Quantcast
Channel: Terveys | Anna.fi
Viewing all 1704 articles
Browse latest View live

Kärsitkö korkeasta kolesterolista? Vältä silloin näitä ruokia ja juomia

$
0
0

Korkeaa kolesterolia lasketaan ensisijaisesti elämäntaparemontilla: runsaasti kuituja ja vähän tyydyttynyttä rasvaa sisältävällä ruokavaliolla ja liikunnalla sekä niiden seurauksena painonpudotuksella. Tarvittaessa korkeaa kolesterolia voidaan joutua laskemaan lääkityksellä.

On yleisesti tiedossa, että kolesteroliin vaikuttaa suotuisasti ravinnon kovan rasvan vähentäminen ja pehmeiden rasvojen lisääminen. Mutta millaisilla yllättävillä asioilla kolesterolia saattaa tietämättään nostaa?

Nämä yllättävät asiat voivat nostaa kolesterolia:

Pannukahvi

Kahvilla on useita terveysvaikutuksia. Pannukahvia ei suositella kohonneesta kolesterolista kärsiville, sillä se sisältää diterpeenejä, jotka nostavat kolesterolia. Espressokahvikin on suodattamatonta, mutta siinä ei ole diterpeenejä yhtä paljon kuin pannukahvissa. Lisäksi espressoa juodaan pieniä määriä laimeaan kahviin verrattuna. Suodatinkahvi ja pikakahvi eivät sisällä diterpeenejä.

Granola

Vaikka granola vaikuttaa jyväiseltä herkulta, se voi olla myös melkoista höttöä ja nostaa kolesteroliasi. Tarkista, kuinka terveellistä granolasi todellisuudessa on. Kaupan hyllyt notkuvat monista runsaskuituisista granoloista, jotka sisältää kuituja yli 9 grammaa 100 grammaa kohden. Mitä runsaskuituisemman granolan valitset, sitä paremmin sen kuidut auttavat alentamaan kolesterolia ja pitävät pidempään kylläisenä.

Proteiinipatukat

Proteiinipatukoita markkinoidaan usein urheilijoille ja moni mieltääkin ne  terveellisiksi. Monissa proteiinipatukoissa rasva on kuitenkin enimmäkseen tyydyttynyttä, kovaa rasvaa. Syynää siis huolella proteiinipatukan tuoteseloste läpi ennen kuin uskot sen olevan terveellinen välipala.

Lähde: Terveyskirjasto, WebMD


Roosa nauha -suunnittelija Anna Puun suvussa on ollut rintasyöpää: ”Olen kiitollinen, että ainakin toistaiseksi rintani ovat terveet”

$
0
0

Laulaja Anna Puu, 36, on vuoden 2018 Roosa nauha -suunnittelija.

Annan suunnittelemassa nauhassa on salama, Annan voimasymboli. Tänään alkaneen kampanjan teemana on Minä & Sinä. Meissä on voimaa. Ihmisten voimaa ja vahvuutta Anna pääsi näkemään jo kampanjavideon kuvauksissa.

– Kampanjavideolla näkyy naisia, joista osa kävi kuvausten aikaan syöpähoidoissa. Se vahvuus, mikä heissä oli, oli aivan käsittämätöntä. Heidän katseensa sanoivat, että minua tämä ei nujerra, Anna kertoo.

”Rintasyöpä on niin yleinen, että se koskettaa meitä kaikkia”

Kampanjan keulakuvana Anna haluaa edistää avointa puhetta rintasyövästä ja myös muista syöpäsairauksista. Näin sairastuneet voivat saada helpommin vertaistukea ja muut heräävät siihen, miten yleisestä asiasta on kyse.

– Rintasyövästä puhuminen on mielettömän tärkeää. Minulla on perhetuttuja, joilla on ollut rintasyöpää. Minulla on kollegoita, joilla on ollut rintasyöpää. Mitä enemmän rintasyövästä puhuu, sitä enemmän ihmisillä nousee käsi pystyyn, että itse asiassa minullakin on ollut tai minulla on juuri todettu, Anna kertoo ja jatkaa.

– En varmaan tunne ketään, joka ei tuntisi jotakuta, jolla on ollut rintasyöpä. Rintasyöpä on niin yleinen, että se koskettaa meitä kaikkia.

Anna Puu

Silikoneja aiemmin harkinnut Anna on kiitollinen terveistä rinnoistaan

Anna on kertonut Anna-lehden haastattelussa, että raskauden ja imetyksen jälkeen hän oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että aikoo hankkia itselleen silikonit nelikymppisenä. Anna ei pitänyt rinnoistaan ja kutsui niitä masentuneiksi.

Sittemmin mieli silikonien hankkimisesta muuttui, eivätkä haaveet ole palanneet.

– Olemme tehneet sovinnon rintojeni kanssa. En ole enää pettynyt niihin. Olen päättänyt, että ne ovat sellaiset kuin ovat ja niissä on enemmän hyvää kuin huonoa, Anna kertoo.

Annan suvussa on ollut rintasyöpää. Se ei aiheuta Annassa pelkoa sairastumisesta, mutta muistuttaa häntä rintojen tutkimisen tärkeydestä.

– Olen kiitollinen, että ainakin toistaiseksi rintani ovat terveet.

Anna Puun terveiset Annan lukijoille:

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Anna (@anna_lehti) jakama julkaisu

Näillä ruoilla ja juomilla voit vaikuttaa päänsärkyyn

$
0
0

Päänsärky on monelle harmittavan tuttu vaiva. Suurin osa päänsärystä on vaaratonta.

Jos et kärsi päänsärkyoireista, joiden takia on hakeuduttava lääkäriin, voi päänsärkysi johtua yksinkertaisimmillaan esimerkiksi väsymyksestä, niskojen ja hartioiden jännitystilasta, huonosta ilmasta, huonosti nukutusta yöstä tai stressistä.

Päänsärkyä voi aiheuttaa myös nestehukka tai pitkäksi venähtäneen ateriavälin aiheuttama verensokerin heilahtelu. Myös sillä, mitä syö ja juo, on väliä.

Nämä ovat parhaat ruoat ja juomat päänsäryn yllättäessä:

Vesi

Päivässä olisi hyvä juoda vähintään kaksi litraa vettä. Kylmän veden nauttiminen kannattaa erityisesti silloin, jos epäilet päänsäryn johtuvan nestehukasta. Lasillinen vettä saattaa tuoda avun jo muutamassa minuutissa. Älä kuitenkaan lipitä vettä aivan rajattomasti, sillä liika veden juonti voi johtaa vesimyrkytykseen.

Vesimeloni ja kurkku

Runsaasti vettä sisältävät vesimeloni ja kurkku ovat veden ohella mahtavia kehon nesteyttäjiä. Vesimelonissa on veden lisäksi myös mineraaleja, joita tarvitaan nestehukan helpottamiseen.

Mantelit

Mantelit ovat todellisia magnesiumpommeja! Magnesiumin puute on yhdistetty yleisimpien magnesiumpuutosoireiden lisäksi myös päänsärkyyn ja migreeniin, joten manteleiden napsiminen ei ole hullumpi idea päänsäryn yllättäessä.

Maito ja jogurtti

Kalsium auttaa aivoja toimimaan parhaimmalla mahdollisella tavalla. Nauti siis päänsäryn iskiessä kalsiumpitoista ruokaa, kuten maitoa tai jogurttia. Muista kuitenkin välttää sokeroituja versioita, jotta verensokerisi ei ala heitellä ja pahenna oloasi. Jos maitotuotteet eivät kuulu ruokavalioosi, hanki kalsiumia vaihtoehtoisista lähteistä.

Täysjyvätuotteet

Aivot tarvitsevat hiilihydraatteja toimiakseen. Hiilihydraattien laadulla on kuitenkin paljon väliä. Täysjyvätuotteista saat laadukkaita hiilihydraatteja, jotka auttavat pitämään verensokerin tasaisena.

Peruna

Jos päänsärkysi johtuu liian kosteasta edellisestä illasta, kehosi todennäköisesti huutaa alkoholin juomisen seurauksena menettämäänsä kaliumia. Peruna on loistava kaliumin lähde erityisesti, jos syöt sen kuorineen.

Vihreät lehtivihannekset

Toisinaan päänsärky voi olla merkki korkeasta verenpaineesta. Vihreät lehtivihannekset, kuten pinaatti, mangoldi, vuonankaali ja nokkonen, auttavat alentamaan verenpainetta. Korkean verenpaineen ottaminen hallintaan on kuitenkin pidempi prosessi kuin yksittäisten ruoka-aineiden lisääminen ruokavalioon.

Tulinen salsa tai chili

Jos päänsärkysi johtuu esimerkiksi nuhasta ja nenän tukkoisuudesta, kokeile lääkkeeksi tulista salsaa tai chiliä. Ne saattavat olla nopea tapa avata hengitysteitä.

Kahvi

Oletko lopettanut kahvin juomisen kuin seinään ja päässä jyskyttää? Kupillinen kahvia voi tehdä terää, sillä tässä tilanteessa päänsärkysi johtuu todennäköisesti kofeiinin puutteesta. Älä kuitenkaan liioittele. Myös liika kofeiinin nauttiminen voi laukaista päänsäryn. Jos haluat päästä kahvin juomisesta eroon ilman päänsärkyä, vähennä kahvin juontia vähitellen ja hanki energiabuusteja muualta kuin kofeiinista.

Nämä ovat huonoimmat ruoat ja juomat päänsäryn yllättäessä:

Alkoholi

Alkoholi voi lievittää jännityspäänsärkyä, mutta liiallinen naukkailu saattaa kostautua seuraavana päivänä vielä kovempana särkynä. Myös esimerkiksi punaviinin tanniinit voivat aiheuttaa päänsärkyä. Alkoholin nauttiminen kuivattaa kehoa, mikä taas voi aiheuttaa nestehukkaa ja siitä johtuvaa päänsärkyä. Lisäksi alkoholi lisää verenvirtausta aivoissa, mikä voi jo yksinään aiheuttaa päänsäryn.

Pitkään kypsytetyt juustot

Pitkään kypsytetyt juustot voivat aiheuttaa päänsärkyä, koska ne sisältävät tyramiinia, jota muodostuu kypsytyksen aikana. Päänsäryn iskiessä kannattaa vältellä muun muassa parmesaania, cheddaria ja brie-juustoa.

Prosessoitu liha

Prosessoidussa lihassa, kuten pekonissa, kinkuissa ja makkaroissa, on usein päänsärkyä aiheuttavaa nitraattia ja nitriittiä. Jätä siis prosessoitu liha suosiolla ruokapöydästäsi päänsäryn iskiessä.

Suolainen ruoka

Suolaisen ruoan syöminen voi johtaa nestehukkaan ja nestehukka päänsärkyyn. Suosi siis vähäsuolaista ruokaa, jos päänsärky yllättää – ja toki mielellään myös ennen sitä.

Aspartaamia sisältävät ruoat ja juomat

Keinotekoinen makeutusaine aspartaami saattaa aiheuttaa päänsärkyä. Esimerkiksi aspartaamilla makeutetut kevytlimsat eivät siis sovi päänsärystä kärsivän juomaksi.

Aromivahventeita sisältävät ruoat

Aromivahventeena tunnettu MSG eli natriumglutamaatti voi aiheuttaa päänsärkyä. Natriumglutamaattia on usein muun muassa soijakastikkeissa ja prosessuoiduissa ruoissa.

Lähteet: Eat This Not That, Everyday Health, Greatist, HuffPost Life, The Daily Meal, WebMD, Woman’s Day

Toimittaja testasi kuukautispöksyjä ja vakuuttui: ”Pikkarit ovat melkein täysin kuivat”

$
0
0

Kertakäyttöisistä kuukautissuojista syntyy paljon roskaa, ja niihin kuluu rahaa joka kuukausi. Siksi moni vannookin käytännöllisen kuukupin nimeen. Luonnon ja lompakon säästämiseksi on ollut jo pitkään tarjolla myös kestositeitä, jotka valmistetaan kankaasta ja pestään käyttökertojen välissä.

Jos kumpikaan vaihtoehdoista ei tunnu omalta, on kestokuukautissuojien joukkoon aivan viime vuosina tullut uusi vaihtoehto: kuukautispöksyt! Kuukautishousut eivät kuitenkaan ole tehneet läpimurtoa Suomessa – ainakaan vielä. Itse testasin housuja ja olen vakuuttunut niiden käytännöllisyydestä ja ennen kaikkea mukavuudesta.

Mitkä ovat kuukautispöksyt?

Kuukautishousuja löytyy usealta ulkomaiselta valmistajalta. Tätä juttua varten alushousut tilattiin brändiltä, joka lupaa housujensa vastaavan kahden tamponin imukykyä.

Tilaamieni pöksyjen haaraosassa on neljä kerrosta kangasta. Päällimmäinen kerros on puuvillaa, joka imee kosteutta ja tuntuu miellyttävältä. Toinen kerros on antimikrobista kangasta, joka torjuu hajuja ja bakteereja. Kolmas kerros on erityisen imukykyinen ja neljäs ehkäisee ohivuodot.

Jos kuukautisvuoto on niukka tai keskimääräinen, voi näillä housuilla korvata muut kuukautissuojat. Jos kuukautiset ovat runsaat, niitä voi käyttää tamponin tai kuukupin kanssa.

Malleja löytyy stringeistä boksereihin ja jopa treenivaatteisiin. Housut pestään muun pyykin joukossa pesukoneessa. Ne suositellaan kuitenkin huuhtelemaan heti käytön jälkeen ennen varsinaista pesua.

Kuukautishousut

Kuukautishousuja löytyy erilaisia malleja ja eri valmistajilta.

Miltä ne tuntuvat?

Kuukautispöksyt kolahtavat postiluukustani juuri samana päivänä kuin kuukautiseni alkavat. Olen lähdössä koko päiväksi kaupungille ja vedän jännityksellä housut jalkaani. Ne istuvat todella hyvin ja näyttävät aivan tavallisilta alushousuilta.

Pelkään etukäteen, että kostuessaan housut alkavat tuntua painavilta vaipoilta. Mietin myös, tuntuvatko ne samalta kuin siteet, joiden käytöstä en pidä ollenkaan. Pakkaan laukkuun varapikkarit ja tamponeja ja unohdan koko asian moneksi tunniksi.

Olen kirpputorilla, kun housuihin yhtäkkiä lurahtaa. Koska olen käyttänyt vuosia kuukuppia, tunne on hyvin epämiellyttävä. Tuntuu kuin ei olisi mitään suojaa, joten on pakko päästä vessaan tarkistamaan tilanne.

Kun lopulta pääsen kurkkaamaan housuihini, olen hieman hämmentynyt. En näe mustissa alushousuissa juuri mitään. Pikkarit ovat melkein täysin kuivat ja pysyvät sellaisina myös koko päivän. Ne eivät hiosta ollenkaan kuten siteet. Vaihdan housut vasta myöhään illalla, kun menen nukkumaan.

Plussat ja miinukset

+ Todella mukavat, tuntuvat tavallisilta alushousuilta.

+ Ekologiset: housuja voi käyttää uudestaan ja uudestaan.

+ Hygieeniset: housut imevät kosteuden eivätkä haise.

+ Käytännölliset: vaihdan housut yhtä usein kuin tavallisetkin alushousut enkä tarvitse muita kuukautissuojia.

+ Kivan näköiset: tilaamissani malleissa on pitsireunukset.

– Housuja ei saa ainakaan tällä hetkellä tilattua Suomesta.

– Housut maksavat 20–30 euroa, mikä ei ole paljon verrattuna siihen summaan, joka kertakäyttöisiin suojiin kuluu esimerkiksi vuoden aikana. Housuja kuitenkin pitää tilata useammat, jos niitä haluaa käyttää koko kuukautisten ajan. Lisäksi ulkomailta tilattaessa hinnan päälle tulevat postikulut ja mahdolliset tullimaksut.

– Jos kuukautiset ovat runsaat, housut eivät välttämättä riitä pelkästään imemään vuotoa.

Mistä kaikkialta kuukautishousuja saa?

Tätä juttua varten alushousut tilattiin THINX-nimiseltä brändiltä. Muita kuukautishousujen valmistajia ovat esimerkiksi australialainen Modibodi, brittiläinen WUKA sekä amerikkalaiset PantyProp, Dear Kate ja Knix. Nämä merkit lupaavat, että heidän alusvaatteillaan voi korvata muut kuukautissuojat.

Lisäksi markkinoilla on kuukautispöksyjä, joita voi käyttää tamponin tai kuukupin kanssa. Tällaisia ovat muun muassa Lalipanties, joita saa tilattua myös Suomesta, sekä amerikkalainen Anigan.

Tänään vietetään Maailman mielenterveyspäivää – näillä pienillä arkisilla teoilla tuet mielenterveyttäsi

$
0
0

Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10. lokakuuta. Teemana on maailmanlaajuisesti nuorten mielenterveys muuttuvassa maailmassa.

Maailman mielenterveyspäivään voi ottaa osaa muun muassa menemällä mukaan Helsingissä järjestettävään Mind Pride -kulkueeseen, pukeutumalla vihreään tai jakamalla vihreitä kuvia Instagramissa hashtageilla #vihreaavaloa #kymppikymppi #mielenterveys. Klo 18 jälkeen illalla vihreällä valaistaan rakennuksia, ikkunoita tai vaikkapa itselle tärkeitä esineitä.

Vihreällä värillä on symbolinen merkitys mielenterveysongelmien stigmaa vastaan. Vihreällä värillä viestität, että näytät kaikille tasa-arvoisesti vihreää valoa diagnooseista riippumatta ja olet mukana edistämässä avoimempaa keskusteluympäristöä.

Suomen Mielenterveysseuran mukaan mielenterveys on terveyttä, jota voi vahvistaa.

Näillä arkisilla teoilla tuet mielenterveyttä:

Lopeta hampaat irvessä suorittaminen

Älä pingota terveellisistä elämäntavoista vaan tee niistä iloinen asia. Käy esimerkiksi pienellä, virkistävällä kävelyllä tai ota 15 minuutin torkut. Harrasta sellaista liikuntaa, joka tuo sinulle iloa.

Riko rutiinisi

Rutiinit rikkomalla voit saada uusia elämyksiä ja näkökulmia. Kulje esimerkiksi töihin tai harrastukseen eri reittiä kuin normaalisti. Mieti, minkä taidon haluaisit oppia ja tee jotain tuon taidon oppimisen edistämiseksi.

Ole läsnä

Elämä on parempaa jaettuna. Ota yhteyttä ystävään, johon et hetkeen ole ollut yhteydessä ja kerro, että ajattelit juuri häntä. Ole ihmisiä kohdatessasi läsnä. Kuuntele, katso silmiin ja osallistu keskusteluun. Keskity tilanteeseen äläkä räplää kännykkää tai mieti jo illan kotitöitä.

Ojenna auttava kätesi

Toisten auttaminen ja vapaaehtoistyö kasvattavat elämän merkityksellisyyttä ja vahvistavat itseluottamusta.

Tunnista tunteesi ja ole niille armollinen

Mieti illalla, millaisia tunteita päivän aikana koit. Yritä tunnistaa tunteet, joita parhaillaan koet ja menneiden murehtimisen tai tulevasta huolehtimisen sijaan elää tätä hetkeä. Ole tunteillesi armollinen. Kaikki tunteet ovat ohimeneviä ja sallittuja.

Uskalla hakea apua

Älä jää vaikeina hetkinä yksin. Puhu läheisillesi tai hanki tarvittaessa esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran kautta kriisitukea ja -apua.

Lähde: Suomen Mielenterveysseura

Miten erotat ohimenevän ahdistuksen ahdistuneisuushäiriöstä? Tarkkaile näitä oireita

$
0
0

Tilanne 1: Seisot bussipysäkillä. Huomaat, että olet unohtanut tehdä tärkeän työtehtävän. Iskee ahdistus. Syke nousee, kurkkua kuristaa. Mokaaminen ärsyttää ja ahdistaa. Menet kotiin, mutta ahdistuksen tunne kiusaa sinua vielä nukkumaan mennessäkin. Aamulla töissä hoidat kiireellä unohtamasi tehtävän.

Tilanne 2: Seisot valmiiksi jännittyneenä ja ärtyneenä bussipysäkillä, kun huomaat kaikessa hötäkässä, että olet unohtanut tehdä tärkeän työtehtävän. Kehoosi iskee lamauttava kauhu, sydän alkaa hakata. Iskee tunne, aivan kuin jotain pahaa ja peruuttamatonta olisi tapahtumassa: ehkä he huomaavat töissä, että et osaa oikeasti mitään ja saat potkut ja kaikki on pilalla! Yöllä et saa taaskaan unta, koska mietit töitä. Aamulla herätessäsi tunnet olosi voimattomaksi ja vaikka hoidat työtehtävän seuraavana päivänä, sinusta tuntuu, ettei tilannetta voi enää pelastaa.

Ahdistus voi olla hetkittäistä ja ilmetä kohtauksina tai sitten se voi olla jatkuvaa. Mutta miten erottaa ohimenevän ahdistuksen tai ahdistuskohtauksen oikeasta ahdistuneisuushäiriöstä?

Ahdistus on inhimillinen tunne

Ahdistus on inhimillinen tunne, jonka ​tehtävänä on varoittaa uhkaavista tilanteista.

Jokaisen elämään kuuluu tilanteita, jotka nostavat stressitasoa ja aiheuttavat ahdistusta. Työkiireet ja -stressi, jännittävät sosiaaliset tilanteet sekä isot tai pienet elämänmuutokset voivat aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa.

Ajoittaiset ahdistuksen tai pelon tunteet ovat normaaleja tuntemuksia. Yleensä ahdistuneisuus menee tilanteen lauetessa luonnostaan ohi. Ahdistuksen tunteet kertovat usein myös tarpeesta pysähtyä tai rauhoittua.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö vai ahdistuskohtaus

Jos ahdistukseesi liittyy aivan liian korostunutta jännittyneisyyttä, huolestuneisuutta ja pelokkuutta suhteutettuna arkipäivän ongelmiin, voi kyseessä olla ahdistuneisuushäiriö.

Ahdistunut henkilö ei välttämättä aina heti osaa edes sanoa, mistä tunnetila johtuu: ahdistus voi olla monen eri tekijän summa tai yhden merkittävän asian aiheuttama.

Ahdistus, joka alkaa ilman syytä ja on voimakasta, hallitsematonta ja epämääräistä, on kuitenkin eri asia. Jos ahdistus ja sen oireet jatkuvat pitkään ja piinaavat päivittäin, kyseessä voikin olla ahdistuneisuushäiriö.

Moni ahdistuneisuutta poteva saattaa ajatella kärsivänsä vain stressistä. Ahdistuksen erottaa stressistä kuitenkin esimerkiksi aika: stressi liittyy tämän hetkiseen elämään, johonkin konkreettiseen asiaan. Ahdistukseen ei ole aina ajankohtaista syytä. Voi tuntua siltä, että kaikki on periaatteessa hyvin, mutta silti ahdistaa. Ahdistunut ihminen ei koe osaavansa toimia normaalisti.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö – kun huolesta tulee kohtuutonta ja päivittäistä

Pidempään jatkuessaan ahdistus on sekä henkisesti että fyysisesti kuluttavaa. Se voi myös heikentää toimintakykyä sekä haitata arkielämää monella eri tasolla. Jos korostunut ahdistus, jännittyneisyys ja tuskainen olotila kestävät yli puoli vuotta, voi taustalla olla mielenterveyden häiriö.

Yli­mi­toi­tet­tuna mureh­ti­minen ja huoles­tu­neisuus voi­vat ajan myö­tä ke­hittyä kroo­ni­seksi sairaudeksi eli yleis­ty­neeksi ahdistuneisuushäiriöksi, joka on kyvyttömyyttä hallita huolestuneisuutta.

Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä ahdistus ei liity tiettyihin tilanteisiin, kuten sosiaalisten tilanteiden pelkoon, eikä se esiinny myöskään kohtauksittain, kuten paniikkihäiriössä. Kielteiset elämäntapahtumat ja perinnölliset tekijät edesauttavat häiriön syntymistä.

Usein ahdistuneisuus ilmenee kohtuuttomana ja jatkuvana huolena esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta, terveydestä sekä huolena omien ja läheisten mahdollisista tulevaisuuden uhkista. Yleistyneeseen ahdistuneisuuteen liittyy yleensä keskittymis- ja univaikeuksia, uupumusta ja kyvyttömyyttä rentoutua.

Nämä merkit voivat kertoa ahdistuneisuushäiriöstä:

  • Koet päivittäin tai lähes päivittäinen kohtuutonta, jatkuvaa huolta ja ahdistusta.
  • Jatkuva huoli rajoittaa elämää: pelkäät esimerkiksi sairastuvasi vakavasti.
  • Olo on koko ajan ärtynyt, pelokas, levoton.
  • Olet jatkuvasti huolestunut ja hermostunut.
  • Kärsit keskittymisvaikeuksista.
  • Kärsit univaikeuksista ja -häiriöistä.
  • Epävarmuuden sietäminen tuntuu kohtuuttomalta.
  • Tunnet itsesi avuttomaksi: pienetkin murheet kuormittavat ja ahdistavat.
  • Et kykene rentoutumaan.
  • Kärsit uupumuksesta, eikä sinulla tunnu olevan voimavaroja.
  • Olet koko ajan valmiustilassa: pelkäät, että jotain pahaa tapahtuu.
  • Keskityt kielteisiin tunteisiin sen sijaan, että etsisit ratkaisua huolettavaan asiaan.
  • Tarkkailet herpaantumatta ympäristöäsi.
  • Murehtimisesi on ylimitoitettua ja omanlainen selviytymisstrategia, mikä myös ylläpitää ahdistusta.
  • Murehdit kaukaisia ja abstrakteja ongelmia ajankohtaisen ongelman sijaan.
  • Pelästyt herkästi.
  • Koet pelkoa itsehallinnan menettämisestä tai sekoamisesta.
  • Koet pelkotiloja tai kuolemanpelkoa.

Fyysiset oireet:

  • Päänsärkyä, vatsakipuja, palan tunnetta kurkussa, lihasjännitystä, hikoilua, vapinaa sydämentykytyksiä, rintakipuja, itkuisuutta, tukehtumisen tunnetta.
  • Pyörryttävää, huimaavaa, sekavaa olotilaa.

Yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät henkilöt kärsivät myös hyvin usein huonosta itsetunnosta, perusturvallisuuden tunteen puutteesta, eroahdistuksesta sekä riippuvuus- ja aggressio-ongelmista.

Miten ahdistuneisuushäiriötä hoidetaan?

Monesti ihmiset pystyvät näkemään oman ahdistuksensa taustalla jonkun syyn, kuten työkiireet, ongelmat parisuhteessa, stressin tai menetyksen. Jos ahdistuksen syyt ovat hahmotettavissa, omaa hyvinvointia on helpompi lähteä hoitamaan.

Mielenterveyden häiriöksi luokiteltavassa ahdistuksessa ahdistuneisuuden perimmäiset syyt ovat taas yleensä häiriöstä kärsivälle itselleenkin epämääräisempiä.

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tunnistaminen on haastavaa, koska murehtiminen ja huolestuneisuus ovat tavallisia tuntemuksia – erityisesti silloin, kun ihminen kokee fyysisiä oireita. Ahdistuneisuudesta kärsivä saattaakin epäillä oireidensa syyksi stressiä tai jotain vakavaa sairautta, kuten syöpää, eikä välttämättä itsekään yhdistä omia oireitaan ahdistukseen.

Psykoterapiasta on apua ahdistukseen.

Psykoterapiasta voi hakea apua ahdistukseen.

Psykoterapia on paras keino hoitaa ahdistuneisuushäiriötä. Ahdistuneisuutta ja pelkoja voi lievittää myös masennuslääkkeillä yhdessä terapian kanssa. Koska ahdistuneisuushäiriöiden syyt ja seuraukset voivat kummuta menneisyydestä tai traumaattisista kokemuksista, terapiassa on tarkoitus pureutua ahdistuneisuuden syihin ja löytää keinoja, miten siitä pääsee irti.

Myös kognitiivinen terapia ja tietoisuustaitoihin perustuva terapia (mindfulness-based therapy) voivat auttaa: hoidon tavoitteena on muun muassa murehtimisen normalisointi, uhkauskomusten korjaaminen, epävarmuuden sietäminen ja luottamuksen luominen tulevaisuuteen.

Apua kannattaa hakea ajoissa: ahdistuneisuus saattaa ennakoida masennuksen ilmaantumista.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö puolestaan esiintyy useimmiten muiden psykiatristen häiriöiden, kuten masennuksen, sosiaalisten tilanteiden pelon tai paniikkihäiriön kanssa. Alkoholiriippuvuutta tai alkoholin ongelmakäyttöä esiintyy lähes puolella yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivistä.

Ahdistuneisuushäiriöt

Ahdistuneisuus on tunnetila, johon voi liittyä sisäistä jännitystä, pelkoa, levottomuutta, huolestuneisuutta tai jopa paniikin tai kauhun kokemus.

Ajoittaisina pelko ja lievä ahdistuneisuus ovat arkipäiväisiä. Ahdistuneisuushäiriöissä ahdistuneisuus on voimakasta, pitkäkestoista ja toimintakykyä rajoittavaa.

Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä: ainakin joka kymmenes kärsii elämänsä aikana niistä. Sitä esiintyy yleisimmin naisilla ja alle 30-vuotiailla.

Yleisimmät ahdistuneisuushäiriöt:

  • Sosiaalisten tilanteiden pelko
  • Paniikkihäiriö
  • Julkisten paikkojen pelko
  • Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö
  • Pakko-oireinen häiriö

Lähteet: Thl.fi, Mielenterveysseura.fi, Terve.fi, Mielenterveystalo.fi, Terveyskirjasto.fi, Potilaanlääkärilehti.fi,

Löydä Annansilmä ja voita verenpainemittari

$
0
0

Löydä pieni musta kukka lehdestä ja voita Transtekin verenpainemittari. Ranteen ympärille kiinnitettävällä mittarilla verenpaineen mittaus sujuu vaivatta! Voit käyttää sitä ilman, että paitaa tarvitsee riisua tai hihoja kääriä. Mittarissa on iso näyttö, selkeät näppäimet ja automaattisesti täyttyvä mansetti. Se on varustettu myös muistilla, epäsäännöllisen sydämensykkeen tunnistuksella, päiväyksellä ja kellolla.

Osallistu ja voita!

Yhden palkinnon arvo on 89 euroa, arvomme viisi palkintoa. Vastausaikaa on keskiviikkoon 17.10. klo 24.00 saakka.

  • Vastanneiden nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Lisätietoja Otavamedia Oy:n rekisteriselosteesta.
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Elinluovuttaja voi pelastaa kuuden ihmisen hengen + 7 muuta tärkeää faktaa

$
0
0

Elinsiirtoviikkoa vietetään 8.–13. lokakuuta ja Euroopan elinsiirtopäivää 13. lokakuuta.

Nämä 8 tärkeää faktaa elinluovutuksesta jokaisen suomalaisen on hyvä tietää:

1. Elinluovuttaja voi pelastaa kuuden ihmisen hengen

Ja luovuttaminenko ei muka koskaan kannata? Elimistä puhuttaessa kannattaa.

Yksi elinluovuttaja voi pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen. Suomessa tehdään munuaisen-, maksan-, sydämen-, keuhkon-, haiman- ja ohutsuolensiirtoja.

2. Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja

Jokainen on lain mukaan elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Mahdollisen luovuttajan tahto pyritään kuitenkin aina selvittämään.

Elinluovutustahdon voi ilmaista allekirjoittamalla elinluovutuskortin, lataamalla sovelluksen tai kirjaamalla tahtonsa Omakantaan sekä kertomalla asiasta läheisilleen.

3. Elinluovutustahdostaan on tärkeää kertoa omaisille

Omaiset eivät voi kieltää elinluovutusta omaan tahtoonsa vedoten, mutta heidän kanssaan keskustellaan aina mahdollisen luovuttajan tahdosta.

Kun omaiset ovat varmoja läheisensä mielipiteestä, kysymykseen on helppo vastata, elinluovutus nopeutuu ja elinluovuttaja voi varmemmin pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen.

Jos mahdollinen elinluovuttaja on alaikäinen tai hän ei ole kehitystasonsa vuoksi kyennyt muodostamaan käsitystä elintensä luovuttamisesta, tarvitaan elinluovutukseen huoltajan lupa.

4. Sinun ei tarvitse arvioida itse, kelpaavatko elimesi luovutettavaksi

Omien elinten kuntoa ei tarvitse arvioida itse. Sopivuuden ja elinten kunnon arvioivat lääkärit.

Maria Veitola

Elinluovutuksen ja elinluovutuskortin puolesta puhunut radio- ja televisiotoimittaja Maria Veitola oli vuonna 2015 elinluovutuskampanjan kasvo.

5. Ikä ei ole este elinluovutukselle

Luovutukselle ei ole ikärajaa. Kudosluovuttajana on toiminut myös yli 80-vuotias. Perussairaus tai lääkityskään eivät välttämättä estä luovutusta.

6. Elinluovutukselle on vain vähän esteitä

Ainoita esteitä elinluovutukselle ovat virushepatiitit, HIV tai sairastettu syöpä.

7. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula

Viime vuonna Suomessa tehtiin 374 elinsiirtoa. Uutta elintä odottaa kuitenkin jo noin 550 ihmistä ja määrä kasvaa koko ajan. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Kaikille uusi elin ei ehdi ajoissa: 5–10 prosenttia kuolee uutta elintä odottaessaan.

8. Suomalaiset haluaisivat luovuttaa muillekin kuin aivan lähiomaisille

Suomalaisten mielestä myös muun kuin aivan lähiomaisen tulisi voida luovuttaa munuaisensa. Asia selviää Munuais- ja maksaliiton teettämästä tuoreesta kyselystä. Sote-uudistuksen jalkoihin jäänyt kudoslakimuutos antaisi myös serkulle tai hyvälle ystävälle mahdollisuuden auttaa läheistään. Uutta munuaista odottaa yli 450 ihmistä.

Lähde: Elinluovutus


Totta vai tarua? 5 rintasyöpään liittyvää uskomusta

$
0
0

Rintasyöpään liittyy monia uskomuksia. Osa uskomuksista pitää paikkansa, kun taas osalla ei ole lainkaan totuuspohjaa.

Syöpäsäätiön asiantuntijalääkäri Riikka Huovinen kommentoi viittä rintasyöpään liittyvää uskomusta:

Pieniin rintoihin rintasyöpä tulee isoja herkemmin

– Ei pidä paikkaansa. Rintasyöpäriski on sama kuppikoosta riippumatta. Rintojen koko ei vaikuta rintasyöpäriskiin, mutta tietenkin isoissa rinnoissa muutoksia voi olla vaikeampi löytää, Huovinen sanoo.

Imettäminen ehkäisee rintasyövältä

– Pitää paikkansa. Imetys missä iässä tahansa suojaa rintasyövältä. Se ei kuitenkaan ole kovin voimakas, eikä täysin luotettava suoja. Naisen hormonaalinen elämä vaikuttaa rintasyöpäriskiin hyvässä ja pahassa eli vähentää riskiä tai lisää riskiä. Jos lapset saa suhteellisen nuorena ja imettää puolesta vuodesta vuoteen täysimetyksen, se tilastollisesti suojaa rintasyövältä. Jos ei ole ollenkaan lapsia tai lapset saadaan myöhäisellä iällä, se voi lisätä rintasyövän riskiä vaikka myöhäisellä iällä lapsen imettäisikin.

Silikonit aiheuttavat rintasyöpää

– Ei pidä paikkaansa. Silikonit eivät aiheuta rintasyöpää. Silikonirinnoissa muutosten huomaaminen voi olla hieman tavallista vaikeampaa leikkauksessa syntyneiden arpien takia. Siksi rintojen säännöllinen tutkiminen kuukausittain on erittäin tärkeää.

Jos suvussani on rintasyöpää, todennäköisesti minäkin sairastun siihen

– Liian vahvasti sanottu. Tiedetään, että osa rintasyövistä liittyy perinnölliseen alttiuteen. Perinnölliseen alttiuteen voi viitata se, jos ihan lähiperheessä joku nainen eli esimerkiksi äiti, tytär tai sisko on sairastunut rintasyöpään. Silloin riski omaankin sairastumiseen on hieman isompi kuin keskivertonaisella.

Kyhmy rinnassa on lähes aina rintasyöpä

– Ei pidä paikkaansa, ei lainkaan. Oikeastaan harvemmin kyhmy rinnassa on rintasyöpä. Rinnoissa on paljon kyhmyisyyttä ja rintojen rakenne on normaalistikin ryynimäinen. Jos kuukautiskierto vielä pyörii, rintojen rakenne muuttuu jatkuvasti. Kaikki kyhmyt kannattaa kuitenkin käydä näyttämässä lääkärille varmuuden vuoksi.

Artikkelin asiantuntija Riikka Huovinen on mukana Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjassa, jolla tuetaan kotimaista rintasyöpätutkimusta. Vuoden 2018 Roosa nauha -keräys alkoi 27.9. Keräys päättyy 4.11.2018. Se tavoittelee kahden miljoonan euron tuottoja syöpätutkimukseen ja sairastuneiden ja läheisten tukemiseen. Roosa nauha -päivää vietetään valtakunnallisesti perjantaina 12.10.2018.

Näin tutkit rintasi – lääkäri neuvoo

$
0
0

Rintasyövän hoitoennuste on sitä parempi, mitä aikaisemmin syöpä löydetään. Jotta rintasyöpä ei jäisi huomaamatta, jokaisen naisen on hyvä tutkia rintansa säännöllisesti.

– Rinnat olisi hyvä tunnustella omin käsin kerran kuukaudessa, Syöpäsäätiön asiantuntijalääkäri Riikka Huovinen sanoo.

Paras aika rintojen tutkimiselle on kuukautisten jälkeen. Ohje rintojen kerran kuukaudessa tutkimisesta liittyy kuukautiskiertoon.

– Rinnat kannattaa tutkia mieluiten aina kuukautisten jälkeen, koska silloin rintarauhanen on pehmeimmillään, Huovinen sanoo.

Jos kuukautiset ovat jääneet pois, rinnat voi tutkia missä vaiheessa kuuta tahansa, kuitenkin säännöllisesti kuukauden välein.

Rintojen tutkimiseen kuuluu katselu ja tunnustelu

Huovinen suosittelee rintojen tutkimista Tunne rintasi -sivuston ohjeiden mukaisesti. Ensin rintoja katsellaan peilistä, sitten ne tunnustellaan yksitellen. Katso alta video rintojen oikeaoppisesta tutkimisesta.

Silikonirinnat tutkitaan samaan tapaan kuin luomurinnat

Silikonirinnat tutkitaan Huovisen mukaan ihan samaan tapaan kuin luomurinnatkin. Kaikki arpia aiheuttavat rintaleikkaukset silikonien ottamisesta rintasyöpäleikkaukseen voivat kuitenkin vaikeuttaa rintojen tutkimista.

– Arvet voivat tehdä rinnan tutkimisesta hieman vaikeampaa. Siksi rintojen säännöllinen tunnustelu onkin erityisen tärkeää. Säännöllisesti rintojaan tunnusteleva pystyy erottamaan leikkauksessa tulleet arvet uusista muutoksista, Huovinen sanoo.

Jos huomaat muutoksia, hakeudu lääkäriin

Huovisen mukaan lääkärille on hyvä varata aika heti, jos rinnasta löytää jonkin muutoksen.

– Syöpälääkärinä olen vahvasti sitä mieltä, että jos rinnassa on jokin uudentyyppinen kyhmy, nystermä, oudon tuntuinen kohta tai muu kummastusta aiheuttava asia, niin ei ole yhtään turhaa käydä lääkärissä. Lääkäriin hakeutumista ei kannata odotella, oli ikä mikä tahansa, Huovinen sanoo.

Artikkelin asiantuntija Riikka Huovinen on mukana Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjassa, jolla tuetaan kotimaista rintasyöpätutkimusta. Vuoden 2018 Roosa nauha -keräys alkoi 27.9. Keräys päättyy 4.11.2018. Se tavoittelee kahden miljoonan euron tuottoja syöpätutkimukseen ja sairastuneiden ja läheisten tukemiseen. Roosa nauha -päivää vietetään valtakunnallisesti perjantaina 12.10.2018.

Käytkö papakokeissa turhaan? Asiantuntija kertoo, milloin papakoe on tarpeellinen

$
0
0

Milloin viimeksi kävit papakokeessa? Tuntuuko siltä, että ihan hiljattain? Muistikuvasi voi olla oikea. Kohdunkaulan syövän ja sen esiasteet paljastavia gynekologisia irtosolututkimuksia eli papoja otetaan Suomessa melkoisen villisti: niin joukkoseulonnoissa kuin omalla gynekologillakin.

– Suomessa 30–60-vuotiaat ja joissain kunnissa myös 25- ja 65-vuotiaat naiset saavat viiden vuoden välein kutsun maksuttomaan papaseulontaan. Arviolta 60 prosenttia papoista otetaan kuitenkin seulontaohjelman ulkopuolella, tutkija Maiju Pankakoski sanoo. Hän tekee Syöpärekisterissä väitöskirjaa kohdunkaulan syövän seulonnan vaikuttavuudesta.

Yksi syy siihen, että papakokeita tunnutaan ottavan tiheästi, on rekisteröinnin puutteessa. Seulontojen tulokset kirjataan Syöpärekisterin joukkotarkastusrekisteriin, jonne yksittäinen lääkäri ei tietosuojasyistä pääse. Yksittäisten lääkäreiden ottamille testeille ei ole yhteistä rekisteriä. Lääkäri voi tallentaa tulokset Kanta-palveluihin, joista nainen pystyy katsomaan ne – jos muistaa.

Lähitulevaisuudessa naisen ei toivottavasti tarvitse vaivata päätään papan aikataululla.

– Kaikille Suomessa otetuille papanäytteille suunnitellaan rekisteriä, mikä poistaisi päällekkäisyydet, Pankakoski kertoo.

Vaikka papakokeita otettaisiin usein, tiheät tutkimukset eivät turvaa syövältä viiden vuoden välein otettuja varmemmin. Papassa havaitun, hoitamattoman solumuutoksen eteneminen syöväksi vie keskimäärin 10–15 vuotta.

– Kohdunkaulan syöpään viittaavat muutokset ehditään huomata ajoissa, vaikka osallistuisi pelkästään joukkoseulontoihin, naistentautien erikoislääkäri, dosentti Maija Jakobsson HYKSistä painottaa.

Seulonnoissa syöpä löytyy ajoissa

Joukkoseulonnoissa ei saa valita, kuka näytteen ottaa. Jokainen papassa käynyt tietää, että näytteenottajissa on enemmän ja vähemmän helläkätisiä. Siksi on ymmärrettävää, että nainen saattaa hoitaa asian mieluiten luottogynellään rutiinikäynnin yhteydessä. Tarvitaanko seulontoja siis lainkaan?

– Ilmaisia seulontoja tarjotaan kaikille, kun taas gynekologilla käy valikoitunut, terveydestään muutenkin huolehtiva joukko. Heillä saattaa olla muuta väestöä vähemmän kohdunkaulan syövän riskitekijöitä, Maiju Pankakoski miettii.

Kohdunkaulan syöpä saa alkunsa tulehduksesta, jonka aiheuttaa yleisesti papilloomavirus HPV. Lähes jokainen saa tartunnan aloitettuaan seksielämän. Virus ei aiheuta syöpää yksin, vaan lisäksi tarvitaan muita tekijöitä, kuten nuorena aloitetut yhdynnät, tupakointi, ylipaino ja diabetes.

– Kohdunkaulan syöpä on alussa varsin oireeton. Tavallisin oire on vuotohäiriö tai yhdynnän jälkeinen verinen vuoto, Maija Jakobsson kertoo.

Seulonnat ovat tehokas keino löytää ja hoitaa syöpä ajoissa. Ennen kuin ne aloitettiin vuonna 1963, kohdunkaulan syöpä oli Suomessa kolmanneksi yleisin syöpä. Nyt se on sijalla 20. Seulonnan ansiosta vältetään joka vuosi noin 250 kuolemaa.

Näin Syöpäjärjestöt kertovat papakokeista:

Nuorien rutiinipapasta ei hyötyä

Valtaosa kohdunkaulan syöpään menehtyvistä naisista on seulontaiän ohittaneita eli yli 65-vuotiaita. Seulontojen ikärajan muutosta koskeva asetus on ollut terveydenhuollon toimijoilla lausuntokierroksella. Muutoksen jälkeen joukkoseulontoihin pääsisivät myös 65-vuotiaat koko maassa. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että uusi asetus ei ole tulossa voimaan ainakaan lähivuosina.

– HPV-infektio ei oikeastaan parane koskaan, vaan jää limakalvon soluihin ei-aktiiviseen muotoon. Se saattaa aktivoitua varsinkin vanhemmalla iällä, kun elimistön puolustuskyky heikkenee, Maija Jakobsson huomauttaa.

Sen sijaan alle 30-vuotiailla kohdunkaulan syöpä on niin harvinainen, ettei heiltä kannattaisi ottaa papaa rutiinisti.

– Alle 25-vuotiailta sitä ei pitäisi ottaa lainkaan. Silti monella yksityisvastaanotolla papa on yhä turha rutiini, joka liittyy e-pillereiden käytön aloittamiseen ja seurantaan, Maija Jakobsson sanoo.

HPV-tartuntoja ja niiden aiheuttamia solumuutoksia on eniten 15–25-vuotiailla naisilla, mutta heillä muutokset ovat lieviä. Riski niiden kehittymisestä syöväksi on todella vähäinen.

– Nuorten testaaminen aiheuttaa turhia kustannuksia, hoitoja ja huolta. Suurin osa solumuutoksista paranee itsestään, Maija Jakobsson toteaa.

Nuorilla solumuutokset usein paranevat

Papilloomaviruksia tunnetaan yli sata erilaista, joista toiset aiheuttavat syöpää todennäköisemmin kuin toiset. HPV-testillä etsitään korkean syöpäriskin viruksia, ja se paljastaa papaa enemmän syövän esiasteita. Testin herkkyys ei kuitenkaan ole vain hyväksi.

– Ensimmäistä kertaa HPV-testiin osallistuneilta naisilta hoidetaan viisi kertaa useammin solumuutoksia kuin papalla testatuilta, Maija Jakobsson kertoo.

Hoidetut naiset ovat nuoria, joilla solumuutokset olisivat useimmiten parantuneet itsestään. Siksi tätäkään tutkimusta ei pitäisi käyttää alle kolmekymppisillä. Yli 35-vuotiailla HPV-testi on Käypä hoito -suosituksen mukaan yhtä hyvä kuin papa. Toistaiseksi sitä käytetään seulonnoissa Pirkanmaan ympäristössä ja esimerkiksi Turussa. Uudellamaalla HPV-seulonta on tarkoitus aloittaa ensi vuonna.

– Seulontaohjelma muuttunee tulevaisuudessa, kun HPV-rokotteen saaneiden osuus väestöstä kasvaa. Rokotteen saaneille voisi riittää muutama elämänaikainen seulontakerta, Maiju Pankakoski kertoo.

HPV-rokotetta alettiin antaa maksuttomana 11–12-vuotiaille tytöille vuonna 2013. Se ei kuitenkaan suojaa kaikilta papilloomaviruksilta, joten joukkoseulonnoista ei voida luopua tulevaisuudessakaan kokonaan. Nykyinen 70 prosentin rokotuskattavuus on liian matala, jotta rokote suojaisi myös rokottamattomat. Jotta syntyisi laumasuoja pahinta syöpää aiheuttavaa HPV-tyyppi 16:ta vastaan, täytyisi tytöille saada yli 90 prosentin rokotuskattavuus. Vaihtoehtona olisi poikien houkutteleminen piikille.

– Tuoreen tutkimuksen mukaan poikien 20 prosentin ja tyttöjen 45 prosentin rokotuskattavuus synnyttäisi laumasuojan useimpia syöpää aiheuttavia HPV-tyyppejä vastaan, Maiju Pankakoski kertoo.

Auttaisiko kotitesti?

Osa naisista käy jatkossakin papassa omalla gynekologilla, osa seulonnoissa. Osa ei kummassakaan.

– Noin prosentilla seulotuista löytyy papassa jatkotutkimuksia vaativia solumuutoksia. Kun papasta saa aina puhtaat paperit, moni ajattelee, että niin käy jatkossakin, ja jättää testin väliin, Maija Jakobsson miettii.

Myös tutkimustieto voi houkuttaa papakävijää laistamaan testistä. On huomattu, että jos nainen on 50-vuotiaaksi käynyt säännöllisesti papaseulonnassa, myöhempi riski sairastua syöpään on melko pieni.

– Suuri osa syövistä löytyy kuitenkin naisilta, jotka eivät ole osallistuneet säännöllisiin seulontoihin, Maija Jakobsson muistuttaa.

Miten nämä naiset saataisiin tutkittua? Maiju Pankakoski ehdottaa ratkaisuksi HPV-kotitestiä, jossa nainen saa postitse näytteenottovälineet ja -ohjeet, ja posti hoitaa näytteen tutkittavaksi.

– Kotitestiä kannattaisi harkita toisena uusintakutsuna, kun nainen ei ole osallistunut seulontaan ensimmäisellä kutsulla eikä muistutuksenkaan jälkeen.

Kotitestejä voi ostaa netistä ja apteekeista. Maiju Pankakoski ei niitä suosittele, sillä ne ovat terveyden seurantaan liian suppeita ja niiden tulkinta voi olla vaikeaa. Seulonta ei nimittäin ole vain yksittäinen testi: se on ketju, joka alkaa kutsusta ja jatkuu tarkastukseen sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja hoitoihin. Ketjun jokaista vaihetta ja laatua tarkkaillaan.

– Paras syöpää ehkäisevä teho on tutkimusten mukaan organisoiduissa joukkotarkastuksissa otetuilla näytteillä, Maija Jakobsson painottaa.

Epämukavasta mukavampaa

Kerran viidessä vuodessa, kerralla minuutin pari. Papakoe ei kauan kiusaa, mutta silti se tuntuu inhottavalta. Miten siitä saisi siedettävämmän?

– Näytteenotto on välinelaji, ja vääränkokoiset välineet tekevät kipeää, HUS Naistentautien poliklinikalla ja Lääkäriasema Aavassa vastaanottava gynekologi Maija Jakobsson vastaa.

Näytteenottoa ja parempaa näkyvyyttä varten emätin levitetään ankannokkaspekulalla. Jos spekula on liian suuri, niin johan sattuu.

Näyte otetaan limakalvolta kolmesta eri kohtaa ja kahdella eri välineellä: emättimen pohjukasta ja kohdunsuulta puulastalla ja kohdunkaulakanavasta pienellä harjalla.

– Kuivien limakalvojen rapsuttelu tuntuu ikävältä. Ne kannattaa hoitaa kuntoon paikallisestrogeenilla, ja käyttää sitä päivittäin kuukausi ennen näytteenottoa.

Hoidetut limakalvot helpottavat myös näytteen tulkintaa, sillä kovin kuivalta limakalvolta otetut solut menevät ruttuun. Tätä ongelmaa ei ole, jos papa tehdään ruotsalaisten suosimalla tavalla nestepapana, jossa näyte säilötään nimensä mukaan nesteeseen. Suomessa menetelmää käytetään seulonnassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä.

– Nestepapassa näyte otetaan kohdunnapukasta, eli yksi instrumentin pyöräytys emättimessä riittää.

Yhdenkin tikun kosketus sattuu, jos jännittää hirveästi lantionpohjaa. Paras olisi suunnata ajatukset toisaalle ja rentouttaa takamus ja antaa sen painua tutkimuspöytää vasten.

– Vaikka mielikuva satakiloisesta pepusta ei ehkä tunnu naisesta mukavalta, tässä tilanteessa se voi auttaa rentouttamaan lantionpohjanlihakset ja tekemään näytteenotosta miellyttävämpää.

Mikä papa?

Papa-koe on gynekologinen irtosolututkimus, joka paljastaa kohdunkaulan syövän esiasteet. Näyte otetaan emättimen ja kohdunkaulankanavan limakalvolta.

Mikä HPV?

HPV- eli papilloomavirus tarttuu yhdynnässä. Kohdunkaulan syöpää ei tule ilman HPV-tartuntaa. Rokote suojaa virukselta, kun se otetaan ennen sukupuolielämän aloittamista.

Koska lääkäriin?

Verinen, rusehtava ja pahanhajuinen valkovuoto, verenvuoto muulloin kuin kuukautisten aikana tai yhdynnän jälkeen voivat olla kohdunkaulan syövän oireita. Edenneen syövän oireita ovat esimerkiksi alavatsa- ja selkäkipu, jalkojen turvotus ja veritulppa ja suolen toimintahäiriöt.

Älä anna selkäkivun rajoittaa elämääsi liikaa – nämä liikuntalajit sopivat selkäkipuiselle

$
0
0

Selkäkivut ovat monelle suomalaiselle tuttu ja ikävä vaiva. Selkäkivuista kärsivälle liike on usein paras, jopa ennaltaehkäisevä lääke. Monipuolinen ja säännöllinen liikunta ylläpitää selän hyvinvointia.

– Liikunta tuottaa monelle iloa. Sitä ei kannata lopettaa, vaikka olisikin kipuja. Jos pelkää selkäkipuja, siitä seuraa usein ahdistuneisuutta ja turhautumista, Selkäliiton toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio kertoo Selkäliiton tiedotteessa.

– Selkäkipuinen voi aloittaa vaikka vesijuoksusta tai joogasta. Tärkeintä on löytää itselle mieluisin tapa liikkua.

Lue myös: Suomalaiset kärsivät muita eurooppalaisia enemmän niska- ja selkäkivuista – miksi?

Liike on paras lääke

Selkä tarvitsee liikettä pysyäkseen toimintakuntoisena ja terveenä. Monipuolinen ja säännöllinen liikunta suojaa selkävaivoilta, ja liikunnalla on myös kipua lievittävä vaikutus.

Selkäkipuisen kannattaa kokeilla eri lajeja ja löytää itselleen mieluisin tapa liikkua. Kuntoutumisessa ja selkäkivusta toipumisessa keskeistä on myös oma suhtautuminen kipuun.

Pitkään jatkunut ja toistuva selkäkipu johtuu usein muista syistä kuin vakavasta sairaudesta tai hermon puristustilasta. Jopa 80–90 prosentille pitkittyneistä selkäkiputapauksista ei löydy täsmällistä syytä. Tällaisissa tapauksissa kipu ei ole vain kudoksissa vaan sen takana on myös ihmisen mieli.  Se, mitä kannamme mielessämme, näkyy myös kehossamme.

Näin liikutat ja hoidat selkääsi:

Kävely ja arkiliikunta sopivat selkäkivuista kärsivälle.

  • Liikuta selkääsi. Monipuolinen liikunta tekee hyvää selälle. Myös kipeä selkä tarvitsee liikettä toipuakseen. Säännöllinen liikunta vahvistaa kehon omia kivunsäätelyjärjestelmiä, parantaa selän toimintakykyä ja vähentää selkäkipua.
  • Löydä oikea liikuntalaji! Selkäkipuiselle sopivia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely, pyöräily ja vesijuoksu.
  • Jaksota rasitusta, liikettä ja lepoa. Selkäkipu johtaa usein liikkumisen välttämiseen ja selän varomiseen. Kipeä selkä tarvitsee kuitenkin sopivassa suhteessa liikettä ja lepoa toipuakseen. Jaksota rasitusta ja liikuntaa pienempiin eriin.
  • Tauota työtäsi. Työn tauottaminen virkistää sekä kehoa että mieltä ja parantaa keskittymiskykyä työtehtäviin. Nouse siis ylös tuolista, jaloittele, juo lasi vettä tai tee taukojumppa.
  • Muista palautua. Sekä keho että mieli tarvitsevat aikaa myös palautua. Palautumista edistää mikä tahansa itselle mieluinen toiminta, kuten harrastus, ystävien tapaaminen tai vaikka leppoisa oleskelu.
  • Arvosta unta. Unihäiriöt voivat aiheuttaa tai pahentaa selkäkipuja. Riittävä ja hyvälaatuinen uni on tärkeää sekä aivojen että kehon toiminnan palautumiselle.
  • Suhtaudu kipuun lempeän hyväksyvästi. Selkäkipu ei ole mukava asia, mutta se ei ole vaarallista. Aivot toimivat kuin vahvistin: mitä enemmän liität kipuun huolta ja ajatuksia, sitä kovemmaksi selkäkipu muuttuu.
  • Ole armollinen itsellesi. Kun selkä on kipeä, älä vaadi itseltäsi liikaa. Aseta kohtuullisia tavoitteita ja iloitse pienistäkin päivittäisistä onnistumisista.
  • Selkäkivun todellinen syy voi yllättää – aina hieronta tai liikunta eivät auta.

Selkäkipuja?

Näin hoidat selkää liikunnalla

Muista venyttely!

Joka neljäs kärsii selkäkivuista – faktoja selkäkivusta:

  • Jopa 80 prosenttia suomalaisista kärsii selkäkivuista jossain vaiheessa elämäänsä. Viimeisen 30 päivän aikana selkäkipua oli kokenut 44 prosenttia miehistä ja 48 prosenttia naisista. Suurin osa selkäkivusta on kuitenkin hyväennusteista, eikä selkäkipuun liity sairautta.
  • Selkäoireet ovat yleisimpiä syitä sairauspoissaoloihin. Kela maksoi viime vuonna sairauspäivärahoja selkäsairauksien takia noin 97,2 miljoonaa euroa ja korvattuja päiviä oli yli 1,7 miljoonaa.
  • Selkäkivuille altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi liikunnan vähäisyys, ylipaino, tupakointi, psykososiaaliset tekijät (stressi, masennus, heikentynyt työtyytyväisyys), raskas fyysinen työ ja tapaturmat.

Lähde: Selkäkanava, Selkäliitto

Maailman selkäpäivää (World Spine Day) vietetään vuosittain 16. päivä lokakuuta. Päivällä halutaan kiinnittää huomiota selän terveyteen ja selkävaivojen ehkäisyyn.  Maailman selkäpäivän yhteydessä Suomessa vietetään valtakunnallista selkäviikkoa 15.–21.10.2018. Tämän vuoden teemana on ”Love Your Spine” eli ”Rakasta selkääsi”. Teemalla kannustetaan ihmisiä huolehtimaan selästään ja suhtautumaan selkäänsä rakastavasti. 

Psykoterapia voi auttaa elämän kriisitilanteissa – näin pääset alkuun

$
0
0

Ahdistaako tai masentaako sinua? Huomaatko pyöritteleväsi ratkaisematonta ongelmaa päivästä ja viikosta toiseen pääsemättä puusta pitkälle? Vai kohtasiko sinua äkillinen kriisi kuten avioero tai läheisen kuolema? Kun töissä käyminen tai opiskelut takkuavat ja ihmissuhteet kärsivät, voi psykoterapiasta löytyä apu.

Käynti psykiatrilla käynnistää prosessin

Psykoterapiassa voi käydä sekä omalla kustannuksella että Kelan avustuksella.

Ensimmäinen askel Kela-tuettuun psykoterapiaan pääsemiselle on pyytää terveyskeskus- tai työterveyslääkäriltä lähete psykiatrille, joka tekee selvityksen potilaan sairaudesta, sen ennusteesta ja kuntoutustarpeesta.

Nykyisin terapiaan pääsee myös yli 50-vuotiaana, mikä on linjassa työurien pidentämisen kanssa.

Psykiatrin vastaanotolla käydään kolmen kuukauden aikana 2–3 kertaa. Jos psykiatri toteaa asiakkaan psykoterapian tarpeen, hän kirjoittaa tälle viimeisellä tapaamiskerralla niin sanotun B-lausunnon potilaan kuntoutuksen tarpeesta ja lähettää sen Kelaan. Varsinaisen tukihakemuksen, johon psykiatrin lausunto liitetään, tekee asiakas itse. Hakemuksen käsittely kestää viidestä kahdeksaan viikkoa.

Vuonna 2011 psykoterapiasta tuli järjestämisvelvollisuuden alaista kuntoutusta eli kuntoutuksen tarvetta ei enää arvioida uudestaan Kelassa, jos psykiatri on sen jo kerran todennut. Näin tuetaan myös työuransa loppupäässä olevia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että nykyisin terapiaan pääsee myös yli 50-vuotiaana, mikä on linjassa työurien pidentämisen kanssa.

Jos psykiatri on kirjoittanut B-lähetteen, Kelan tukipäätöstä voi siis odottaa turvallisin mielin. Hylkääviä päätöksiä ei Kelasta enää juurikaan tule muulloin kuin tapauksissa, joissa edellisellä tuetulla kaudella terapiakäyntejä on ollut liian vähäinen määrä.

Mikä on psykoterapian tavoite?

  • Psykoterapialla hoidetaan ihmisiä, joilla on jokin psyykkinen häiriö tai muu ongelma.
  • Häiriöllä tai ongelmalla saattaa olla psyykkisten ilmenemismuotojen lisäksi ruumiillisia, vuorovaikutuksellisia ja sosiaalisia ilmenemismuotoja.
  • Psykoterapian tavoitteena on poistaa tai lievittää psyykkisiä häiriöitä ja niihin liittyvää kärsimystä, tukea psyykkistä kasvua ja kehitystä sekä lisätä henkilön valmiuksia itse ratkaista ongelmiaan.

Terapeutin etsiminen kannattaa aloittaa heti

Ensimmäisen psykiatritapaamisen aikana käy yleensä ilmi, puoltaako psykiatri asiakkaan Kela-terapiaan pääsyä. Jos näin on, hakijan kannattaa alkaa saman tien etsiä sopivaa psykoterapeuttia. Sopivan psykoterapeutin löytäminen on prosessin tärkein, mutta myös vaikein osuus, sillä monen terapeutin ajat on varattu jopa vuosiksi eteenpäin.

Lainmuutoksen jälkeen Kela-tuettujen psykoterapioiden määrä on noussut tuntuvasti. Kun vuonna 2010 tukea sai 15 000 ihmistä, vuonna 2017 tuettuja oli jo 36 000. Terapeuttien määrä ei ole kuitenkaan lisääntynyt samassa suhteessa. Kuinka siis löytää itselle sopiva terapeutti, jolla on aikaa uusia potilaita ottaa? Ongelmaa ratkaisemaan on perustettu nettiin useita palveluita, kuten minduu.fi ja vastaamo.fi, joissa terapeutit kertovat jo esittelyteksteissään, onko heillä juuri nyt vapaita aikoja tai milloin niitä seuraavaksi vapautuu.

Mitä psykoterapia maksaa?

  • Psykoterapia maksaa terapeutista riippuen 75–120 euroa tapaamiskerralta, jonka pituus vaihtelee 45 minuutista tuntiin. Tapaamiskertojen tiheys vaihtelee, mutta keskimäärin tapaamisia on 1–2 kertaa viikossa.
  • Kelan tukea psykoterapiaan saa, jos hakija on 16–67-vuotias, hänen työ- tai opiskelukykynsä on vakavasti uhattuna ja on todennäköistä, että hän saa psykoterapiasta riittävän tuen työ- tai opiskelukyvyn palauttamiseen tai säilymiseen.
  • Kela myöntää tukea psykoterapiaan aina yhden vuodeksi kerrallaan. Tukea voi saada enintään kolmen vuoden ajan.

Suuntausta tärkeämpää on vuorovaikutus

Psykoterapiassa on monia eri suuntauksia, joiden eroja maallikon on vaikea ainakin aluksi erottaa toisistaan. Lisäksi psykoterapeuttien toiminta- ja työskentelytavoissa voi olla suuria eroja ja terapeutti voi yhdistellä opiskelemiaan terapiamuotoja kullekin asiakkaalle sopivalla tavalla.

Yksi uusimmista suuntauksista on integratiivinen psykoterapia, joka yhdistää teoriaa ja menetelmiä useasta eri psykoterapiasuuntauksesta.

Suomessa eniten käytettyjä yksilöpsykoterapioita ovat psykodynaaminen psykoterapia ja psykoanalyysi, KAT eli kognitiivinen ja kognitiivis-analyyttinen psykoterapia, käyttäytymisterapia, interpersoonallinen psykoterapia, traumaterapia, erilaiset ratkaisukeskeiset lyhytpsykoterapiat ja luovat terapiat.

Netistä ja terapeuttisivustoilta löytyy eri suuntauksien esittelyitä, joihin tutustumalla voi etsiä itselleen sopivinta terapiamuotoa. Tutkimusten mukaan psykoterapiasuuntausta tärkeämpää hoidon onnistumisen kannalta on terapeutin ja asiakkaan välinen vuorovaikutus. Siksi terapeutin etsintävaiheessa kannattaa käydä useamman eri terapeutin luona testaamassa, miten kemiat ja vuorovaikutus toimivat. Nuo ”testikerrat” asiakkaan täytyy kuitenkin maksaa omasta pussistaan.

Oman terapeutin valinta nopeuttaa terapiaan pääsyä

Viimeisellä tapaamiskerralla psykiatrin luona asiakkaan olisi jo hyvä nimetä B-lausuntoa varten terapeutti, jonka kanssa hän terapiansa aloittaa. Se jouduttaa hakemuksen käsittelyä ja terapiaan pääsyä.

Oikeus tuettuun psykoterapiaan alkaa siitä päivästä, jolloin psykiatri lähettää B-lausunnon Kelaan. Kela maksaa tukiosuuden takautuvasti sen jälkeen, kun päätös Kelan tukemasta psykoterapiasta on tehty.

Kelan kuntoutustuki on yksilöterapiassa maksimissaan 57,60 euroa käyntikerralta. Sen ylittävän summan kuntoutuja maksaa itse. Jos psykoterapeutin hinta on esimerkiksi 85 euroa kerralta, maksettavaa jää 27,40 euroa. Kerran viikossa psykoterapiassa käyvän omaksi kustannukseksi jää siis noin 110 euroa kuukaudessa.

Harkitse omakustanteista terapiaa yllättävän kriisin kohdatessa

Psykoterapiaan voi hakeutua myös omakustanteisesti ja ilman psykiatrin lähetettä.

Osa psykoterapeuteista on erikoistunut lyhytkestoiseen ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen terapiaan, joka on tutkimuksissa todettu tehokkaaksi terapiamuodoksi rajatuissa, akuuteissa elämän ongelmissa. Tällaisia ovat esimerkiksi avioero, läheisen kuolema tai muu äkillinen kriisi, josta ei tunnu pääsevän omin voimin yli. Joskus jo muutama, jopa yksi tapaamiskerta, voi auttaa.

Maksuttomiakin palveluja tai keskusteluapua on tarjolla esimerkiksi Lähisuhdeväkivallan työn yksikössä tai Suomen evankelisluterilaisen kirkon perheneuvonnan toimipisteissä ympäri maata. Vaikka niiden työntekijöistä suuri osa on psykoterapeutteja, varsinaista psykoterapiaa tai terapiapalveluja ne eivät anna, vaan kyse on terapeuttisista keskusteluista.

Lähteet: Suomalaisen lääkäriseuran ja Suomen akatemian konsensuslausuma, Huttunen MO, Kalska H (toim.). Psykoterapiat. Kustannus Oy Duodecim 2015

Olet mitä syöt! Hyvinvointilääkäri Pippa Laukan täsmävinkit: Varo light-limuja ja syö kananmunia oikea määrä

$
0
0

Olet mitä syöt -ohjelman armottomaksikin tituleerattu juontaja ja hyvinvointilääkäri Pippa Laukka, 47, on tunnettu hyvinvointi-, liikunta- ja ravintoneuvoistaan. Tulevassa ohjelmassa nähdään kymmenen erilaista taistelua ylipainoa vastaan.

Ohjelmassa Pippa Laukka varoittaa muun muassa radiojuontaja Esko Eerikäistä light-limujen vaaroista. Pippa Laukan mukaan sokerittomien light-limujen litkiminen on ehdottomasti huonoimpia asioita omassa ruokavaliossa.

– Harva tulee ajattelleeksi, että itse asiassa light-limu lihottaa, mutta se tekee sitä: keinomakeutettu sokeri lisää sokerin himoa siinä missä tavallinen sokerikin, Laukka kuvailee ohjelmassa.

Lisäksi light-limujen nauttimisella uskotaan olevan vaikutusta mieshormonien tuotantoon, mikä aiheuttaa testosteronitasojen madaltumista. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt alkavat pikkuhiljaa vaikuttamaan peniksen verisuonissa aiheuttaen erektiohäiriöitä.

Alentuneen testosteronitason tunnistaa siitä, että on väsynyt, vetämätön ja löysä olo: vireystila on kadonnut, myös vällyjen välissä. Testosteronin tuotantoa heikentävät huonot elintavat, ylipaino ja stressi.

Kananmunia vai ei?

Toinen ravintoasia, jonka Pippa Laukka on nostanut aiemminkin esille, on kananmunat.

Tutkimusten mukaan noin neljäsosa ihmisistä sietää huonommin kananmunia kuin toiset. Niillä, jotka eivät siedä kananmunaa, kolesterolitasot lähtevät nousemaan, jos he syövät enemmän kuin 1–2 kananmunaa päivässä.  Niin sanottu paha kolesteroli, mikä kiinnittyy verisuonten seinämiin ja tukkii verisuonet, voi aiheuttaa esimerkiksi akuutin sydäninfarktin.

Kohonneen kolesterolin yhtenä merkittävänä syynä voi olla kananmunat, joiden syöntiä kannattaa silloin rajoittaa. Suosi sen sijaan kuituja ja leseitä.

Urheilulääkäri Pippa Laukka

”Syömisperiaatteeni ovat: 1. Syön aina lounaan. 2. Huolehdin siitä, että lounaalla ja päivällisellä syön proteiinia sekä vihanneksia ja muita kasviksia. 3. Välipalani ovat hedelmiä,” urheilulääkäri Pippa Laukka kertoo.

Esimerkiksi Pippa Laukka kertoo syövänsä itse isomman määrän kananmunia: hänellä itsellään on urheilijatausta, ja lihakset vaativat edelleen, että ne saavat tarpeeksi valkuaista.

– Jos proteiini jää liian vähiin, minulle tulee nälkä pian aterian jälkeen. Keitän usein kuusi, seitsemänkin kananmunaa kerralla, ja heitän yhden keitetyn munan ruoan sekaan aina, jos näyttää siltä, että tuo ruokamäärä ei pidä nälkää. Pienellä osalla ihmisistä on synnynnäistä korkeaa kolesterolia aiheuttava geeni, mutta me muut voimme syödä 7–10 munaa viikossa, Pippa Laukka kertoo Annassa omista ruokailutottumuksistaan.

Pippa Laukan täsmäteesit:

  • Jokaisen jääkaapista tulisi aina löytyä kananmunia ja jokin proteiinin lähde.
  • Välipalapatukan sijasta parempi vaihtoehto on kourallinen pähkinöitä.
  • Muista pureskella kunnolla, sillä hotkiminen lihottaa.
  • Jos haluat nukkua hyvin, vältä kofeiinipitoisia juomia iltapäivällä klo 14 jälkeen.

Lähde: MTV Katsomo

Lue myös: Kärsitkö korkeasta kolesterolista? Vältä silloin näitä ruokia ja juomia

”Älä laihduta, jos tavoite on tulla onnellisemmaksi”

Vaikka ohjelmassa Pippa Laukka esiintyy jopa armottomana hyvinvointiasiantuntija, hän on tunnettu myös kehopositiivisuuden puolestapuhujana.

– Ylipaino on terveysriski, siksi painonpudotus on hyväksi. Älä laihduta, jos tavoite on vain tulla onnellisemmaksi. Älä ruoski itseäsi itseinholla, jos aloitat laihduttamisen, vaan ajattele vaalivasi terveyttä ja osoittavasi rakkautta kehollesi valitsemalla terveellisempiä aterioita, Pippa Laukka ohjeistaa Annan haastattelussa.

Pippa Laukan neuvot:

Lääkäri Pippa Laukka: Älä usko näihin laihduttamiseen liittyviin yleisiin uskomuksiin

Pippa Laukan kehopositiiviset vinkit: Älä rankaise itseäsi, vaan opi rakastamaan kehoasi

Voiko kurkkukivussa mennä lenkille? Urheilulääkäri Pippa Laukka kertoo, saako flunssassa treenata

Mistä mykoplasman tunnistaa? Urheilulääkäri Pippa Laukka kertoo

Olet mitä syöt -ohjelma AVA-kanavalla keskiviikkoisin klo 21.

Lähteet: MTV Katsomo, Anna.fi

Osteoporoosin yleinen ensioire jää usein hoitamatta – tunnista 3 hälytysmerkkiä

$
0
0

Osteoporoosia sairastaa 400 000 suomalaista. Joka kolmas 50 vuotta täyttänyt nainen ja joka viides mies saa loppuelämänsä aikana osteoporoottisen murtuman.

Nikamamurtuma on selkärangan osan eli selkänikaman luunmurtuma. Nikamamurtuma on usein osteoporoosin ensimmäinen ilmentymä ja oire. Tutkimusten mukaan jopa 70 prosenttia nikamamurtumista jää diagnostisoimatta ja samalla myös osteoporoosi hoitamatta.

Jos osteoporoosia ei hoideta, kasvaa seuraavan murtuman riski moninkertaiseksi. Siksi nikamamurtuman oireiden tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen on erittäin tärkeää.

Nämä ovat nikamamurtuman varoitusmerkit:

Yllättävä selkäkipu

Äkillisesti ilman syytä ilmaantunut selkäkipu, joka ei helpotu muutamassa päivässä eikä säteile jalkoihin, voi olla nikaman murtuma.

Pituuden lyhenemä

Nikaman murtuessa nikaman solmu luhistuu etureunastaan, koko leveydeltään ja harvemmin takareunasta. Samalla henkilön pituus lyhenee. 3–4 sentin pituuden lyhenemä on jo vahva nikaman murtuman oire. Pituus voi lyhentyä kuitenkin myös huomattavasti enemmän.

Kumara ryhti

Nikamamurtumat aiheuttavat lyhenemisen lisäksi kumaraa ryhtiä, kyfoosia.

Vakavia vaikutuksia terveyteen ja elämänlaatuun

Nikamamurtumilla voi olla vakavia vaikutuksia terveyteen ja elämänlaatuun, joten nikamamurtumaa epäillessä on tärkeää hakeutua lääkärin pakeille.

Nikamamurtumat rajoittavat ihmisen arkipäiväistä toimintaa ja uhkaavat itsenäisyyttä. Murtumien seurauksina voivat olla selkärangan epämuodostuma ja pituuden lyheneminen, liikkumista rajoittava selkäkipu tai liikkumattomuus, itsenäisyyden menettäminen, masennus, hengitysvaikeudet, monet ruoansulatuskanavan oireet sekä virtsan karkailu ja laitoshoidon tarve. Lisäksi selkärangan murtumiin liittyy 8 kertaa korkeampi kuolleisuus.

Luustoliiton luustotestin avulla voit arvioida murtumien ja osteoporoosin todennäköisyyttä sekä tarvettasi elintapamuutoksiin. Lisäksi testi antaa tietoa siitä, olisiko sinun hyvä keskustella lääkärin kanssa osteoporoosin todennäköisyydestä ja tarkemmista luustotutkimuksista.

Lähteet: Luustoliitto, Osteoporoosiyhdistys

15.-21.10. vietetään Luustoviikkoa, jonka teemana ovat nikamamurtumat.


MS-tautia sairastava Outi Lehtosuo on nyt paremmassa kunnossa kuin ennen diagnoosia: ”Liikunnasta on tullut minulle positiivinen asia”

$
0
0

Vuonna 2010 Outi Lehtosuo oli niin väsynyt, että hän nukahti useamman kerran bussiin ja ajoi oman pysäkkinsä ohi. Sitten alkoi vasemman silmän oireilu: valonvälkettä silmäkulmassa ja voimakasta kipua silmän takana. Ensin Outi ajatteli, että kyse on hänen sairastamastaan kroonisesta migreenistä. Migreenilääkkeet eivät kuitenkaan purreet oireisiin.

Melkein viikon Outi sinnitteli silmäoireiden kanssa ennen kuin tajusi, että nyt on hakeuduttava lääkäriin. Oivallus tilan vakavuudesta tuli tietokonetta naputellessa.

– Tajusin, että jos peitän oikean silmäni, vasemman silmäni näkökenttä on aivan mitättömän pieni. Ja se, mitä näen, näen aivan sumeasti, Outi kertoo.

Kaksi sairaalareissua ennen diagnoosia

Outi varasi tilanteen vakavuuden tajuttuaan oitis ajan silmälääkärille. Silmälääkärin mukaan vaikutti siltä, että Outin silmässä on näköhermon tulehdus. Hän kertoi sen olevan tyypillinen MS-taudin ensioire ja lähetti Outin siltä istumalta Meilahden sairaalaan jatkotutkimuksiin.

Jatkotutkimuksissa varmistui, että kyse on näköhermon tulehduksesta. Magneettikuvissa aivoista löytyi yksittäisiä tulehdusmuutoksia eli plakkeja. Outi jäi kolmeksi päiväksi Meilahteen kortisonitiputukseen. Diagnoosia MS-taudista Outi ei kuitenkaan vielä saanut, vaan tarvittaisiin lisää selvityksiä.

Pieni kosketus saattoi tuntua siltä kuin joku raapisi haarukalla ihoani.

Sairaalajakson jälkeen Outille kerrottiin, että hän saa kotiin postitse ajan neurologille. Aika ei kuitenkaan ikinä ehtinyt saapua, kun Outille tuli uusia oireita vuoden 2011 alkukeväällä, tällä kertaa vasempaan jalkaan.

– Kylmä vesi tuntui kuumalta ja kuuma kylmältä. Pieni kosketus saattoi tuntua siltä kuin joku raapisi haarukalla ihoani, Outi muistelee.

Outi joutui jälleen sairaalaan, jossa hän lisäselvitysten jälkeen sai diagnoosin MS-taudista. Plakkeja oli sekä aivoissa että selkäytimessä.

Outi Lehtosuo

Ennen MS-taudin puhkeamista Outi ei ollut kiinnostunut liikunnasta.

MS-taudin diagnoosi oli helpotus

Outi oli ehtinyt lukea paljon MS-taudista jatkotutkimuksia odottaessaan ja tiesi hyvin, että kyse on sairaudesta, johon ei ole parantavaa hoitoa. Taudin etenemistä voidaan vain hidastaa ja hillitä pahenemisvaiheissa.

MS-tauti on arvaamaton, sillä taudinkuva on aina yksilöllinen. Taudin etenemistä on mahdoton ennustaa. Lääkkeet ovat kuitenkin kehittyneet ja tutkimusta tehdään koko ajan.

Outi muistaa hyvin sen hetken, kun hän käveli sairaalasta ulos diagnoosin saamisen jälkeen. Vaikka asiassa oli paljon sulateltavaa, hän tunsi olonsa ennen kaikkea helpottuneeksi.

– Oli selvää, ettei kyse ollut mistään pahemmasta. MS-tauti on sairaus, jonka kanssa pystyy elämään. Ajattelin jo silloin, että tilanne voisi olla paljon pahempi.

MS-tauti herätti liikkumaan

MS-taudin oireita voi vähentää ja etenemistä hidastaa hyvä kunto. Erityisesti lihaskunnolla on todettu olevan suotuisia vaikutuksia.

Ennen MS-tautia Outi ei ollut kiinnostunut liikunnasta. Liikunta oli ollut hänelle, aralle liikkujalle, satunnaista pakkopullaa. MS-tautiepäilyn aikana Outi kuitenkin ymmärsi liikunnan merkityksen ja alkoi miettiä, mikä olisi hänelle mieluisa tapa liikkua. Diagnoosin jälkeen Outi päätti siirtyä pois mukavuusalueeltaan. Hän ilmoittautui thainyrkkeilyn alkeiskurssille ja hurahti lajiin täysin.

– Ensimmäinen tunti jännitti ihan hirveästi. Oli yllättävää, että thainyrkkeily lopulta oli minusta maailman siistein laji. Olen tullut paljon rohkeammaksi liikunnan suhteen. Thainyrkkeily on sellainen laji, missä ei oikein voi hiirulaisena olla nurkassa. Siinä on pakko uskaltaa tehdä, Outi kuvailee.

Oli yllättävää, että thainyrkkeily lopulta oli minusta maailman siistein laji. Olen tullut paljon rohkeammaksi liikunnan suhteen.

Outi Lehtosuo

MS-taudin diagnoosin jälkeen Outi tutustui thainyrkkeilyyn ja hurahti lajiin täysin.

Outi uskoo, että itselle mieluisan lajin löytäminen on avain liikunnan ilon löytymiseen. Outi on parhaillaan mukana Garminin Find Your Way -kampanjassa, jossa rohkaistaan ihmisiä löytämään oma tapansa liikkua.

Personal trainerin palkkaamisen jälkeen thainyrkkeilyn ohella myös salilla käymisestä on tullut Outille varsin mieluisa harrastus. Enää Outi ei arkaile tai häpeile liikkuessaan vaan haluaa voittaa pelkonsa. Hän on uskaltautunut kokeilemaan jopa ilma-akrobatiaa, vaikka pelkää pää alaspäin roikkumista ja korkeita paikkoja. Outi kertoo olevansa nyt fyysisesti huomattavasti paremmassa kunnossa kuin ennen MS-diagnoosia.

MS-tauti tai ei, minulla on halu pitää itseni mahdollisimman hyvässä kunnossa.

– Liikunnasta on tullut minulle positiivinen asia. Liikun tällä hetkellä sen takia, että rakastan liikkumista. MS-tauti tai ei, minulla on halu pitää itseni mahdollisimman hyvässä kunnossa. En näytä huippu-urheilijalta. Mutta se, miltä lihakseni näyttävät, ei ole minulle liikunnan tarkoitus. Tärkeintä liikunnassa on hyvinvointini.

Välillä treeneihin ei pääse MS-taudin takia

Outilla on aaltomainen MS-tauti, eli pahenemisvaiheet tulevat aalloittain. Outin on pitänyt opetella kuuntelemaan kehoaan. Välillä treeneihin ei voi mennä, jos MS-tautiin liittyvä voimakas väsymys eli fatiikki esimerkiksi iskee tai muita oireita ilmaantuu.

– Olen joutunut hyväksymään sen, että voi tulla kausia, jolloin en kerta kaikkiaan jaksa mennä treeneihin. Liikunnan hyöty ei ole kauhean suuri, jos treeneissä on aivan romuna. Siitä tulee enemmän haittaa kuin hyötyä. Asiat eivät kaadu siihen, vaikka olisin viikon treenaamatta. Silti treenien jättäminen väliin on todella vaikeaa. Olen joutunut opettelemaan olemaan lempeämpi itseäni kohtaan ja harjoittelen sitä edelleen.

Yleinen harhakäsitys on, että MS-taudin diagnoosi tarkoittaa sitä, että parin vuoden päästä ihminen on varmuudella pyörätuolissa.

Totta kai ajatus liikuntakyvyn menettämisestä tuntuu hiukan pelottavalta.

– Toivon, että liikuntakykyni säilyy mahdollisimman hyvänä. Hyväksyn sen, että thainyrkkeily on sellainen laji, että jos tilanteeni huononee, en välttämättä pysty sitä enää harrastamaan. Mutta sitten täytyy keksiä jotain muuta. Totta kai ajatus liikuntakyvyn menettämisestä tuntuu hiukan pelottavalta. Mutta minulla on nykyään hirveästi MS-tuttuja. Heidän joukossaan on ihmisiä, jotka ovat paljon huonommassa kunnossa kuin minä. Mutta he käyvät uintijutuissa ja tekevät muuta sen mukaan, mitä pystyvät. Minusta on hienoa nähdä, että lähes aina pystyy tekemään jotain, Outi sanoo.

Outi Lehtosuo

MS-tauti on pakottanut Outia opettelemaan lempeämmäksi itseään kohtaan.

MS-tauti on tuonut myös hyvää

Vaikka pahenemisvaiheiden aikana pelko tulevasta saattaa käydä mielessä, ei Outi juuri murehdi tulevaa. Hän on huomannut, että oman asenteen voima on mittaamaton.

– Tärkeintä on se, ettei jää vellomaan negatiiviseen vaan yrittää etsiä positiivisia asioita. Totta kai olisin mieluummin täysin terve kuin sairastaisin MS-tautia. Mutta pakko sanoa, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, että MS-tauti on tuonut minulle myös todella paljon hyviä asioita. Se on saanut minut miettimään elämää ja prioriteettejani.

Kantapäät kuntoon kesän jäljiltä – kotihoidon 4 vaihetta

$
0
0

Kantapään halkeama eli pykimä syntyy, kun kuiva iho venyy ja halkeaa. Kesäisin paljasjaloin ja avosandaalein kulkeminen altistaa jalkapohjan ihon ahavoitumiselle, paksuuntumiselle, kuivumiselle ja halkeilulle.

– Talvella umpinaiset kengät hautovat enemmän ja pitävät paremmin kosteuden, toteaa koulutuspäällikkö Katariina Tala Hämeen kosmetologikoulusta.

Halkeamat voivat olla erittäin kivuliaita ja vuotaa myös verta. Pahimmassa tapauksessa halkeaman kautta pääsee elimistöön bakteereja, jotka voivat aiheuttaa sairaalahoitoa vaativan ruusun.

Myös voimakas kanta-askellus, seisomatyö, kovat työskentelyalustat, ylipaino ja rasvapatjan rappeutuminen altistavat kantapäähalkeamille. Rasvapatjan tarkoitus on suojata jalkaa mekaaniselta rasitukselta.

Kotihoidon neljä vaihetta: pese, kuori, kuivaa ja rasvaa

Säännöllisesti tehty jalkojen hoito pitää ihon ehjänä. Pesun jälkeen tehty rasvaus sitoo ihoon paremmin kosteuden. Lisäksi voiteen imeytymistä saattaa tehostaa ennen rasvausta kuivan ihon kevyt hionta.

– Monesti ihmiset raspaavat liian kovaa erilaisilla mekaanisilla laitteilla. Jalkojen kuorinta on lempeämpi vaihtoehto, Tala neuvoo.

Voiteeksi kannattaa valita sitä rasvaisempi voide mitä kuivempi iho on. Tala suosittelee esimerkiksi pihkavoidetta, joka kosteuttaa mutta imeytyy nopeasti. Voidetta kannattaa levittää jalkoihin pyörivin liikkein. Käytä voidetta vain sen verran kuin sitä imeytyy. Varvasväleihin voidetta ei laiteta, jotta iho ei haudu.

Vaihda kenkiä riittävän usein

Oikeankokoiset sukat ja kengät sekä tarvittaessa pohjalliset auttavat jalkojen halkeamien parantumista sekä ennaltaehkäisevät ongelmien syntyä. Tarvittaessa kantakuppi- ja pehmuste auttavat myös halkeaman parantumista.

Kengät eivät saisi koskaan estää jalkojen normaalia toimintaa tai jalkaterän mukautumista alustan epätasaisuuksiin. Pohjien tulisi olla ohuet ja taipuisat.

– Kannattaa vaihdella kenkiä riittävän usein, Tala neuvoo.

Talan mukaan jalkoja ei myöskään kannata rasittaa turhaan.

– Korkkarit vain juhliin!

Lähteet: TerveyskirjastoAskel terveyteen, koulutuspäällikkö ja toimitusjohtaja Katariina Tala, Koulutuskeskus Lumova, Hämeen kosmetologikoulu

Toisten murheiden kantaja voi sairastua itse – myötätuntouupumus aiheuttaa ahdistusta, univaikeuksia ja ärtyneisyyttä

$
0
0

Mikä minulla on? Susanna Jussila, 34, pyöritteli kysymystä mielessään viisi vuotta sitten. Hän oli oirehtinut jo useiden kuukausien ajan.

Ensin tuli jatkuva väsymys. Väsymyksestä huolimatta yöunet olivat katkonaisia. Sitten alkoivat alavireisyys ja selittämättömät itkukohtaukset. Kun Susanna seurasi uutisia, hänestä tuntui, että maailma oli täynnä epäkohtia ja vääryyksiä. Hänen valoisa luonteensa oli muuttunut kyyniseksi, mutta hän ei tiennyt, miksi.

Susanna oli aloittanut pari vuotta aikaisemmin kehitys- ja vaikuttamistyössä kansalaisjärjestössä, joka ajaa yhteiskunnan palveluiden ulkopuolella toimivan ihmisryhmän oikeuksia. Työ oli sellaista, josta hän oli unelmoinut.

Kun järjestössä alkoi työntekijöille tarkoitettu työhyvinvointihanke, Susanna kuuli ensimmäistä kertaa sanat myötätuntouupumus ja sijaistraumat. Susannalle alkoi avautua, että hän koki samantyyppisiä tunteita kuin ihmiset, joiden asemaa hän pyrki työllään parantamaan.

Myötätunto on tärkeä ja luonnollinen tunne

Myötätuntouupumus-termillä on alun perin kuvattu traumatisoitujen ihmisten parissa työskentelevien ihmisten traumaattisia oireita, jotka johtuvat altistumisesta muiden vaikeille kokemuksille.

– Myötätuntouupumus voi silti koskettaa ketä vain. Kukaan ei ole siltä täysin suojassa, myötätuntouupumukseen perehtynyt psykologi ja psykoterapeutti Henna Palmunen kertoo.

Myötätunto on meille luonnollinen ja tärkeä tunne. Sen avulla voi tuntea yhteyttä toisiin, myötäelää toisten kokemuksia, samaistua muihin ja auttaa.

– Kun myötäelää eli katsoo tai kuuntelee toisen ihmisen kokemuksia, omissa aivoissa aktivoituvat samat alueet kuin henkilöllä, joka kokemuksiaan jakaa. Tämä on normaalia. Puhutaan aivojen peilisoluista, Henna Palmunen kertoo.

Kun myötäelää eli katsoo tai kuuntelee toisen ihmisen kokemuksia, omissa aivoissa aktivoituvat samat alueet kuin henkilöllä, joka kokemuksiaan jakaa.

Vuorovaikutustilanteessa hermostot ja kehot voivat synkronisoitua. Esimerkiksi intensiivisesti keskustelevien ystävysten asennot ja eleet muuttuvat tilanteessa usein samankaltaisiksi. Myös hengitykset voivat mennä samaan rytmiin. Kun traumaattista asiaa kertova henkilö pidättää välillä hengitystään, kuulija alkaa tehdä samaa. Se on usein niin alitajuista, ettei sitä itse edes huomaa.

On silti tärkeää, että pystyy irrottamaan toisen kokemukset, tunnetilan ja hermoston reaktiot omistaan. Jos näin ei pysty tekemään, toisen tunnetilaan ja hermostoon voi Henna Palmusen mukaan jäädä jumiin. Myötätuntouupumus on sen seurausta.

Oireet kuin traumaperäisessä stressihäiriössä

Oireet ovat myötätuntouupumuksessa samanlaisia kuin traumaperäisessä stressihäiriössä. Niitä ovat muun muassa ahdistus, univaikeudet ja ärtyneisyys sekä hermostolliset oireet, kuten kiihtynyt syke.

Herkimmin myötätuntouupumukselle altistuvat esimerkiksi sosiaali-, hoito- tai terapia-alalla työskentelevät ihmiset, jotka kuulevat, näkevät ja myötäelävät jatkuvasti toisten traumaattisia kokemuksia ja hätää.

Myötätuntouupumukselle voi altistua myös perhe- ja ystävyyssuhteissa, jos samaistuu voimakkaasti ja toistuvasti toisen vaikeisiin kokemuksiin. Altistumista lisää se, jos kokee olevansa vastuussa toisen hyvinvoinnista ja elämäntilanteesta. Tällainen kokemus voi olla esimerkiksi omaishoitajalla.

”Joogaan tutustuminen oli minulle pelastus”

Toipumisen kannalta on Henna Palmusen mukaan tärkeää tunnistaa ja ymmärtää prosessi, joka on aiheuttanut myötätuntouupumuksen. Silloin myötätuntouupumukselta oppii suojautumaan. Joskus toipumiseen tarvitaan myös terapia-apua.

Susanna Jussilan toipuminen alkoi, kun hänen työpaikallaan tiedettiin myötätuntouupumuksen riski ja siellä aloitettiin työhyvinvointihanke. Kun oudot tuntemukset saivat selityksen, niiden käsitteleminen helpottui.

– Kesti kuukausia, ennen kuin myötätuntouupumuksesta johtunut oireilu loppui kokonaan. Joogaan tutustuminen oli minulle pelastus. Sen avulla opin ymmärtämään kehoani ja tunteitani uudella tavalla. Tajusin, että itkukohtaukset olivat kehoni purkautumismekanismi. Ne auttoivat minua päästämään ulos pahaa oloa ja rentoutumaan. Aloin suhtautua myötätuntoisemmin itseäni kohtaan, Susanna kertoo.

Olen huomannut, että olen parhaimmillani, kun voin kannustaa muita.

Hän päätyi vaihtamaan alaa ja kouluttautui personal traineriksi ja joogaohjaajaksi. Syntyi oma Flowsister-niminen hyvinvointiblogi. Nykyisin Susanna työskentelee myös sisällöntuottajana hyvinvointisivustolla.

– Myötätuntouupumuksesta opin, että en ole parhaimmillani tehtävissä, joissa joudun taistelemaan jonkin asian puolesta. Nykyisessä työssäni hyvinvointialalla voin edistää muiden hyvää oloa muuten. Olen huomannut, että olen parhaimmillani, kun voin kannustaa muita. Auttamistyötä voi onneksi tehdä monella tavalla, hän sanoo.

Näin suojaat itsesi myötätuntouupumukselta

1. Tiedosta, että jokainen on sille altis. Myötätuntouupumus ei ole merkki ammattitaidon tai empatiakyvyn puutteesta.

2. Jokainen kokee joskus myötätuntostressiä eli esimerkiksi väsymystä, kun myötäelää toisen tuskaa. Käsittele tietoisesti sitä ajatusta, että kyse ei ole omasta tuskastasi vaan toisen ihmisen kokemuksesta, joka siirtyy sinuun tunteensiirtona. Et ole vastuussa toisen aikuisen ihmisen tunnemaailmasta.

3. Liiku ja pidä huolta itsestäsi. Toisen ihmisen traumalle altistuminen tapahtuu usein pysähtyneessä, kuuntelemiseen keskittyneessä tilassa. Oman kehon ja hengitysrytmin huomioiminen sekä tietoiset rentoutusharjoitukset korostavat erillisyyttä.

4. Huolehdi siitä, että saat tarpeeksi taukoja sosiaalisesti kuormittavista tilanteista.

5. Puhu tuntemuksistasi, niistä vaikeistakin. Sosiaalinen tuki on todettu tärkeäksi uupumusta ehkäiseväksi tekijäksi.

Lähde: psykologi, psykoterapeutti Henna Palmunen

Miten elää kroonisen kivun kanssa? 6 ohjetta

$
0
0

Terveystieteiden tohtori ja OMT-fysioterapeutti Tapio Ojala kertoo kirjassaan Kivun kanssa, että elämästä voi nauttia kroonisesta kivusta huolimatta. Krooninen kipu ei yksin tee elämästä kurjaa ja onnetonta. Poimimme Kivun kanssa -kirjasta kuusi ohjetta, jotka auttavat kroonisen kivun kanssa eläjää.

Näin tulet toimeen ja voit elää onnellista elämää kroonisen kivun kanssa:

1. Hyväksy krooninen kipu

Jos kipua vastaan taistelee, ajatukset ja mieli ovat koko ajan kiinni kivussa ja kivun suuruus elämää suurempana asiana vahvistuu. Tällöin elämä on kipukeskeistä parannuksen hakemista, mutta itse elämä jää elämättä. Jotta kroonisen kivun kanssa tulee toimeen, kivun on annettava olla ja hyväksyttävä sen olemassaolo.

”Kun antaa kivulle rauhan, siitä myös kärsii vähemmän. Kipua ei voita sotimalla sitä vastaan. Sen voittaa lopettamalla sodan”, Ojala kuvailee kirjassa.

2. Erota kivun tuntemus ja kokemus toisistaan

Kivun tuntemus on se, miltä kipu tuntuu. Kivun kokemus taas tarkoittaa sitä, miten ihminen kivun kokee.

Vaikka kivun tuntemus pysyisi ennallaan, kivun kokemus voi muuttua. Se, miten ihminen kivun kokee ja millaisen merkityksen hän sille elämässään antaa, vaikuttaa kivun kanssa elämiseen.

”Kokemuksen oivaltaminen auttaa ymmärtämään sen, miksi lääkkeet, fysioterapia tai muu eivät paranna kroonista kipua, mutta ne saattavat helpottaa vähäksi aikaa, mikä sekin on hyvä asia”, kirjassa kerrotaan.

3. Ilmaise tunteesi ja tee sitä, mistä nautit

Erilaisia tunteita ei kannatta peittää, kieltää tai tukahduttaa. Tunteiden näyttämisellä ja niistä puhumisella oloa voi helpottaa merkittävästi. Myös itselle rakkaiden asioiden tekeminen on tärkeää.

”Mitä enemmän on myönteisiä tunteita, sitä vähemmän on kielteisiä tunteita. Myönteisiä tunteita voi lisätä tekemällä sitä, mistä nauttii”, kirjassa sanotaan.

4. Etsi tietoa

Tieto todella on valtaa – se helpottaa elämää kroonisen kivun kanssa.

”Tiedon hankkiminen terveydenhuol­lon ammattilaisilta, virallisilta verkkosivuilta (esimer­kiksi Terveyskirjasto, Suomen Kivuntutkimusyhdistys, Reumaliitto, Selkäliitto, Niveltieto, Suomen Kipu) ja kohta­lotovereilta on ensiarvoisen tärkeää”, kirjassa todetaan.

5. Kyseenalaista vanhat uskomukset

Vanhojen uskomusten mukaan kivun takana on aina jokin vamma, kipua tulee pelätä ja kivuliaana tulee levä­tä niin kauan, että kipu menee ohi. Kipukroonikon on syytä kyseenalaistaa nämä uskomukset.

”Kipua tulee kunnioittaa, mutta se on eri asia kuin sen pelkääminen ja välttäminen”, Ojala ohjeistaa kirjassa.

6. Hanki tukea

Kipukroonikko tarvitsee erilaisia tukitoimia terveyspalveluiden lisäksi. Tärkeintä on läheisten tuki. Tutkimusten mukaan se vähentää epätoivoa ja hätää, helpottaa masennusta ja ahdistusta sekä lisää optimismia.

Tuki ja kannustus myös lisäävät pystyvyyden tunnetta, kohentavat elämänlaatua ja sitoutumista terapiaan. Moni kipukroonikkoa hyötyy vertaistuesta. Vertaistukiryhmissä kipua ei epäillä, vähätellä eikä kielletä vaan ihmisen kertomaan uskotaan.

”Kaikille vertaisryhmät eivät ole ’se juttu’. Tämäkin on hyväksyttävää. Näiden ihmisten tulisi vain löytää jokin vastaava foorumi, jossa pääsisi jakamaan kokemuksia ja vaihtamaan ajatuksia. Keskinäinen vuorovaikutus, säännölliset tapaamiset ja ihmisten kohtaamiset ovat mahdollisuuksia saada uusia kavereita – ei Facebook-kavereita eli pelkkää kontaktia verkossa johonkin ihmiseen – vaan kasvokkain tavattavia kavereita. Tässäkään määrä ei ratkaise vaan laatu eli millaisen suhteen kavereihin muodostaa. Jos et tunne vertaisryhmiä, käy katsomassa Suomen Kipu ry:n verkkosivuja ja ota yhteyttä. Sinulta ei vaadita mitään”, Ojala kannustaa kirjassa.

Lähde: Tapio Ojala: Kivun kanssa (Vastapaino 2018), Suomen Kipu ry, VKK – Vakuutuskuntoutus

Tämän verenpaine kertoo terveydestäsi – kysyimme lääkäriltä 4 kysymystä verenpaineesta

$
0
0

Korkea verenpaine on hyvin yleistä keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla. Noin puoli miljoonaa suomalaista käyttää verenpainelääkitystä. Kohonneeseen verenpaineeseen vaikuttavat pääasiassa elintavat, mutta siihen voi olla myös perinnöllinen taipumus.

Kohonnut verenpaine vaurioittaa valtimoita ja sydäntä sekä aiheuttaa aivohalvauksia sekä sydäninfarkteja. Korkea verenpaine ei yleensä tunnu, mutta hyvin paljon kohonnut verenpaine voi tuntua päänsärkynä ja huimauksena.

Tärkeimmät keinot ehkäistä ja alentaa korkeaa verenpainetta ovat säännöllinen liikunta, suolan käytön vähentäminen, tupakoimattomuus sekä ylipainon välttäminen. Entä jos nämä ovat jo kunnossa, mutta verenpaine kohoaa silti?

Kysyimme yleislääketieteen erikoislääkäri Atte Vadénilta neljä askarruttavaa kysymystä verenpaineesta.

Verenpaine on…

Normaali, kun se on alle 130/85 mmHg.
Tyydyttävä, kun se on välillä 130–139/85–89 mmHg.
Koholla, kun se on 140/90 mmHg tai enemmän.

1. Kuinka huolestuttavaa on, jos verenpaine on tyydyttävän rajoissa normaalin sijaan?

”Riippuu täysin siitä, millä aikajänteellä asiaa tarkastellaan. Tyydyttävä verenpainetaso on vielä sen verran matala, että akuutteja ongelmia siitä ei koidu. Verisuonet eivät repeä, sydämen lihasmassa ei kasva sairaalloisesti, eivätkä munuaisetkaan mene pikavauhtia pilalle.

Kun ajatellaan vuosien ja vuosikymmenten jänteellä, kaikki ylimääräinen paine rasittaa verenkiertoamme ja paineelle herkimpiä elimiämme, kuten munuaisia, aivoja ja sydäntä. Jos haluaa näille elimille maksimaalisen suojan, kannattaa verenpaine yrittää pitää normaalin rajoissa.”

2. Nuorilla kohoaa ensimmäisenä alapaine. Kuinka paljon pitää huolestua, jos ainoastaan alapaine on koholla?

”Yksistään kohonnut alapaine kertoo kasvaneesta verenkierron vastuksesta. Silloin ääreisverenkierto ja esimerkiksi lihasten verenkierto on normaalia ’tiukemmalla’, eikä veri ikään kuin pääse kiertämään vapaasti.

Tyypillisesti vähäinen liikunta, riittämätön lepo ja liiallinen stressi ovat kohonneen alapaineen taustalla. Myös tupakointi nostaa alapainetta.

Alapaineen kohotessa kannattaa aina pohtia, ovatko elintavat kohdillaan. Pielessä olevat elintavat aiheuttavat yleensä muitakin harmeja: paino ja sokerit nousevat usein mukana.

Riittävä lepo, hyvälaatuinen uni, tupakoimattomuus, kohtuullinen määrä liikuntaa sekä terveellinen ruoka ovat yleensä tehokkaimmat tavat hoitaa alapainetta. Lääkitys aloitetaan tai sitä lisätään tarpeen mukaan.”

3. Kuinka suuri rooli hormonaalisen ehkäisyn lopettamisella on korkean verenpaineen ehkäisyssä?

”Ehkäisyssä käytettävät hormonit vaikuttavat verenpaineeseen hyvin yksilöllisesti. Siksi verenpainetta tuleekin seurata.

Joillain verenpaine nousee merkittävästi ja voi estää hormonaalisen ehkäisyn käytön. Hormonien välillä on kuitenkin eroja. Ongelma liittyy yleisimmin estrogeeniin, jolloin esimerkiksi hormonikierukka tai minipillerit voivat olla vaihtoehto.”

4. Millainen liikunta toimii parhaiten korkean verenpaineen ehkäisyssä?

”Hiukan huumorilla vastattuna: sellainen liikunta, jota tulee varmasti ja säännöllisesti tehtyä. Lajilla ei ole niin väliä, vaan tärkeintä on liikunnan säännöllisyys.

Tutkimusten mukaan kestävyystyyppinen liikunta pienentää sekä levon- että kuormituksen aikaista verenpainetta. Myös kuntosaliharjoittelu sopii hyvin kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa.

Verenpainepotilaan kuntosalitreeniksi suositellaan kuntopiirityyppistä pienten vastusten ja runsaiden toistojen harjoittelua. Ehkäisyssä toiminee raskaampikin harjoittelu. Parhaan terveyshyödyn saa, kun yhdistää lihaskuntoharjoittelun kestävyysliikuntalajeihin.”

Lähteet: Terveyskirjasto, Käypä hoito

Viewing all 1704 articles
Browse latest View live