oloa tuottava treeni on toiselle yhtä tuskaa.
– Taito kuunnella kehoa ja löytää itselle sopiva tapa liikkua vaatii aikaa, Seipäjärvi sanoo.
Lue myös:
Kun treenimotivaatio on kateissa, nämä kuntovalmentajan helpot vinkit auttavat löytämään sen – kokeile 15 minuutin lupausta tai lajin vaihtoa lennosta
Milloin liikuntaharrastus kannattaa aloittaa kaverin kanssa ja milloin on hyvä treenata yksin? Lue 6 erilaista kokemusta sekä psykologin vastaus
Luuletko olevasi liian vanha aloittamaan uuden liikuntalajin? Asiantuntijan mukaan aikuinen voi olla lasta parempi oppimaan – samaa sanoo Virpi, 61, joka aloitti ratsastuksen yli viisikymppisenä
Liikkujaksi askel askeleelta
Hanki liikunnasta onnistumisen kokemuksia. Onnistumisen kokemukset palkitsevat. Määrittele liikunnalle realistiset ja liikkumistasi ohjaavat tavoitteet, joiden saavuttamisesta voit olla ylpeä. Onnistumista on jo se, että astuu ovesta ulos eikä jämähdä sohvalle. Aktiivisuusranneke voi tehdä onnistumiset näkyviksi.
Muista maltti lähdössä. Liikunta tuntuu pahalta, jos treenaa kuntoon nähden liian kovaa ja liian kauan. Maltilla liikkeelle lähtevä tekee liikunnasta helpommin itselleen pysyvän elämäntavan kuin sata lasissa starttaava.
Kokeile uutta. Anna itsellesi mahdollisuus koukuttua. Liikuntalajeissa ei ole ikärajaa eikä sukupuolikiintiöitä. Lupaa itsellesi testata uutta lajia viisi kertaa, ennen kuin luovutat.
Mieti, mikä tekee sinulle liikunnassa hyvää. Ystävien seura? Luonto? Lajin tarjoama aivolepo arjesta? Kun tunnistat hyväntekijät, osaat hakeutua olosuhteiltaan samankaltaisen lajin pariin.
Yhdistä liikuntaan kivoja asioita. Aivojen tapaa yhdistellä asioita voi hyödyntää tietoisesti yhdistämällä liikuntaan muita mielihyvää tuottavia asioita. Liikkuminen voi käydä helpommin, kun samaan aikaan kuuntelee äänikirjaa tai musiikkia tai juttelee ystävän kanssa joko kasvokkain tai puhelimessa.
Tee liikunnasta erityinen hetki. Liitä liikuntaan jotain, mitä et tee muualla. Lataa puhelimeen tsemppibiiseistä soittolista, tee liikuntapäivästä saunapäivä tai yhdistä venyttelyhetki lempisarjasi seuraamiseen.
Laajenna käsitystäsi liikunnasta. Kaikki liikkuminen edistää terveyttä. Aivot eivät erottele, käveleekö ihminen kuntoillakseen vai ruokakauppaan tai hyppiikö hän jumpassa, lasten kanssa hyppynarulla vai videopelissä.
Lue myös:
Näin valitset tavoitteisiisi sopivan aktiivisuusrannekkeen – itselle turhista ominaisuuksista ei kannata maksaa
Testasimme neljä uutta urheilukelloa – tulokset kunnon kehittymisestä, unesta, askelmääristä ja veden juonnista yllättivät
Treenijumi päällä? 5 keinoa palauttaa kadonnut liikuntamotivaatio
Kävely kohottaa kuntoa, kun kävelee oikein ja oikeanlaisessa maastossa – kokeile asiantuntijan laatimaa kävelyohjelmaa
Porrastreeni sopii kaikille kuntotasosta riippumatta – testaa helppo ja tehokas treeni
