ADHD on kehityksellinen häiriö, joka pystytään huomaamaan yleensä varhain lapsuudessa – etenkin poikien kohdalla. Tytöillä diagnoosin saaminen voi sen sijaan venyä jopa aikuisikään asti, eikä ADHD naisilla olekaan vielä kaikille tuttu tila.
Psykologi Veera Koposen mukaan on tavallista, että lapsena ilman diagnoosia jääneet naiset hakevat aikuisena apua keskittymisongelmiinsa, joiden kanssa he ovat kamppailleet koko ikänsä.
– Tutkimusten mukaan tyttöjen ADHD:n oirekuva voi olla liitännäishäiriöineen erilainen kuin pojilla. Ongelmana on, että 1900-luvun alusta viime vuosikymmeniin saakka ADHD on mielletty enemmän poikien häiriöksi. Koska diagnostiset kriteerit on laadittu havainnoimalla pieniä poikia, tyttöjen ADHD:ta on vaikeampi saada kiinni, Koponen kertoo.
ADHD naisilla jää pimentoon, koska tyttöjen oireet jäävät herkästi huomaamatta
ADHD:lla tarkoitetaan aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden kehityksellistä häiriötä. Lyhenne ADHD tulee englannin kielen sanoista attention-deficit, hyperactivity disorder.
ADHD:n oireet luokitellaan kolmeen ydinpiirteeseen: tarkkaamattomuus eli tarkkaavaisuuden ongelmat, impulsiivisuus ja hyperaktiivisuus. Pojilla korostuvat ADHD:n ulospäin näkyvät oireet, kuten impulsiivisuus ja hyperaktiivisuus. Tytöt puolestaan kärsivät tyypillisesti kehityshäiriön aiheuttamasta tarkkaamattomuudesta. Tyttöjen tarkkaavaisuuden ongelmat jäävät poikien oireita herkemmin piiloon.
– Poikien oireilu näkyy enemmän häiritsevänä käytöksenä: ongelmina koulussa ja vapaa-ajalla. Tytöillä oireet ovat sisäänpäin kääntyviä: tytöillä ei esimerkiksi ole koulussa niin paljon ongelmia käyttäytymisen kanssa kuin pojilla.
ADHD vaikuttaa naisilla usein itseluottamukseen ja minäkuvaan
Aikuisikään tullessa yliaktiivisuuden oireet jäävät monesti pois sekä naisilla että miehillä. Tarkkaavaisuuden häiriöt vaikuttavat silti vielä aikuisenakin elämänhallintaan. ADHD:n takia pelkkä arjesta selviytyminen voi tuntua vaikealta. Epäonnistumisen tunne aiheuttaa monille naisille häpeää.
– ADHD:ta sairastavan naisen voi olla todella hankala pyörittää yhdistelmää, johon liittyy työ ja perhe. Kun perheen kaikki asiat pitäisi muistaa, organisoida ja hallita samaan aikaan kuin työasiat, ADHD:ta sairastava ihminen kuormittuu vertaisryhmäänsä enemmän, Koponen kertoo.
Koposen mukaan sukupuolten erot häiriössä ovatkin paradoksaaliset: Vaikka naisilla on tutkimuksissa todettu olevan vähemmän ADHD:seen liittyviä ydinoireita kuin miehillä, silti naiset kokevat niistä suurempaa haittaa.
– Aika usein vastaanotolleni tulee naisia, jotka ovat sairastuneet työuupumukseen. Uskon, että uupumus on seurausta siitä, millainen naisen rooli on yhteiskunnassamme: Ajatellaan, että pystytään yhdistämään perhe ja työ. Mutta se vaatii hirveän paljon käytännön toimintakykyä, toiminnanohjausta ja tarkkaavaisuutta. Nämä taidot ovat ADHD:ta sairastavalle paljon vaikeampia.
ADHD:ta sairastavien naisten vaikeudet olisi Koposen mukaan hyvä huomioida myös potilaan kuntoutuksessa.
– Aikuisiällä diagnoosin saavat naiset pohtivat keskusteluissa paljon parisuhteita, vanhemmuutta sekä seksuaalisuutta. Naisilla ADHD:n oireet heijastuvat laajalle elämän eri osa-alueisiin, itseluottamukseen sekä minäkuvaan.
ADHD-potilaalle arkiset askareetkin voivat tuntua haastavalta. Psykologin mukaan ADHD aiheuttaa naisilla herkästi riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunteita.
ADHD:n diagnosointi on aikuisiällä vaikeaa – tutkimuksissa korostuu potilaan elämänhistoria
ADHD:n diagnosoiminen aikuisiällä ei ole helppoa. Tutkimuksissa katsotaan potilaan oireita, mutta myös elämänhistoriaa. ADHD-diagnoosin edellytys on, että potilaalla on ollut jo lapsuudessa ongelmia tarkkaavaisuuden kanssa.
– Potilaan historian tutkimiseksi pyrimme löytämään haastateltavia. Mieluiten ne ovat potilaan omat vanhemmat. Lisäksi potilaan elämänhistoriaa pyritään kartoittamaan tilaamalla kaikki mahdolliset paperit mitä löytyy, kuten sairausasiakirjat, neuvolakortit sekä koulutodistukset.
Perusteellinen tutkiminen on Koposen mukaan erityisen tärkeää myös siksi, että tarkkaavaisuuden ongelmat voivat johtua lukuisista eri syistä, kuten mielialaongelmista, persoonallisuustekijöistä tai esimerkiksi univaikeuksista.
– Nykytieto ei tue sellaista ajatusta, että ADHD:n oireet alkaisivat aikuisiällä. Vastaanotolle tulee paljon potilaita, joiden nykyoireet täsmäävät ADHD:seen, mutta ne voivat johtua muistakin asioista. Sen takia on tärkeä avata lapsuutta ja nuoruutta, Koponen kertoo.
Tietoisuus tyttöjen ja naisten ADHD:sta helpottaa diagnosointia
Julkisuudessa on viime vuosina puhuttu enemmän tyttöjen ja naisten ADHD:sta. Koponen on seurannut julkisuudessa käytyä keskustelua tyytyväisenä. Tietoisuuden lisääminen nimittäin merkitsee, että tulevaisuudessa tyttöjen ADHD osataan diagnosoida hyvissä ajoin.
– Kaikki riippuu siitä, miten hyvin tyttöjen oireita tunnistetaan arkielämässä: koulussa, kotona ja terveydenhuollon ammattilaisen osalta. Sitten jos päästään tutkimuksiin, ammattilaisten pitää ymmärtää, että ADHD:n oirekuva voi olla tytöillä erilainen kuin pojilla, Koponen sanoo.
”Kaikki riippuu siitä, miten hyvin tyttöjen oireita tunnistetaan arkielämässä: koulussa, kotona ja terveydenhullon ammattilaisen osalta.”
Naisten ADHD-diagnoosien tekemistä helpottaa se, että ADHD:n toteaminen on mahdollista myös aikuisiällä.
– Todennäköistä on, että aikuispuolen vastaanotolla naisten ja miesten määrä on tasaisempi kuin lapsuudessa. ADHD:n diagnosoimisessa on merkitystä sillä, mitä kriteerejä ammattilaiset käyttävät. Näihin on tullut onneksi muutosta, joka on helpottanut aikuisten ja sitä kautta myös naisten diagnosointia.
Lue myös:
Tiesitkö, että sinullakin on adhd-piirteitä? Testaa, mikä positiivinen piirre sinussa korostuu
Levoton olo ja vaikea keskittyä? Tunnista, kärsitkö tavallisesta stressistä vai aikuisten ADHD:sta
Pidetäänkö sinua outona ja aloitekyvyttömänä? Näin ilmenee aikuisiän tarkkaavaisuushäiriö ADD
Kuulitko lapsena olevasi laiska tai lihava? Lapsuudessa kuullut kommentit jäävät alitajuntaan ja ohjailevat meitä – kysy itseltäsi nämä kolme kysymystä ja nujerra väärät uskomukset
Istuminen heikentää aivotoimintaa ja voi altistaa Alzheimerin taudille – tunnista, millainen istuja olet ja katso lääkärin ohjeet, miten voit vähentää istumista
