Sinkki-imeskelytabletit voivat tutkitusti lyhentää flunssan kestoa jopa kolmanneksella. Sinkkitablettien tehoa flunssaa vastaan on tutkinut dosentti Harri Hemilä Helsingin yliopistosta.

Mihin sinkkitablettien teho perustuu, mitä niiden valinnassa pitäisi ottaa huomioon ja kuinka paljon niitä kannattaa käyttää?

Tarkasta tämä, kun valitset sinkkitabletteja

Imeskelytablettien teho perustuu siihen, että se nujertaa viruksia ja bakteereja suun ja nielun limakalvoilla. Tärkeää on, että sinkki vapautuu tableteista jo nielussa.

Sinkkitabletteja ostaessa kannattaakin tarkistaa, ettei tableteissa ole sinkkisitraattia. Sitraatti sitoo sinkin niin, että tabletit eivät tehoa.

Tehokkaimmin sinkki vapautuu tableteista, joissa suoloina on käytetty sinkkiasetaattia.

Kuinka paljon sinkkiä pitää syödä?

Parhaan tehon saadakseen sinkkitablettien imeskely kannattaa aloittaa heti flunssan ensioireiden ilmaantuessa. Tabletteja tulee imeskellä useita päivässä ja päiväannoksen tulee olla vähintään 75 mg päivässä. Tämä voi tarkoittaa tableteista riippuen esimerkiksi kuutta imeskelytablettia.

Hemilän tutkimuksissa annokset olivat 80–92 milligrammaa päivässä, mikä on kymmenkertaisesti ravitsemussuosituksiin nähden. Lyhytaikaisessa käytössä suuresta annostuksesta ei kuitenkaan ole haittaa.

Yli 100 mg annostus päivässä ei kuitenkaan enää paranna sinkin vaikutusta flunssaan. Sinkkiä ei kannata myöskään käyttää ennaltaehkäisevästi tai syödä läpi talven.

Lähteet: Harri Hemilä 2017: Zinc lozenges and the common cold: a meta-analysis comparing zinc acetate and zinc gluconate, and the role of zinc dosage, Helsingin yliopisto, Apteekki.fi, Valioravinto, Potilaan lääkärilehti, Terveyskirjasto

Oudot tuntemukset jaloissa voivat olla ensimmäinen hälyttävä merkki tyypin 2 diabeteksesta. Jalkojen pistely, kihelmöinti, muutokset tuntoaistissa, krampit ja säryt voivat kertoa diagnosoimattomasta diabeteksesta, Diabetesliitto muistuttaa.

Jos sinulla on muitakin diabeteksen oireita, kannattaa jalkojen erikoiset tuntemukset ottaa puheeksi lääkärissä tai terveydenhuollossa. Diabeteksen muihin oireisiin kuuluvat esimerkiksi väsymys, mielialan vaihtelut, näöntarkkuuden vaihtelut, janoisuus ja tiheä virtsaamistarve.

Tyypin 2 diabeetikoiden lähisukulaisten on hyvä tarkistuttaa verensokeriarvonsa aika ajoin, varsinkin jos ilmenee taipumusta keskivartalolihavuuteen.

Testaa, onko jalkojesi tunto heikentynyt

Suomessa on noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa. 2 tyypin diabeetikoita tiedetään olevan noin 300 000. Sen lisäksi arvioidaan, että noin 150 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.

Diabetesta sairastavista 15–25 prosenttia saa pitkäaikaisen jalkahaavan ja noin 20 prosenttia haavapotilaista joutuu alaraaja-amputaatioon. Diabeteksesta johtuvien ensimmäisten amputaatioiden määrä on arviolta 1000 vuodessa.

Diabeetikoilla jalkojen omahoito ja jalkojen kunnon seuraaminen ovat tärkeitä päivittäisiä rutiineja. Sen lisäksi jalat tulisi tutkia vastaanotolla kerran vuodessa, jotta mahdolliset ongelmat havaittaisiin ja hoidettaisiin ajoissa.

Jalkojen tuntoaistin heikkeneminen on yleisimmin tiedetty oire diabeteksen aiheuttamista hermoston muutoksista. Voit selvittää alustavasti kotona, onko jalkojesi tuntoaisti heikentynyt. Katso ohjeet alla olevalta Diabetesliiton videolta.

Jalkojen päivittäinen tutkiminen on erityisen tärkeää silloin, kun jaloissa on jo huomattu ongelmia. Hoitamattomina jalkaongelmat voivat johtaa vakaviin seurauksiin, jopa amputointeihin.

Tarkasta nämä päivittäin

• Ovatko jalkapohjat, varpaiden välit ja kynnet kunnossa?
• Onko iho ehjä joka paikasta?
• Onko jaloissa paksuuntunutta tai halkeillutta ihoa?
• Onko jaloissa punoitusta, turvotusta, kuumotusta tai kipua?

Jos oireita ilmenee, omahoitoa tulee tehostaa ja seurata tilannetta. Jos vaiva ei parane tai se pahenee, ota yhteys terveydenhuoltoon.

Mihin riskiluokkaan kuulut?

Jokaisen diabeetikon olisi hyvä tietää, mihin riskiluokkaan omat jalat kuuluvat. Riskiluokkia on neljä:

Riskiluokka 0: pieni riski

• Jalkojen tunto on normaali, eikä jaloissa ole todettu diabeteksen aiheuttamia lisäsairauksia.
• Vinkit: Huolehdi diabeteksen hyvästä hoidosta ja verisuonten terveydestä. Käytä hyviä, sopivia kenkiä ja liiku. Voimistele jalkojasi. Tutki jalkasi säännöllisesti.

Riskiluokka 1: kohtalainen riski

• Jalkojen tunto on heikentynyt. Jalkojen verenkierrossa ei kuitenkaan ole todettu  häiriöitä eikä jalkojen rakenteellisia tai toiminnallisia ongelmia. Tunnon heikentyminen on yksi hermovaurion ilmentymä. Jalkoihin voi kehittyä myös muita diabetekseen liittyviä muutoksia.
• Vinkit: Tutki jalkasi päivittäin. Jalkaterapeutin tekemä jalkojen tutkimus on tarpeen kerran vuodessa. Säännöllinen liikunta ja jalkajumppa ovat tarpeellisia.

Riskiluokka 2: suuri riski

• Jaloissa on todettu tunnon heikentymistä. Lisäksi jalkojen rakenteessa ja/tai nivelten toiminnassa ja/tai verenkierrossa on tapahtunut muutoksia. Jalkojen riski haavautua on suuri.

Riskiluokka 3: erittäin suuri riski

• Jaloissa on ollut pitkittynyt haava tai diabeteksen vuoksi on jo tehty amputaatio. Haavan uusiutuminen mahdollista.

Riskiluokissa 2 & 3 omatoiminen jalkojen hoito ja päivittäinen tutkiminen ovat todella tärkeitä. Jalkaongelmien hoitoon ja ongelmien uusiutumisen estämiseen voi tarvita myös apuvälineitä.

Jos oma riskisi on luokkaa 2 tai 3, anna jalkaterapeutin myös tutkia jalkasi säännöllisesti. Hanki jalkojesi suojaksi yksilölliset pohjalliset sekä niihin sopivat kengät, ja käytä niitä aina liikkuessa. Joskus kenkien käyttö saattaa olla tarpeellista myös sisällä. Niiden avulla estetään jalkojen rakenteellisten sekä nivelten toiminnallisten ongelmien pahentuminen sekä haavojen syntyminen.

Lähde: Diabetesliitto

Migreeni on niin yleinen neurologinen sairaus, että migreeni-sanasta on tullut puhekielessä lähes synonyymi päänsärylle. Kaikki toistuva, kohtalaisen kovakaan päänsärky ei kuitenkaan olen migreeniä, vaan kyse voi olla jännityspäänsärystä.

– Itse asiassa jännityspäänsärky ja migreeni on oikeastaan määritelty toistensa vastakohdiksi, sillä jännityspäänsärystä puuttuvat niin sanotut migreenimausteet, pahoinvointi ja valoarkuus, neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela Lääkärikeskus Aavasta kertoo.

Näin erotat jännityspäänsäryn migreenistä:

1.  KIPU: Jännityspäänsärky on tasaista ja tuntuu pään ympärillä. Migreenikipu tuntuu jyskytyksenä ja on usein toispuoleista.
2.  KIVUN MÄÄRÄ: Jännityspäänsärky on lievää tai korkeintaan kohtalaista. Migreenikipu on kohtalaista tai kovaa.
3.  KESTO: Jännityspäänsäryn kesto vaihtelee. Migreenikohtaus kestää määritelmällisesti neljästä tunnista kolmeen päivään.
4.  LISÄPIIRTEET: Jännityspäänsärkyyn ei liity lisäpiirteitä eli säryn lisäksi muita oireita ei ole. Migreeniin liittyy aina muita oireita: pahoinvointia ja/tai aistiherkkyyttä. Melkein puolet migreenipotilaista oksentaa kohtauksen aikana. Kohtaukseen liittyy myös usein valo-, ääni- ja liikeherkkyyttä.
5.  MUTTA: Väestöstä noin yksi, kaksi prosenttia sairastaa kroonista migreeniä. Silloin samassa päässä voi olla migreenin lisäksi jännityspäänsärkyä. Kroonisessa migreenissä päänsärkyä on 15 päivänä kuukaudessa, ja niistä puolet on migreeniä. Välisärky voi olla jännityspäänsärkyä. On opittu, että kun migreenikohtaukset ovat tiheästi toistuvia, tulee migreenipotilaalle myös usein jännityspäänsärkyä mukaan.

Migreeni on naisten sairaus

Väestöstä 12 prosenttia sairastaa aktiivista migreeniä tälläkin hetkellä. Amerikkalaisten tutkimusten mukaan 18 prosenttia naisista ja kuusi prosenttia miehistä.

Väestöstä 30 prosentilla on elämänsä aikana vähintään viisi yksittäistä migreenikohtausta. Migreeni voi siis vaivata myös hyvin harvoin toistuvina yksittäisinä kohtauksina.

Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela.

Terveelliset elämäntavat ovat kaiken perusta. Ne auttavat jaksamaan päivittäisessä elämässä. Kun elämäntavat ovat kunnossa, luovuudelle on tilaa, työ tuntuu innostavammalta ja sosiaalinen elämä tyydyttävämmältä.

Mitä terveelliset elämäntavat sitten ovat? Ne koostuvat pienistä teoista, jotka määrittelevät sitä, miten elämme, olemme olemassa ja mitä saavutamme elämässä. Ne ovat tapoja, joiden kehittymiseen voi itse vaikuttaa.

Tapa on jotain, jonka tekemistä ei tarvitse aktiivisesti suunnitella. Sen toteuttaminen tapahtuu melkein itsestään, kuten suurimmalle osalle meistä esimerkiksi hampaiden pesu.

Terveellisten tapojen omaksuminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen elämään ja hyvinvointiin. Tällaisia tapoja ovat muun muassa säännöllinen liikunta, tasapainoinen ruokavalio, täsmällisyys sekä lupauksista kiinni pitäminen.

Nämä 74 terveellistä elämäntapaa on jaoteltu ruokailutapohin, liikuntatapoihin, mielenterveyttä edistäviin tapoihin sekä ihmissuhteita ylläpitäviin tapoihin.

Keskity kalorien laskemisen sijasta värien määrään.

Terveelliset ruokailutavat

1. Pureskele kunnolla

Suurin osa ihmisistä ahmii ruokansa, eikä käytä aikaa sen pureskeluun tai nauttimiseen kunnolla. Jos olet yksi hotkijoista, kokeile hidastaa syömistäsi pureskelemalla ruokaa kauemmin kuin yleensä. Maistat ruoan paremmin ja todennäköisesti myös syöt vähemmän.

2. Älä pidä herkkuja kaapissa

Kotona tulee naposteltua sitä, mitä kaapista löytyy. Siksi ei kannatakaan pitää kaapissa jatkuvasti herkkuja, kuten suklaata, jäätelöä tai roskaruokaa. Sen sijaan varastoi kaappisi täyteen esimerkiksi kuivattuja hedelmiä, siemeniä ja pähkinöitä, joita voit napostella paremmalla mielellä.

3. Pakasta hedelmiä ja vihanneksia

Kun hedelmiä ja vihanneksia pakastaa paloiteltuina, ei tarvitse huolehtia niiden pilalle menemisestä, mutta kaapissa on aina terveellisiä aineksia. Jäiset hedelmät voi hurauttaa smoothien joukkoon ja vihannekset esimerkiksi paistaa uunissa.

4. Keskity väreihin, älä kaloreihin

Liian moni laskee ruokiensa terveellisyyttä kaloreiden mukaan. Kaloripitoisuus ei pelkästään kerro ruoan terveellisyydestä, vaan esimerkiksi rasvaiset pähkinät sisältävät monia tärkeitä ravintoaineita.

Kaloreiden laskemisen sijaan kiinnitä huomiota siihen, että syöt mahdollisimman värikästä ruokaa. Silloin olet hyvällä tiellä kohti monipuolista ja terveellistä ruokavaliota.

5. Lisää lautaselle annos vihreää

Helppo tapa lisätä terveellisen ruoan määrää ruokavaliossa on yksinkertaisesti lisätä ekstra-annos vihreää jokaiselle aterialle. Ajan mittaan huomaat, kuinka vihreän määrä on kasvanut huomattavasti ja vallannut alaa lautaselta.

6. Syö joka päivä hiilihydraatteja

Hiilihydraatit ovat aina toisinaan pois muodista ja ihmiset alkavat vältellä niitä. Hiilihydraatit ovat kuitenkin tärkeä energianlähde, joita ilman emme pärjää.

Muista kuitenkin valita hitaita hiilihydraatteja nopeiden sijaan. Hitaita hiilihydraatteja saa muun muassa täysjyvätuotteista, monista hedelmistä ja vihanneksista, linsseistä, pavuista ja herneistä.

Valitse ruokavalioosi tervellisiä, pehmeitä rasvoja.

7. Valitse terveellisiä rasvoja

Kuten hiilihydraattien, myös rasvojen laadulla on väliä. Hyviä, pehmeitä rasvoja saa kasviöljyistä, kalasta, avokadoista, pähkinöistä ja siemenistä.

8. Älä syö vatsaa täyteen asti

Terveen ihmisen vatsalaukku on nyrkin kokoinen, mutta vatsalaukun koko kasvaa ja venyy, jos sen syö jatkuvasti aivan pullolleen. Silloin ihmisen täytyy syödä koko ajan enemmän tullakseen täyteen. Vatsalaukun venymisen voi välttää syömällä aina hieman vähemmän kuin haluaisi tai ajattelee tarvitsevansa.

9. Vähennä lihaa

Jos syöt paljon lihaa, jo yksi lihaton päivä viikossa on muutos parempaan. Lihavalmisteissa on usein runsaasti suolaa, kovia rasvoja sekä nitriittiä, joilla on yhteys sydän- ja verisuonitauteihin. Punaisen lihan on myös todettu kasvattavan syöpäriskiä.

10. Puolita sokerinkulutus

Sokeri on niin addiktoivaa, että sen käytön lopettaminen kerrasta kokonaan on todella vaikeaa. Siksi sokerimäärän puolittaminen on paremmin saavutettavissa oleva tavoite. Voit aloittaa esimerkiksi valitsemalla terveellisempiä herkkuja (katso kohta 2) tai, jos käytät sokeria kahvissa tai teessä, jättämällä sen pois.

11. Vaihda limut veteen

Limsoissa on hurjasti joko sokeria tai keinotekoisia makeutusaineita. Virvoitusjuomien runsaan nauttimisen on todettu altistavan aikuistyypin diabetekselle sekä olevan yhteydessä ylipainoon, joka taas altistaa monille terveysongelmille. Unohda limut ja vaihda ne kivennäis- tai kraanaveteen.

12. Pidä työpisteelläsi vesipulloa

Riittävä vedenjuonti muun muassa pitää ihon terveenä, auttaa ruoansulatuksessa, helpottaa päänsärkyä ja parantaa keskittymiskykyä.

Kun vesipullo on koko ajan käden etäisyydellä, vettä tulee myös juotua enemmän. Pidä siis mukanasi juomapulloa, jota voit täyttää pitkin päivää. Vettä tulisi juoda 1,5–2 litraa päivässä.

Tähtää 10 000 askeleeseen joka päivä.

Terveelliset liikuntatavat

13. Tähtää 10 000 askeleeseen päivittäin

10 000 on asiantuntijoiden suosittelema minimimäärä askelia, jotka tulisi ottaa päivittäin. Askelten laskemisessa voi käyttää aktiiviranneketta, joka motivoi tavoitteeseen. Askelia voi lisätä melko pienillä muutoksilla, kuten valitsemalla portaat hissin sijaan.

14. Käy lounaskävelyllä

Lounastauot eivät ole ainoastaan syömistä varten, vaan niitä voi käyttää muuhunkin. Käväise keskellä työpäivää lyhyellä kävelyllä ja saat raitista ilmaa, luonnonvaloa ja liikuntaa – ja jaksat taas paremmin töissä.

15. Nauti ulkoilmasta

Moni käy salilla, mutta istuu koko muun päivän töissä ja kotona sohvalla. Ulkoilu on hyvä tapa lisätä aktiivisuutta arkeen. Lähde kävelylle raittiiseen ilmaan ja virkisty.

16. Lopeta puntarilla käyminen

Kun syöt terveellisesti ja tasapainoisesti sekä liikut säännöllisesti, myös painon pitäisi asettua terveellisiin lukemiin. Jatkuva painontarkkailu ja itsensä punnitseminen vain lisää stressiä.

17. Valitse liikuntamuoto, josta nautit

Miksi pakottaa itseään käymään salilla tai juoksemassa, jos ei nauti siitä? Kokeile sen sijaan uusia lajeja, joiden parissa viihdyt.

Voisiko sellainen olla tanssi, jokin joukkuelaji tai vaikka seinäkiipeily? Kun sinulla on hauskaa lajin parissa, olet myös motivoituneempi harrastamaan sitä säännöllisesti.

18. Älä treenaa liikaa

Liika treenaaminen saattaa vanhentaa, jos ei koskaan anna kehonsa palautua kunnolla. Kun keho on ylirasitustilassa pitkään, se väsähtää. Siksi liika on liikaa – myös urheilussa.

19. Mene nukkumaan puoli tuntia aiemmin

Uni on elintärkeää elimistön palautumiselle. Riittävä uni on edellytys oppimiselle, muistamiselle ja kaikelle aivojen toiminnalle. Se ylläpitää myös mielialaa ja vahvistaa vastustuskykyä.

Moni nukkuu koko ajan liian lyhyitä yöunia. Kokeile siis mennä sänkyyn puoli tuntia aiemmin kuin yleensä. Jos illat venyvät huomaamatta esimerkiksi Netflixin parissa, aseta itsellesi herätyskello siihen aikaan, kun haluat mennä nukkumaan.

Lyhytkin oleskelu luonnossa kohentaa mielialaa.

Mielenterveyttä tukevat tavat

20. Laita laitteet pois päältä

On helppo tulla riippuvaiseksi televisiosta, tietokoneista, tableteista ja älypuhelimista. Suurin osa ihmisistä tuijottaa näitä laitteita suurimman osan päivästä. Laitteista onkin hyvä pitää välillä tietoista taukoa.

Laita esimerkiksi kaikki pois päältä silloin, kun haluat nauttia ruokailusta ystävien tai perheen kanssa. Keskity heihin ilman laitteista tulevia keskeytyksiä.

21. Vietä aikaa luonnossa

Luonnossa oleilun on todettu vaikuttavan positiivisesti mielen hyvinvointiin. Lyhytkin oleilu puistossa tai metsässä kohentaa mielialaa ja auttaa jaksamaan paremmin.

21. Suunnittele jotain, mitä odottaa

Kaikki tuntuu vähän mukavammalta, kun on jotain, mitä odottaa. Se voi olla mitä tahansa pientä, kuten iltalenkki, tai suurta, kuten viikonloppumatka. Kunhan suunnittelet ja fiilistelet sitä etukäteen.

23. Meditoi

Tutkimusten mukaan säännöllinen meditointi auttaa lievittämään stressiä ja ahdistusta. Meditaation voima on siinä, että se auttaa päästämään irti mielessä jumittavista ajatuksista ja rauhoittamaan mieltä. Yksinkertaisimmillaan meditaatio voi olla sitä, että istut hiljaa ja keskityt hengittämiseen.

Meditointi auttaa päästämään irti mielessä pyörivistä ajatuksista.

24. Liiku

Liikkuminen tekee hyvää myös mielelle. Liikkuessa vapautuu hyvän olon hormoneja eli endorfiineja, jotka kohentavat mielialaa.

25. Opettele uusi asia

Ihmiset, jotka jatkavat uusien asioiden opettelua myös aikuisena, voivat paremmin. Syynä voi olla se, että heidän aivonsa pysyvät virkeinä luomalla jatkuvasti uusia yhteyksiä, mutta myös uuden opettelun tuomat onnistumisen tunteet ja optimismi. Uuden opettelu voi tehdä elämästä merkityksellistä. Se myös auttaa lievittämään stressiä, kun on jotain mielekästä ajateltavaa.

26. Tee hyvä teko

Muiden auttaminen tekee myös tekijän itsensä onnellisemmaksi. Pienikin positiivinen kohtaaminen kohentaa mielialaa. Jakele siis kohteliaisuuksia, pidä ovea auki tai tarjoa toiselle kahvit ilahduttaaksesi sekä muita että itseäsi.

27. Päästä irti myrkyllisistä ihmissuhteista

Joskus toiset ihmiset painavat meitä alas siten, että se vaikuttaa henkiseen hyvinvointiimme. Se voi vaikuttaa jopa itsetuntoon, mutta silti emme tajua, että syy on toisessa.

Sanotaan, että olet keskiarvo niistä viidestä ihmisestä, joiden kanssa vietät eniten aikaa. Ovatko he siis kannustavia, ystävällisiä ja hauskoja? Jos eivät, kannattaa ehkä vaihtaa seuraa.

28. Pidä digitaalinen detox-kuuri

Sosiaalisessa mediassa on paljon hyvää, mutta se myös saa meidät vertailemaan itseämme muihin ja tuntemaan itsemme helposti epäonnistuneiksi. Pelkästään tämä on hyvä syy pitää toisinaan taukoa puhelimesta ja tietokoneesta. Digitaalinen detox-kuuri vapauttaa tekemään muita asioita, esimerkiksi sellaisia, jotka tekevät hyvää mielenterveydelle.

Paremmat unet auttavat luomaan mielenrauhaa.

29. Nuku enemmän

Unenpuute aiheuttaa mielialanvaihteluita, ärtyneisyyttä, terveysongelmia sekä kokonaisvaltaisia toimintahäiriöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten ajattelemme. Unenpuute saa meidät myös reagoimaan herkästi negatiivisesti päivittäisiin asioihin. Paremmat unet auttavat luomaan mielenrauhaa ja motivaatiota päivään stressin ja ahdistuksen sijaan.

30. Tee asioita yksin

Huono itsetunto saa ihmisen ajattelemaan, ettei hän voi tehdä asioita yksin, vaan hän tarvitsee aina jonkun, joka saa hänet tuntemaan itsensä tärkeäksi ja rakastetuksi. Yksin tekeminen parantaa itseluottamusta ja kokemusta itsenäisyydestä. Järjestä siis aikaa ihan vain itsellesi.

31. Harjoita kiitollisuutta

Kiitosllisuuden on huomattu kasvattavan onnellisuutta ja lieventävän stressiä, koska kiitollisilla ihmisillä on positiivinen ajattelutapa. Usein ihmiset keskittyvät siihen, mikä heidän päivässään meni pieleen, vaikka suurin osa asioista sujui hyvin.

Hyvä keino aloittaa kiitollisuuden harjoittaminen on käydä illalla päivän tapahtumat läpi ja huomioida kaikki, mikä päivässä oli hyvää. Ne voivat olla pieniä asioita, kuten hyvä lounas tai viesti ystävältä.

32. Istu ja seiso suorassa

Kehonkieli on tiiviissä yhteydessä mieleen. Kun röhjötät huonossa asennossa, se viestittää alitajunnalle vihamielisyyttä, verkkaisuutta ja negatiivisuutta. Kun istumme tai seisomme suorassa, tunnemme olomme voimakkaaksi ja itsevarmaksi.

33. Löydä ilon aiheita

Nauraminen madaltaa stressitasoa ja kohentaa mielialaa. Yhdessä nauraminen on ehkä paras nauramisen tapa, mutta myös hauskan televisiosarjan ääressä nauraminen tai jopa yksin nauraminen toimivat.

34. Kirjoita asiat ylös

Kirjoittaessa aivot prosessoivat asiaa hitaammin kuin yleensä, minkä vuoksi kirjoittaminen on omanlaistaan terapiaa. Se voi auttaa käsittelemään tunteita ja tunnistamaan esimerkiksi ajatteluasi rajoittavia uskomuksia, joiden mielessä pyörittely vain pahentaa asioita.

Tavoitteiden ja unelmien ylös kirjoittaminen taas voi antaa potkua, ja aikaisempien onnistumisien listaaminen voi auttaa huomaamaan, miten hyvin sinulla meneekään.

Lemmikki voi tuoda elämään merkityksellisyyttä.

35. Vietä aikaa lemmikin kanssa

Eläinten kanssa oleskelu vähentää yksinäisyyden tunnetta, aktivoi liikkumaan, auttaa elämään hetkessä ja luo merkityksellisyyttä.

36. Muuta rutiinejasi

Siinä missä rutiinit luovat turvaa, ne myös saavat elämän tuntumaan tylsältä. Tekemällä pieniä muutoksia rutiineihisi voit huijata aivojasi ajattelemaan, että teet jotain täysin erilaista. Se voi olla eri reitti töihin, kävely bussilla ajelun sijaan tai uusi lounaspaikka.

37. Ole turisti kotikaupungissasi

Kuvittele, että olisit ensimmäistä kertaa vierailemassa kaupungissa. Missä paikoissa kävisit, missä söisit? Sitä kautta voit saada erilaista perspektiiviä tuttuun paikkaan, mikä avartaa ajattelua ja voi saada sinut arvostamaan asuinpaikkaasi enemmän.

Vietä päivä turistina kotikaupungissasi.

38. Harjoita anteeksiantoa

Anteeksi antaminen on monelle vaikeaa, mutta iso osa ahdistuksestamme syntyy siitä, ettemme osaa päästää irti ja jatkaa elämää. Se ei tarkoita, että hyväksyisi kohtaamaansa vääryydeen, vaan ainoastaan negatiivisuudesta luopumista.

Tutkimusten mukaan taito antaa anteeksi suojaa stressiltä. Itselleen anteeksi antaminen taas on elintärkeää, jotta voi rakastaa itseään ja elää hyvää elämää.

39. Ota yhteys johonkuhun

Koska olemme sosiaalisia olentoja, janoamme yhteyttä muihin. Kun tuntee itsensä masentuneeksi, viimeisimpänä tekisi mieli hakeutua muiden seuraan.

Kuitenkin jo lyhyt keskustelu ystävän kanssa voi auttaa luomaan tunnetta siitä, että on yhteydessä muihin. Ihmissuhteet luovat tunteen yhteenkuuluvuudesta ja siitä, että olet arvokas.

40. Vietä päivä tiedostaen

Miltä aamupalasi maistuu? Miltä jalkasi tuntuvat, kun kävelet? Mitä tunteita tunnet juuri nyt? Kiinnitä huomiota siihen, mitä päivässäsi tapahtuu. Älä arvostele itseäsi, vaan yksinkertaisesti ole läsnä. Tietoinen läsnäolo voi auttaa vähentämään masennusta.

41. Kokeile positiivisempaa ajattelua

Negatiivinen ajattelu johtaa negatiiviseen elämään. Jos näet lasin aina puolityhjänä, mieti mistä ajattelutapasi johtuu. Ajatteluamme hallitsevat monenlaiset uskomukset, mutta niihin on mahdollista vaikuttaa.

Yritä siis suhtautua seuraavalla kerralla positiivisemmin. Kun teet niin säännöllisesti, ajattelutapasi alkaa hitaasti muuttua.

42. Älä ota kuvia kaikesta

Kuvia on mukava ottaa muistoksi, mutta jos viettää liikaa aikaa ottaen kuvia eikä nauti hetkestä, se voi vaikuttaa negatiivisesti onnellisuuteen. Jatkuva kuvien räpsiminen muokkaa muistojamme sekä tulkintojamme tilanteista, jolloin muistamme vähemmän, emmekä voi siis todella arvostaa hetkeä sellaisenaan.

Älä aina ota kuvia, vaan keskity sen sijaan nauttimaan hetkestä.

43. Hymyile edes tekohymyä

Aito hymy kertoo hyvästä olosta, mutta tutkimusten mukaan myös tekohymy huijaa aivoja ajattelemaan, että olemme onnellisia. Eli vaikka olisit yksin, hymyile, ja huomaat, että voit paremmin.

44. Poistu mukavuusalueeltasi

Mukavuudenhalu on selviytymiskeino. Emme tee uusia, erilaisia tai jännittäviä asioita siksi, että kun meillä on mukavaa, olemme turvassa. Mukavuudenhalu voi kuitenkin aiheuttaa tylsyyttä ja alakuloa.

Mukavuusalueelta poistuminen ei yleensä ole niin pelottavaa kuin kuvittelet sen olevan. Sen sijaan se antaa itsevarmuutta ja avaa uusia mahdollisuuksia.

Kerro rakkaillesi, että välität.

Ihmissuhteita ylläpitävät tavat

45. Kunnioita läheisiäsi

Minkä tahansa hyvän suhteen perusta on kunnioitus. Rehellisyys, juoruilun välttäminen ja läheisten arvostaminen sellaisena kuin he ovat luovat hyvän pohjan kaikelle kanssakäymiselle.

46. Sano kiitos

Kiitollisuuden osoittaminen voi olla niinkin yksinkertaista kuin sanoa ääneen ”kiitos”, mutta sen vaikutus ulottuu pitkälle. Muista siis kiittää läheisiäsi, kun he tekevät sinulle palveluksen.

47. Ilmaise tunteitasi

Jos rakastat, älä pelkää sanoa sitä ääneen. Sano usein ”rakastan sinua”. Kerro puolisollesi, ystävillesi ja perheellesi, kuinka paljon välität heistä, ja ole vilpitön.

48. Käykää kävelyllä

Kävelylenkki lähiympäristössä on hyvä tapa viettää aikaa ystävän tai kumppanin kanssa. Kävely on sekä hyvä tapa saada raitista ilmaa että vaihtaa kuulumisia.

Nauraminen on parasta yhdessä.

49. Naurattakaa toisianne

Huumori on tehokas tapa luoda yhteys toisiin ihmisiin. Älä jätä väliin mahdollisuutta saada rakkaasi nauramaan. Hassutelkaa, katsokaa komedioita ja vitsailkaa.

50. Asettakaa yhteisiä tavoitteita

Tavoitteiden asettaminen on erityisen tärkeää parisuhteessa, jossa on tarkoitus toimia tiiminä. Haasteiden voittamiseksi tehty yhteistyö on tehokas tapa luoda ja ylläpitää yhteyttä toiseen.

51. Aloittakaa uusi harrastus

Mikään ei tapa ystävyyttä ja romantiikkaa nopeammin kuin tylsyys. Aloittakaa aina silloin tällöin uusi harrastus, joka kiinnostaa teitä molempia. Haastakaa toisianne kehittymään ja huomatkaa yhdessä kasvamisen hyöty.

52. Tee jotain kivaa muuten vain

Toisen yllättäminen voi olla niinkin yksinkertaista kuin viedä hänelle kupillinen kahvia tai poiketa kotimatkalla hakemaan toisen lempiherkku.

Lähetä äidillesi kimppu kukkia tai tarjoa ystävälle apua hänen projektissaan. Pelastat heidän päivänsä osoittamalla, että välität.

Kestävät pari- ja ystävyyssuhteet ovat niitä, jotka toimivat arkipäiväisissä tilanteissa.

53. Rentoutukaa yhdessä

Ei ole välttämätöntä lähteä aina ulos viettämään yhteistä aikaa. Kestävät ystävyys- ja parisuhteet ovat niitä, jotka toimivat arkipäiväisissä tilanteissa. Katsokaa yhdessä televisiota, käykää kävelyllä tai syökää yhdessä arkenakin.

54. Ota aikaa itsellesi

Myös kaikkein läheisimmät pariskunnat ja ystävät tarvitsevat aikaa tehdä omia juttujaan. Varmista, että sekä sinä että rakkaasi saatte tarpeeksi aikaa vaalia omia mielenkiinnonkohteitanne.

55. Pitäkää yhteyttä

Viestittely ja soittelu ympäri vuorokauden ei ole kovin terveellistä, mutta parisuhteessa täytyy tietää, mitä toiselle kuuluu. Ystävien ja sukulaisten kanssa ei tarvitse olla yhteyksissä joka päivä, mutta yhteydenpito silloin tällöin pitää suhteen elävänä.

56. Tehkää yhdessä kotitöitä

Kun pariskunnat tekevät kotitöitä yhdessä, kumpikaan ei tule katkeraksi kotitöiden määrästä.

Halaaminen vapauttaa kehossa oksitoniineja.

57. Halailkaa

Fyysinen läheisyys vaikuttaa siihen, miten tunnet puolisoasi kohtaan. Halailu vapauttaa kehossa oksitoniinia eli hormonia, joka on vastuussa yhteyden syntymisestä. Halailu sopii myös ei-romanttisiin ihmissuhteisiin.

58. Kerro, miksi rakastat

Joskus on hyvä avata toiselle myös ajatuksia siitä, miksi rakastat häntä. Anna ystäviesi ja puolisosi tietää, mitä erityisesti rakastat heissä.

Tämä antaa heille itseluottamusta, joka voi auttaa heitä silloin, kun tuntuu, että mikään ei onnistu.

59. Anna huomiota

Monet ystävyys-, perhe- ja parisuhteet kaipaavat enemmän huomioonottoa. Kuuntele tarkasti ja katso silmiin. Kun läheisesi puhuu sinulle, hänen kuuluisi tuntea, että hänellä on jakamaton huomiosi.

60. Selvittäkää rakkauden kielenne

Rakkauden kieli kertoo, millä tavalla haluat rakastaa ja tulla rakastetuksi. Puolisosi rakkauden kielen tunnistaminen auttaa löytämään parhaat tavat osoittaa rakkauttasi juuri hänelle.

Rakkauden kielet eivät muuten rajoitu vain parisuhteeseen.

61. Kysy toisen päivästä

Helppo tapa aloittaa keskustelu kenen tahansa kanssa on kysyä, miten hänen päivänsä meni. Oli se sitten isäsi tai paras ystäväsi, saat vastauksesta paljon tietoa, joka auttaa sinua olemaan hänelle läsnä. Yksinkertaisella kysymyksellä voit osoittaa, että olet kiinnostunut hänen elämästään.

62. Ole rehellinen

Rehellisyys on tärkeää jokaisessa ihmissuhteessa. Kun välität toisesta, sinun pitää pystyä kertomaan hänelle totuus ja olla hänen luottamuksensa arvoinen.

Kysy, miten toisen päivä meni.

63. Ole kannustava

Jokainen meistä kohtaa vaikeuksia, mutta on todellinen lahja, jos on olemassa ihminen, joka voi piristää huonoimpanakin päivänä.

Ole toiselle se ihminen, joka kannustaa, mitä tahansa hän kohtaa elämässään. Joskus rakkaasi tarvitsee tietää ainoastaan se, että uskot häneen.

64. Sammuta laitteet

On hankala viettää laatuaikaa toisen kanssa, jos on pää hautautuneena puhelimeen, peleihin tai läppäriin. Voit toki nauttia niistä myös yhdessä toisen kanssa, mutta sitoutukaa välillä ruuduttomaan aikaan. Jos lähdette ulos syömään, sopikaa, ettette kaiva puhelimia esiin, vaan kuuntelette ja olette läsnä toisillenne.

65. Osoita lojaaliutesi

Älä juoruile ja puolusta aina rakkaitasi silloinkin, kun he eivät pysty puolustamaan itseään.

66. Ole se, johon voi luottaa

Puolisosi ja ystäviesi tulisi tietää, että oli heillä sitten huono päivä töissä tai olivat he sairaana, olet aina valmis auttamaan. Ole paikalla silloin, kun sinua tarvitaan ja tarkoita, mitä sanot.

67. Tee osasi

Joka ikistä asiaa ei tarvitse jakaa tismalleen puoliksi, mutta on tärkeää tehdä komrpomisseja, jotta kukaan ei joudu kantamaan kaikkea työtä omilla harteillaan. Oli kyse sitten siitä, kuka tekee kotityöt tai kuka päättää, missä syödään.

68. Raivaa aikaa

Jos haluat ihmissuhteidesi kestävän, sinun täytyy tehdä niistä prioriteettisi. Jos sinulla on vaikeuksia löytää rakkaillesi aikaa, aikatauluta tapaamisia heidän kanssaan kalenteriin.

Näytä läheisillesi, että rakastat heitä sellaisina kuin he ovat.

69. Rakasta tuomitsematta

Jotta voi nähdä toisen sisimpään, toisen tulee tuntea olonsa tarpeeksi turvalliseksi näyttääkseen itsensä ilman pelkoa tuomituksi tulemisesta. Perheesi, ystäviesi ja puolisosi tulisi tietää, että rakastat heitä sellaisina kuin he ovat.

70. Anna virheet anteeksi

Et ole täydellinen, eivätkä ole ystäväsi, puolisosi tai perheenjäsenesikään. Kun joku rakastamistasi ihmisistä mokaa, yritä astua hänen saappaisiinsa. Jos virhe ei ole välien poikki pistämisen arvoista, anna hänelle anteeksi.

71. Ole haavoittuvainen ja hyväksy toisten haavoittuvuus

Haavoittuvaisuuden näyttäminen voi vaatia harjoittelua. Parisuhteessa haavoittuvuuden näyttäminen toinen toiselle on tapa rakentaa luottamusta. Myös ystävyyssuhteessa se on mahdollisuus näyttää, kuka todella olet, ja antaa myös ystävälle luvan olla avoimempi sinulle.

72. Aloita päiväsi heidän kanssaan

Vaikka päivärytminne olisi erilainen, voitte löytää tavan jakaa jokainen uuden päivän aloitus yhdessä. Kirjoita rakkaallesi lappu tai viettäkää aamulla yhdessä muutama minuutti.

73. Menkää nukkumaan yhdessä

Ei ole välttämätöntä elää samassa unirytmissä, mutta nukkumaan rauhoittuminen yhdessä tekee hyvää parisuhteelle. Se rakentaa luottamusta ja antaa mahdollisuuden reflektoida päivää yhdessä.

74. Tehkää päätöksiä tiiminä

Itsenäisyys on mahtavaa, mutta kun tehdään päätöksiä, joilla on vaikutus perheeseesi, ystäviisi tai kumppaniisi, heidät kannattaa ottaa mukaan päätöksentekoon.

Lähteet: Lifehack, pkkkansanterveys.fi, Terveyskirjasto, Huffington Post, Mielenterveysseura

”Väsyttää.”
”Olen aivan poikki, en jaksaisi yhtikäs mitään!”

Sinäkin olet saattanut manata näin jo tovin aikaa syksyn ja orastavan talven mittaan. Mutta, mikä ihme tähän alituiseen väsymykseen ja madaltuneeseen vireystilaan sitten auttaisi? Olisiko tähän olemassa jotain mahtavaa, nopeaa ja uutta poppakonstia?

Valitettavasti ei.

Terveystalon yleislääkäri Toni Vännin mukaan suomalaisia piinaava väsymys liittynee erittäin todennäköisesti meneillään olevaan vuodenaikaan sekä pimeyteen. Joten, paras ase väsymystä vastaan on kuin onkin kirkasvalohoito.

– Kaamosväsymys on hyvin todennäköisesti se, mikä meitä suomalaisia nyt vaivaa, kun näin pohjoisella pallonpuoliskolla ollaan. Merkittävä syy väsymykselle on se, että valon määrä vähenee selkeästi: se, ettei aurinko paista ja ettemme näe aurinkoa silloin, kun menemme aikaisin aamulla töihin, emmekä edes silloin, kun lähdemme töistä, Vänni sanoo.

Kaamosaika luo kaamosmasennusta, kaamosväsymystä ja lievempää kaamosrasitusta

Lokakuussa starttaava väsymys liittyy siis vahvasti pimeyteen. Syksy- ja talvikuukausiin liittyvä väsymys voidaan jaotella kaamosmasennukseksi, kaamosväsymykseksi ja lievemmäksi kaamosrasitukseksi.

– Oireet alkavat jo lokakuussa, ja ne kestävät marraskuusta tammikuuhun. Helmi–maaliskuun aikana oireet alkavat lieventyä. On myös olemassa kevätväsymystä, mutta se on sitten harvinaisempi ilmiö, Toni Vänni selittää.

Jos olet muutoin terve, mutta huomannut aiempina vuosina, että väsymys alkaa piinata aina samaan vuodenaikaan, todennäköisesti kärsit kaamosväsymyksestä.

– Toki myös se, että moni on palannut elokuussa lomilta töihin ja töissä on kiirettä ja stressiä, vaikuttaa väsymystilaan, Vänni muistuttaa.

Pimeys aiheuttaa jatkuvaa väsymystä

Ankea pimeys väsyttää. Siitä ei pääse mihinkään.

– Suunnilleen prosentti väestöstä kärsii toistuvista kaamosmasennuksista, ja vajaa kolmannes, eli 10–30 prosenttia kärsii talvikuukausiaikoina lievemmistä oireista, eli kaamosväsymyksestä ilman selkeää masennustilaa, Vänni sanoo.

– Kaamosväsymykseen liittyy paljon erilaisia oireita: unentarve lisääntyy, uni ei piristä niin tehokkaasti, ruokahalu kasvaa – jonkun tekee mieli syödä suklaata, karkkia ja muuta makeaa – paino nousee, on liikaunisuutta ja jopa päivälläkin voi väsyttää, Vänni listaa.

Eikä ihme, että mieli tekee makeaa ja hiilihydraattipitoisia ruokia: pimeän ajanjakson laskeutuessa alamme varastoida energiaa talven varalle – aivan kuin talviunille siirtyvä uninen, talvivarastot täyteen tankkaava karhu, joka haluaisi vain nukkua.

Eikä myöskään ihme, että lenkille tai muiden ihmisten pariin lähteminen voi tuntua vaikealta. Pimeys laskee monella sekä vireystilaa että mielialaa.

Kirkasvalohoito auttaa kaamosväsymykseen: näin käytät kirkasvaloa oikein

Paras keino kaamosväsymystä vastaan on kirkasvalohoito.

Oli kyseessä kaamosmasennus tai -väsymys, hyvin tehokkaaksi ja jopa parhaimmaksi hoitomuodoksi on todettu yleislääkäri Toni Vännin mukaan kirkasvalolamppu.

– Kirkasvalohoito on ehdottomasti se tärkein väsymyksen hoidossa. Kirkasvalossa pitää olla riittävästi tehoa, eli puhutaan 3 000 luksista tai jopa sen yli. Sitä pitää käyttää vähintäänkin 30 minuuttia tai tunnin verran useampana päivänä viikossa. Jotkut käyttävät sitä joka aamu.

Vänni muistuttaa, että jos kirkasvalolamppu on liian kirkas ja liian lähellä, se voi aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä. Kirkasvalolampun kanssa kannattaa noudattaa tarkoin ohjeita.

Lue myös: Kirkasvalolamppu voi väärin käytettynä lisätä levottomuutta – 10 vinkkiä, miten hoidat sillä kaamosmasennusta oikein

– Valohoito on tehokkainta, kun se otetaan kello 5:30–9:00 aikaan aamulla. Ja se on sitä tehokkaampaa, mitä aikaisemmin se otetaan. Aloita hoito heti herättyäsi tai vaikkapa silloin, kun syöt aamupalaa tai luet aamun lehteä.

Vännin mukaan jotkut hyötyvät myös päivällä otetusta valohoidosta.

– Kirkasvalohoito alkaa yleensä helpottaa viikon kuluttua, ja sitä tulisi yhtäjaksoisesti käyttää päivittäin 2–4 viikkoa. Valohoidon jälkeen oireet ja väsymys saattavat uusia, jolloin hoitoa tulee jatkaa 1–2 viikon jaksoissa. Tai sitten voit käyttää kirkasvalolamppua viisi kertaa viikossa kevääseen asti. Siitä tuskin on haittaa.

Tämä on pahin virhe nukkumaan mennessä – ja sinäkin olet varmasti tehnyt niin

Pimeään vuodenaikaan elimistön melatoniinin eli pimeähormonin määrä kasvaa ja unentarve lisääntyy. Siksi ihminen on syksyllä ja talvella huomattavasti uneliaampi ja väsyneempi kuin kesällä.

Valohoidon ajatuksena on, että kirkasvalolampun valo on kirkas ja siinä on sinistäkin aaltopituutta, mikä katkaisee melatoniinin erityksen käpyrauhasesta ja piristää sitä kautta ihmistä.

– Ja tämä on juuri se syy, miksi iltaisin ei saisi käyttää kännykkää, iPadia tai muuta laitetta, josta tulee tätä sinistä valoa. Sininen valo vaikuttaa käpyrauhasen melatoniinin tuotantoon ja haittaa siten yöunta ja unenlaatua, Vänni muistuttaa.

Ja kun nukut liian vähän tai huonosti, ei ihme, että väsyttää.

Pahin virhe unten kannalta on tuijottaa iltaisin kännykän tai tabletin valoa.

Näin helpotat väsymystä: liikuntaa ja proteiinipitoista ravintoa

Jos väsymyksessä on kyse kaamosväsymyksen sijaan toistuvasti ilmenevässä masennustilasta eli kaamosmasennuksessa, voi apua ja helpotusta hakea lääkärin vastaanotolta.

– Jos kyseessä on oikea kaamosmasennus, mikä vaikuttaa psyykeeseen ja jonka vuoksi tulee psyykkisiä ongelmia, mielialalääkkeet ovat hyvin tehokkaita hoidossa. Serotoniini- eli mielialalääkkeet piristävät hieman, ja niiden avulla saadaan elämänilo ja -halu takaisin. Sitten jaksaa taas, Toni Vänni sanoo.

– Mitä enemmän tulee ikää, kaamosmasennuksen oireet yleensä lisääntyvät ja voimistuvat. Oireet alkavat yleensä 20–30-vuotiaasta alkaen.

Vain harva kärsii itse kaamosmasennuksesta, vaikka kaamosaikaan liittyvä väsymys onkin hyvin tuttu. Miten väsymystä voisi itse helpottaa?

– Mikä tahansa liikunta tekee hyvää, lähde vaikka vain kävelylle! Liikunta on hyvä kaamosväsymyksen ja -masennuksen hoitomuoto ja se yleensä parantaa vointia. Mutta, jos on aivan tööt ja niin väsynyt, ettei jaksa edes liikkua, kokeile ensin kirkasvaloa – tai jos kyseessä on kaamosmasennus, voi lääkityksestä olla ensin apua. Eli perusvaiva kannattaa ensin hoitaa, ja sitten siitä eteenpäin, Toni Vänni sanoo.

Entä auttaisiko väsymykseen vitamiinien tankkaus?

– D-vitamiinia suositellaan syömään talvisin. Jos syö hyvin monipuolisesti ruokaympyrän mukaan, eli kasviksia, vihanneksia, kalaa, lihaa tarvittaessa, maitotuotteita, niin aika hyvin silloin jo pärjää, eikä silloin tarvita merkittäviä lisävitamiineja. Mutta ei multivitamiinitableteista kuitenkaan mitään haittaa ole, Vänni sanoo.

Voiko väsymyksessä olla sittenkin kyse jostain muusta?

Jos sinusta kuitenkin tuntuu, että väsymys on piinannut jo pidemmän aikaa ennen pimeitä kuukausia, saattaa kyse olla jostain aivan muusta.

– Toki on muitakin sairauksia, mitkä aiheuttavat väsymystä ja energianpuutetta. Ne ovat usein pitkäkestoisempia, eivätkä ne ole vuodenaikaan sidottuja, Toni Vänni muistuttaa.

Tällaisia sairauksia voivat olla esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, anemia, krooniset sairaudet ja uniapnea. Samoin mielenterveyden psyykkiset vaivat, kuten masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja ahdistuneisuus, voivat aiheuttaa piinaavaa väsymystä.

Jos väsymys vaikuttaa elämänlaatuun, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

– Suosittelen käymään vastaanotolla keskustelemassa lääkärin kanssa. Tarvittaessa otetaan verikokeita ja katsotaan, miltä tilanne näyttää. Myös potilaan sairaushistoria merkitsee jo paljon.  Siinä sitten pohditaan ja selvitetään, mikä on oikeasti vaivana.

Lue myös:

Tätä kaamos aiheuttaa elimistöllesi juuri nyt – 5 merkittävää muutosta

10 tapaa helpottaa kaamosväsymystä

Näin selviät pimeästä – 6 vinkkiä kaamosmasennuksen selättämiseen

Pimeät aamut ja ennen aikojaan pimenevät illat aiheuttavat monille vaikeuksia nousta aamuisin ylös sängystä. Lokakuusta helmikuuhun kestävä pimeys vaikuttaa monen mielialaan sekä väsymystilaan.

Sarastus- ja herätyslamput  voivatkin tuoda apua – niiden ideana on, että aamuisin herää vähitellen lisääntyvään valon määrään. Auringonnousua muistuttava ja simuloiva valo auttaa saamaan silmät auki nopeammin ja antaa lisää energiaa päivään.

Ne eivät toimi kirkasvalolampun väsymystä ehkäisevällä ja parantavalla lailla, mutta univaikeuksista kärsivälle niistä voi olla apua.

– Sarastuslamppujen pikkuhiljaa kasvavasta valon määrästä saattavat jotkut ihmiset hyötyä, mutta itse kaamosmasennukseen se ei ole hoitomuotona paras, koska lux- eli valaistusvoimakkuudet ovat niissä pienemmät, eivätkä ne vaikuta käpyrauhaseen samalla tavalla kuin kirkasvalolamput ja virkistä. Mutta, jos on hyvin tokkurainen ja aamu-uninen, kannattaa sarastuslamppua kokeilla. Ei siitä missään tapauksessa haittaa ole, pikemminkin se voi auttaa hyvinkin paljon, kommentoi yleislääkäri Toni Vänni.

Osaan sarastusvaloista on myös mahdollisuus saada laskeva valo, jonka tarkoituksena on tuudittaa käyttäjä rauhallisesti uneen. Valon on tarkoitus auttaa sekä nukahtamaan että heräämään helpommin.

Testasimme neljä erilaista sarastuslamppua eri hintaluokista sekä yhden kirkasvalolampun. Yksi oli varmaa: kyllä sitä mieluummin herää aamuisin sarastavaan valoon kuin pimeydessä piipittävään herätyskelloon.

Lapsiperheen unelma: Philips Somneo Wake-up light

Hinta: 229, 99e€

Philips Somneo wake-up light herätysvalo.

Herätysvalo herättää hitaasti kirkastuvan valon avulla lempeästi. Valon kirkkauden ja sarastuksen ajan voi itse päättää. Sarastusajan päätteeksi kello herättää esimerkiksi linnunlaululla.

Iltaisin kelloa voi käyttää rauhoittumiseen, jolloin valo matkii auringonlaskua ja liukuu kirkkaan valkoisesta valosta punaiseksi. Samalla voi halutessaan kuunnella aaltojen kohinaa. Rentoutumiseen on myös toinen toiminto: hengitysharjoitukset, joita tehdään valon kirkkauden mukaan.

Plussat:

+ Helppo käyttää, ei juuri tarvitse käyttöohjeita.

+ Kosketusnäyttö on selkeä ja toimii moitteetta.

+ Lampun koko on sopiva.

+ Sarastuksen ajastus toimii hyvin.

+ Kirkkauden ja ajan säätäminen helppoa.

+ Lamppu toimii myös pehmeänä lukuvalona.

Miinukset:

– Kallis hinta.

Sarastus herättää kehon lempeästi. Usein herään ennen kuin linnunlaulu alkaa. Olen aamuisin pirteämpi kuin aiemmin, sillä kehoni on saanut herätä hiljalleen. Aamu-unisille lapsille valo on loistava, sillä aiemmin talviaamuina he luulivat heräävänsä keskellä yötä.

Käyttökokemukset: Lamppu säädetään illalla herättämään haluttuun aikaan ja lamppuun asetetaan lisäksi aika, jolloin haluaa sarastuksen alkavan. Sen voi säätää esimerkiksi aloittamaan sarastus puoli tuntia ennen herätystä, jolloin valo lisääntyy hiljalleen puolen tunnin aikana. Kun puoli tuntia on kulunut, herätysääni (esimerkiksi linnunliverrys) alkaa. Ääntä ei ole pakko ottaa lainkaan.

Illalla kelloa voi käyttää rauhoittumiseen. Kello toimii silloin päinvastoin, eli valo on aluksi kirkas ja himmenee hiljalleen punaiseksi ja sammuu sitten kokonaan. Tämä toiminto on loistava esimerkiksi lapsille, jotka haluaisivat lukea pitkään sängyssä. Vähenevän valon vuoksi he eivät voi kuitenkaan lukea pitkään.

Uniongelmaiselle ja rentoutumista kaipaavalle: Sleepace Nox

Sleepace Nox älykäs herätysvalo.

Hinta: 169€

Älykäs Sleepace Nox -herätysvalo ja valoterapialamppu lisää valon ja rauhallisen äänen määrää vähitellen, jolloin herääminen tapahtuu luonnollisemmin. Laite seuraa huoneen lämpötilaa ja ilmankosteutta, ja säätää valon ja äänen määrää sen mukaan.

Lamppua ohjataan älypuhelimeen ladattavalla Sleepace-sovelluksella. Sen kautta saa vinkkejä unen laadun parantamiseen, voi asettaa lamppuun itselleen mieluisen herätyksen sekä säädellä lampun muita toimintoja.

Plussat:

+ Miellyttävä, lempeä herätysvalo ja -musiikki, joka kasvaa hitaasti.

+ Herkkä kosketuspinta.

+ Mobiilisovellus antaa kattavan raportin unenmäärästä ja -laadusta päivittäin, viikoittain ja kuukausittain. Myös herätyksen ajastaminen ja herätysäänen valitseminen on helppoa.

+ Rentoutusmusiikit ja -äänet oikeasti rentouttavat iltaisin – laite sopisi vaikkapa kauneushoitolan tai joogasalin nurkkaan rentouttavaa taustamusiikkia tuomaan.

Miinukset:

– Ei nukuta auringonlaskuun, vaan punaiseen valoon.

– Vaatii mobiilisovelluksen, harjoittelua ja totuttelua.

Tämä laite vaikutti ehdottomasti siihen, että iltaisin keho ja mieli rentoutuivat.

Käyttökokemukset: Herätysvalon parhaita toimintoja ovat ehdottomasti laitteen rauhoittavat ja rentouttavat äänet. Nukkumaan mennessä lampu valo muuttuu punertavaksi, jonka tarkoituksena on lisätä  melatoniinin tuotantoa ja helpottaa nukahtamista. Punainen valo ja mahdollinen rentoutusmusiikki sammuvat itsestään kun käyttäjä nukahtaa tai 45 minuutissa siitä, kun on laittanut nukkumistilan päälle.

Laitteessa on paljon erilaisia rentoutusmusiikkeja ja ASMR-ääniä, kuten sateenropinaa, heinäsirkkoja, nuotiotulta ja sadetta. Rauhallisen pianomusiikin kerrotaan rauhoittavan hengitystä, rentouttavan ja auttavan nukahtamaan.

Laitteen käyttö vaatii puhelinsovelluksen, mikä saa sinut toisaalta räpläämään puhelinta – lisäksi puhelinta pitää pitää lähellä koko yön, jotta se pystyy mittaamaan unenmäärän ja -laadun sekä jopa sen, kuinka paljon liikkuu unissaan.

Monipuolinen laite, joka sopii myös hifistelijälle sekä erityisesti niille, joilla on iltaisin nukahtamis- tai rentoutumisvaikeuksia.

Simppeliä herätyskelloa kaipaavalle: Lumova Sunrise Wake-up Light 

Lumova Sunrise Wake-up Light -herätysvalo.

Hinta: 39,90 €

Suomalaisen Lumova Sunrise -herätysvalon valaistus simuloi auringonnousua lämpimän valkoisella valolla. Aamulla 30 minuuttia ennen herätysaikaa valo alkaa nostaa kirkkauttaan asteittain. Herätyksen hetkellä laite soittaa valittua herätysääntä viiden minuutin ajan ja valo palaa täydellä kirkkaudella.

Hälytysäänen voi valita kuudesta eri vaihtoehdosta. Torkkutoiminnon napilla voi herätystä siirtää viidellä minuutilla. Halutessa herätysääneksi saa radiokanavan.

Valon voi määrittää yhdellä napin kosketuksella himmenemään illalla 15, 30 tai 60 minuutin ajaksi simuloimaan auringonlaskua.

Herätysvalossa on lisäksi tunnelmaa luova värinvaihtotoiminto, jossa on kuusi eri värivaihtoehtoa: vihreä, punainen, sininen, liila, oranssi, turkoosi.

Plussat:

+ Miellyttävä herätys: nouseva ja laskeva auringonvalo on hyvä. Laskevaan auringonvaloon nukahtaa joka kerta.

+ Simppeli ja helppo käyttää.

+ Pieni, kätevä ja kaunis lamppu.

+ Hintansa väärti!

Miinukset:

– Ei kovin miellyttävät herätysäänet – ne voisivat olla hiljemmallakin!

Käyttökokemukset: Lumova Sunrise -herätysvalo on kuin perinteinen herätyskello, ja sitä helppo ja simppeli käyttää. Harmillisesti herätysääniä on vain kuusi kappaletta, joista mikään ei oikein ole mieluinen. Aamulla on mukava herätä pikkuhiljaa nousevaan valoon, mutta herätysäänen pärähtäessä soimaan tulee kiire sammuttaa herätys.

Laite on mukavan pieni ja siro, kellonaika näkyy hyvin. Kirkkausasetuksissa on 10 tasoa, joten se sopii hyvin myös lukulampuksi.

Hyvä unille viejä: Beurer Wake Up Light herätysvalo WL90 

Beurer Wake Up Light herätysvalo WL90.

Hinta: 109€

Beurer Wake Up valo WL90 herättää hiljalleen lisääntyvään valoon. Herätysvalossa on säädettävä valon kirkkaus ja eri väreissä hehkuva tunnelmavalaistus. Valittavana on 10 erilaista herätysääntä ja torkkutoiminto (1–30 minuuttia). Laitteeseen saa tallennettua kolme eri hälytystä, ja säädettävän kirkkauden ansiosta laitetta voidaan käyttää myös lukuvalona. Beurer LightUp -sovellus mahdollistaa herätysvalon toimintojen hallinnan älylaitteen avulla.

Herätysvalon himmennystoiminto ja radion asteittain hiljenevä äänitaso auttavat rentoutumaan ja nukahtamaan nopeammin. Herätysvalolla voidaan soittaa radiota ja suoratoistaa musiikkia älypuhelimesta iTunesista tai tablet-laitteesta.

Plussat:

+ Simppeli mobiilisovellus, jonka avulla laitteen käyttäminen on huomattavasti kätevämpää kuin takana olevien nappuloiden kanssa.

+ Säädeltävä auringonlasku ja -nousu ovat toimivia.

+ Herätysvalon himmennystoiminto on mainio – siihen nukahtaa oitis.

+  2500 luksin teho, mikä lähentelee kirkasvalolampun tehoa.

Miinukset:

–  Turhauttava kosketusnäyttö, ei kovin herkkä.

–  Takana olevat napit ja toiminnot vaativat sorminäppäryyttä ja hyvää muistia.

– Kellonaika näkyy hieman huonosti, vaikka sen kirkkautta saa säädettyä.

Käyttökokemukset:  Tuotteen herätys- ja nukahtamistoiminnot ovat mainiot: on mahtavaa nukahtaa himmenevään valoon. Myös laitteen lempeä auringonnousu herätti mukavasti uuteen aamuun.

Eniten turhautti torkkutoiminto, joka ei tuntunut lähtevän millään päälle: laitetta piti koskettaa, mutta se meni jonkimoiseksi väkivaltaiseksikin taputteluksi.

10 erilaista herätysääntä imitoivat muun muassa linnun viserrystä, aaltojen havinaa, kellojen kilkantaa, liiankin reipasta ja iloista, mutta myös kaunista ja lempeää pianomusiikkia. Laitetta on mukavampi käyttää mobiilisovelluksen avulla kuin nappuloita painelemalla. Pätevä laite, ajaa asiansa.

Jos kärsit kaamosväsymyksestä tai kaamosmasennuksesta, lääkärit suosittelevat käyttämään päivittäin kirkasvalolamppua heti heräämisen jälkeen.

Kirkasvalo: Innolux Rondo 400 Led –kirkasvalolaite

Innolux Rondo LED kirkasvalo.

Hinta: 140 euroa.
Kokonaisteho: 12 W LED

Plussat:

+Helppokäyttöinen, lampussa ei ole muita toimintoja kuin valokatkaisin.

+Pyöreä muoto tekee siitä tyylikkään näköisen.

Miinukset:

– Alkuun lampun kirkas valo tuntui liian kirkkaalta, ja esimerkiksi muut perheenjäsenet eivät halunneet olla sen loisteessa.

– Kun totuin loisteeseen, se ei rasittanut silmiä ollenkaan, vaikka olisi tuijottanut suoraan lamppua lähietäisyydeltä.

Käyttökokemukset: Käytin laitetta aamuisin noin 15 minuuttia kerrallaan heti herättyäni. Huomasin melko nopeasti, että sängystä nouseminen oli helpompaa, kun käytti lamppua. Myöskin suklaanhimo on pysynyt hyvin asioissa! Vireystilani on ollut hyvä ja tämän kokeilun myötä minusta on tullut kirkasvalolaitteen vakiokäyttäjä.

Tiedustelut: Philips, Gigantti, Verkkokauppa

Hypokalsemia eli kalsiumin puutos on terveydentila, jossa veren kalsiumpitoisuus on pienentynyt.

Kalsium on elimistölle elintärkeä ravintoaine, jonka merkitys tunnetaan parhaiten luuston terveydessä. Elimistömme tarvitsee sitä myös lihas- ja hermosolujen toiminnan säätelyssä sekä muissa aineenvaihdunnan reaktioissa.

Kalsiumia saadaan ravinnosta, kuten maitotuotteista sekä sellaisista kaura-, soija-, riisi- ja pähkinäpohjaisista juomista sekä mehuista ja kivennäisvesistä, joihin on lisätty kalsiumia. Kalsiumin imeytymiselle välttämätöntä on D-vitamiini, jonka puutos voi johtaa myös kalsiumin puutokseen.

Vakava kalsiumin puutos voi siis johtua D-vitamiinin puutoksesta, mutta myös lisäkilpirauhashormonin puutteesta tai pitkälle edenneestä munuaisten vajaatoiminnasta. Liian alhaista veren kalsiumpitoisuutta kutsutaan hypokalsemiaksi.

Lievä hypokalsemia ei aiheuta oireita, mutta jos veren kokonaiskalsiumpitoisuus laskee alle 1,8 mmol/l, voi esiintyä monenlaisia lihas-, sydän- ja mielialaoireita.

1. Puutuminen

Hypokalsemian varhaisoireisiin kuuluu käsien, jalkojen ja suun ympäryksen puutuminen, pistely ja tunnottomuus. Myöhemmin kömpelyyttä voi ilmaantua sormiin ja varpaisiin.

2. Lihaskrampit

Käsissä ja jaloissa esiintyvät lihaskrampit ovat hypokalsemian yleinen oire. Lihaskrampit saattavat tuntua erilaisina särkyinä ja lihaskouristuksina eri puolilla kehoa.

3. Nielemisen vaikeus

Vaikeaan hypokalsemiaan voi kuulua myös kurkunpään ahtautuminen ja siitä johtuva vinkuna, kouristukset sekä nielemisen vaikeus.

4. Rytmihäiriöt

Hypokalsemia vaikuttaa sydämen toimintaan ja voi aiheuttaa muun muassa rytmihäiriöitä sekä muutoksia sydänfilmissä.

5. Voimattomuus

Koska kalsiumin puutos vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, se voi aiheuttaa myös väsymystä ja voimattomuutta.

6. Ahdistuneisuus

Kalsiumilla on merkitystä myös mielialan säätelyssä. Kalsiumin puutos voi aiheuttaa psyykkisiä oireita, kuten ahdistuneisuutta.

7. Unettomuus

Kalsiumin puute voi vaikuttaa myös uneen kahdella tavalla. Ensiksi, hypokalsemia voi aiheuttaa lihaskramppeja, jotka voivat aiheuttaa unettomuutta. Toiseksi, kalsiumin puute on yhteydessä mielialaan ja unettomuus voi johtua myös psyykkisistä oireista kuten masennuksesta tai stressistä.

Lähteet: Brightside.me, Terveyskirjasto, Luustoliitto, Suomen Endokrinologiyhdistys r.y. 

Perusterve ihminen ei ravintolisiä tarvitse. Elimistö saa tarvitsemansa ravintoaineet ruoasta. Laillistettu ravitsemusterapeutti Marja Ruuti on samaa mieltä – ainakin teoriassa.

– Elimistö saa D-vitamiinia lukuun ottamatta tarvitsemansa ravintoaineet ravinnosta, jos ihminen syö monipuolisesti. Valtaosa ei tee niin, ei vaikka haluaisi.

Kiireessä kunnon ateriat tahtovat jäädä, ja laihduttaja voi syödä niin niukasti, ettei ruoka kata ravintoaineiden tarvetta. Stressi, jotkin sairaudet ja lääkkeet voivat haitata ravintoaineiden imeytymistä.

– Näissä tilanteissa kuureina käytetyillä ravintolisillä on paikkansa. Pidemmän käytön tarve selviää verikokeella ja keskustelemalla asiasta lääkärin kanssa.

Listasimme suomalaisten eniten käyttämät ravintolisät ja annamme ohjeet niiden käyttöön.

Maitohappobakteerit

Mikä? Maitohappobakteerit ovat suolistossa eläviä bakteereita, jotka huolehtivat suoliston mikrobitasapainosta. Niillä on vaikutusta myös elimistön puolustusjärjestelmään. Mikrobitasapaino on yhdistetty muun muassa infektioihin, autoimmuunisairauksiin ja masennukseen.

Lähteitä ovat hapanmaitotuotteet ja maitohappobakteereilla täydennetyt elintarvikkeet.

Miksi ravintolisä? Terveyshyötyjen saamiseksi tarvitaan paljon maitohappobakteereita. Yhdessä kapselissa niitä voi olla miljardeja.

Miten käytetään? Suoliston toiminnan häiriöissä, tyypillisesti ehkäisemään ja lyhentämään turisti- ja antibioottiripulia.

Kannattaa testata eri tuotteita, sillä ne sisältävät eri määriä ja erilaisia bakteerikantoja. Teho vaihtelee yksilöllisesti.

Biotiini

Mikä? Biotiinia eli B7-vitamiinia tarvitaan tukemaan ihon ja hiusten kuntoa.

Lähteitä ovat muun muassa maitotuotteet, kananmuna, sisäelimet, lohi ja pähkinät. Suolistomikrobit valmistavat biotiinia.

Miksi ravintolisä? Yksipuolinen ruokavalio, aineenvaihduntahäiriöt ja suolisto-ongelmat voivat madaltaa biotiinitasoa, mikä saattaa näkyä hiusten ja ihon kunnossa.

Miten käytetään? Biotiinia voi käyttää pitkiäkin aikoja, sillä liikasaannista ei ole vaaraa. Käytöstä tulee mainita laboratoriokokeita otettaessa, sillä se voi vaikuttaa koetuloksiin.

D-vitamiini

Mikä? D-vitamiini on yleisterveyttä ylläpitävä hormoni, jonka puute vaikuttaa luustoon ja hampaisiin ja yhdistetään muun muassa huonoon vastustuskykyyn, autoimmuunisairauksiin ja joihinkin syöpiin.

Auringon UVB-säteet muodostavat iholla D-vitamiinia. Lähteitä ovat myös vitaminoidut maitotaloustuotteet, kasvimargariini ja kala.

Miksi ravintolisä? D-vitamiinin suositeltava päivittäinen saanti on aikuisille 10 mikrogrammaa, mutta se ei riitä kaikille.

Miten käytetään? Pimeään vuodenaikaan suositellaan lähes kaikille. Kannattaa harkita verikoetta, jolla selvää elimistön D-vitamiinipitoisuus ja tarvittavan vitamiinilisän suuruus.

Ubikinoni

Mikä? Ubikinoni eli koentsyymi Q10 on vitamiininkaltainen yhdiste, joka toimii antioksidanttina eli suojaa elimistöä haitalliselta hapettumiselta.

Lähteitä ovat esimerkiksi liha ja maapähkinät. Maksa valmistaa ubikinonia.

Miksi ravintolisä? Suositellaan kolesterolilääke statiinin käyttäjille, sillä statiinit estävät maksan ubikinonituotantoa.

Miten käytetään? Ubikinonia myydään eri vahvuuksina, ja sopivan valmisteen hankinnasta kannattaa keskustella apteekissa.

B12-vitamiini

Mikä? B12-vitamiini suojaa hermosoluja. Puute aiheuttaa muun muassa lihasheikkoutta ja muistihäiriöitä. Lähteitä ovat eläinkunnan tuotteet.

Miksi ravintolisä? Vegaaniruokavaliosta B12-vitamiinin lähteet puuttuvat. Elimistön kyky käyttää B12-vitamiinia heikkenee iän karttuessa, ja haponestolääkkeiden pitkäaikainen käyttö on yhdistetty sen puutteeseen.

Miten käytetään? B12-vitamiinitaso kannattaa mittauttaa 50-vuotiaana ja siitä 10 vuoden välein, ja tarvittaessa käyttää ravintolisää.

C-vitamiini

Mikä? C-vitamiini toimii antioksidanttina ja tehostaa jaksamisen kannalta tärkeän raudan imeytymistä. Puute lisää infektioherkkyyttä.

Lähteitä ovat kasvikset, hedelmät ja marjat.

Miksi ravintolisä? Voimakas rasitus ja stressi, raudan huonosta imeytymisestä aiheutuva anemia ja e-pillerit lisäävät C-vitamiinin tarvetta. Saattaa lyhentää flunssan kestoa.

Miten käytetään? Pakkauksen ohjeen mukaan, paitsi flunssan ensimerkkien tullessa gramma.

Sinkki

Mikä? Sinkki osallistuu monien hormonien tuotantoon ja eritykseen sekä vastustuskykyä ylläpitävien valkosolujen muodostukseen. Lähteitä ovat muun muassa liha ja viljat.

Miksi ravintolisä? Suun limakalvoilla vaikuttava sinkki saattaa lyhentää flunssan kestoa.

Miten käytetään? Ensiannos sinkkiasetaattia sisältävää suihketta tai imeskelytabletteja otetaan vuorokauden sisällä flunssan ensioireiden tulosta.

Monivitamiinit

Mikä? Monivitamiinivalmisteet sisältävät eri vitamiineja ja kivennäisaineita tasapainoisessa suhteessa. Osa valmisteista on suunniteltu eri käyttäjäryhmille.

Miksi ravintolisä? Tiukan tai niukan ruokavalion täydentämiseen.

Miten käytetään? Riittää yleensä ainoaksi valmisteeksi. Pilleri on poretablettia hampaille parempi vaihtoehto.

Kalaöljy

Mikä? Kalaöljyt sisältävät soluille välttämättömiä omega-3-rasvahappoja. Lähteitä ovat esimerkiksi rasvainen kala, rypsiöljy ja saksanpähkinät.

Miksi ravintolisä? Jos ruokavalioon ei kuulu omega-3-rasvahappojen lähteitä. Omega-3-rasvahapot, EPA ja DHA, tukevat sydämen kuntoa.

Miten käytetään? Pakkauksen ohjeen mukaan. Käyttö tulee lopettaa pari viikkoa ennen leikkausta, koska kalaöljy vaikuttaa veren hyytymiseen.

Magnesium

Mikä? Magnesium osallistuu esimerkiksi lihasten ja hermojen toimintaan. Puute aiheuttaa muun muassa lihaskramppeja. Lähteitä ovat vihreät kasvikset, täysjyvävilja, maito ja pähkinät.

Miksi ravintolisä? Hikoilu ja eräät lääkkeet, kuten närästyslääkkeet, voivat aiheuttaa magnesiumin puutetta.

Miten käytetään? Kannattaa testata magnesiumin eri muotoja ja annostelutapoja, sillä imeytyminen vaihtelee yksilöittäin.

Jutussa on listattuna Yliopiston Apteekin tämän vuoden kymmenen myydyintä ravintolisäryhmää satunnaisessa järjestyksessä.

Mitä jos se on syöpää? Päätä on särkenyt jonkin aikaa, ja alan etsiä netistä siihen syytä.

Luen, että päänsärky on hyvin harvoin ainoa aivokasvaimen oire. Huokaisen helpotuksesta ja luotan siihen, että kun työkiireet hellittävät, päänsärylle käy samoin.

Mutta entä jos en huokaisisikaan vaan jatkaisin tiedon hakua? Saisin tietää, että pikkuaivojen ja aivorungon kasvaimissa päänsärky saa seurakseen usein näköhäiriöitä, nielemisen, puhumisen, koordinaation ja tasapainon vaikeuksia, ehkä huimaustakin. Kun miettisin hetken, muistaisin kompurointini jumpassa. Sitä ennen minua huimasi ja taitaa pyörryttää parhaillaankin. Nyt huolestuttaa! Huoli vie yöunet, ja siivoan kalenterin sovituista menoista. Tässä tarvitaan lääkäriä ja nopeasti. Apuun tulee yllättäen psykiatri.

– Voimakas huolehtiminen liittyy tiettyihin persoonallisuuspiirteisiin sekä yleiseen ahdistustaipumukseen. Kun se kohdistuu terveyteen, puhutaan terveysahdistuksesta, psykiatrian professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta selittää.

Terveysahdistus on tyypillisempää naisille

Terveysahdistus on naisille tyypillisempää kuin miehille, ja se saattaa yleistyä iän karttuessa. Se on kytköksissä persoonallisuuteen ja temperamenttiin, ja herkät huolehtivat muita enemmän. Monesti terveys alkaa ahdistaa tilanteessa, jossa elämässä on muutakin kuormaa, kuten työstressiä. Läheisen ihmisen sairastuminen voi sekin saada etsimään vastaavia oireita itsestä.

– Jokaisen tulee huolehtia terveydestään, ja joskus on ihan aiheellista olla siitä huolissaan. Liiallista huolehtiminen on, jos se rajoittaa tekemisiä tai kaventaa elinpiiriä, kuten flunssakautena perusterveellä ihmisellä julkisten liikennevälineiden välttäminen, Paunio sanoo.

Hakeutuminen tohtori Googlen vastaanotolle ei välttämättä ole viisasta. Hakukoneet tuottavat oirehaulla hyvin vaihtelevan laatuisia artikkeleita, joista osa on hyvin harhaanjohtavia. Mitä huonommat perustiedot ihmisellä on terveydestä, sitä huterammalla pohjalla hän on nettitiedon kanssa.

– Tällöin hän valitsee vaihtoehdoista helpommin haitalliset ja harvinaiset syyt todennäköisten sijaan: päänsäryn syyksi valikoituu syöpä työkiireissä kiristyneiden niska- ja hartialihasten sijaan, Paunio selittää.

Tieto pitää myös osata yksilöidä, ja ymmärtää, että se ei koske sellaisenaan jokaista ihmisistä.

– Esimerkiksi säännöllinen punkkisyyni voi olla tarpeellinen mökkiläisille ja luontoretken jälkeen. Kaupungissa autolla paikasta toiseen liikkuvalle ihmiselle se on jo liiallista itsetarkkailua.

Kannattaa valita, mitä sivuja netissä lukee, sillä hakukone nappaa osumia niin keskustelupalstoilta kuin lääketieteellisistä artikkeleistakin. Osalla sivuista sisältö on jopa suunniteltu sellaiseksi, että se saattaa lisätä huolta.

– Erityisesti lääkeyritysten sponsoroimilla sivustoilla usein yliarvioidaan taudin yleisyyttä, kannustetaan itsediagnosointiin ja liioitellaan hoitojen hyötyjä ja vähätellään haittoja. Tavoitteena on laajentaa lääkkeen käyttäjäkuntaa, Suomen Akatemian kliininen tutkija, dosentti Kari Tikkinen HYKSin urologian klinikalta viittaa aiheesta tehtyihin useisiin tutkimuksiin.

Pitkään jatkuva ahdistus on elimistölle stressitila

Huolestunut ihminen marssii lääkärin luokse. Kun lääkäri kertoo, että asiat ovat kunnossa, huolille tulee usein piste. Tarvittaessa lääkäri voi lähettää huolehtijan tutkimuksiin. Terveysahdistujan olo ei tutkimuksilla välttämättä parane.

– Entistä tarkemmat tutkimusmenetelmät voivat tuottaa löydöksiä, joilla ei olisi ihmisen terveydelle mitään merkitystä. Tällaiset ylidiagnosoidut sairaudet eivät etene koskaan sellaisiksi, että niistä olisi haittaa, puhumattakaan, että ne tappaisivat, Tikkinen sanoo.

Ennen pitkää terveysahdistuja voi sairastua ihan oikeasti.

– Ahdistukseen liittyy kiinteästi somaattinen oireilu, ja pitkään jatkuva ahdistus on elimistölle stressitila. Se altistaa muun muassa sydän- ja verisuonisairauksille ja masennukselle, Paunio painottaa.

Miten sitten on mahdollista, että terve ihminen tuntee itsessään sairauden oireet?

– Jokainen ihminen tuntee tunteita kehollaan. Jännitys voi laittaa vatsan sekaisin, suru puristaa rintaa ja pelko tihentää hengitysrytmiä niin, että pyörryttää. Terveysahdistujan on usein vaikea tunnistaa tunteita ja niihin liittyviä kehon reaktioita, Paunio selittää.

Terveysahdistus luo todellisia kehon oireita

Toisin kuin luulosairaudeksi kutsutussa hypokondriassa, jossa keskeistä on yksilön pelko sairaudesta pikemminkin kuin varsinaiset oireet, terveysahdistuksessa yksilö kärsii erilaisista, todellisista kehon oireista. Näin siksi, että psykologiset tekijät vaikuttavat elinjärjestelmiimme esimerkiksi tahdosta riippumattoman hermoston kautta.

On pitkälti yksilöllistä, mikä elinjärjestelmä reagoi tunteisiin. Yksi saa suolisto-, toinen iho-oireita ja kolmas kärsii epämääräisistä kivuista. Hengitysjärjestelmässä on vahva, tahdosta riippumaton hermotus ja siksi psykologinen hätä tuntuu monella hengittämisessä.

– Neljäsosalla suomalaisista on hengitysoireita ilman, että heillä on lääkärin toteamaa hengityssairautta tai objektiivisesti mitattua hengityspoikkeamaa. Heillä terveysahdistus voi ainakin osin selittää oireilua, Paunio kertoo keväällä Psychological Medicine -lehdessä julkaistusta tutkimuksestaan.

Terveysahdistuksen taustalla voi olla mielen kuormittuminen

Terveysahdistuksen taustalla voi olla mielen kuormittuminen, joka kanavoituu omaan terveyteen. Kuormituksen taustalla olevien tekijöiden jäljille pääseminen vie aikaa, ja siinä tarvitaan läheisten ja monesti ammattilaisen apua ja psykoterapiaa.

Ammattiapukaan ei takaa, että murehtiminen loppuu kokonaan – eikä sen tarvitsekaan. Riittää, kun opettelee kohtaamaan huolet uudella tavalla.

– Tavoitteena on opetella tunnistamaan ja hyväksymään asiat, joihin voi vaikuttaa, ja toisaalta sitten ne, joihin ei voi. Terveyteen ei voi vaikuttaa omilla valinnoilla loputtomiin, ja jo pelkästään sen ymmärtäminen rajaa huolenaiheita, Paunio kertoo.

Jäljelle jääneille huolille voi esimerkiksi varata vartin päivässä ja listata ne silloin ylös. Sen jälkeen huolivastaanotto suljetaan vuorokaudeksi. Tällöin mieli ennen pitkää harjaantuu siirtämään mieleen tulleet murheet huolihetkeen.

– Useimmilla huolilista vähitellen lyhenee tai jää kokonaan, Paunio on huomannut.

Suhteuttamisen taidostakin on apua. Se, mikä on yhdelle sairautta, voi toiselle olla normaalia.

– Yliaktiivisen rakon määritelmään kuuluu esimerkiksi äkillinen ja tihentynyt virtsaamistarve. Toiselle 12 virtsaamiskertaa päivässä ei aiheuta haittaa, mutta joku kärsii siitä kovasti, Tikkinen kertoo.

Sen sijaan, että tarkkailee suurennuslasilla kehoaan ja havahtuu pienimpiinkin oireisiin, kannattaa huolehtia yleisestä terveydestä. Se tapahtuu syömällä kasvisvoittoisesti, nukkumalla ja liikkumalla riittävästi, lopettamalla tupakointi, välttämällä ylipainoa ja kohtuullistamalla alkoholinkäyttöä.

– Jos tämän jälkeen tulee huolestuttavia oireita, kannattaa lähteä mieluiten tutulle yleislääkärille, johon on muodostunut luottamuksellinen suhde. Hän ei välttämättä tunne kaikkien sairauksien kaikkia yksityiskohtia, mutta hän tuntee potilaansa ja tietää parhaiten, onko huoleen ja lisätutkimiseen aihetta, Tikkinen neuvoo.

Karttakielen tunnistaa punaisista laikuista, jotka vaihtavat välillä paikkaa.

Joskus kielesi kertoo terveydestäsi enemmän kuin olet tullut ajatelleeksi. Milloin sinä olet viimeksi katsonut, miltä oma kielesi näyttää?

Jos kielessäsi on punaisia laikkuja…

…kyse on karttakielestä. Silloin kielen pinnoilla on punaisia, epäsäännöllisiä laikkuja, jotka muodostavat karttamaisia kuvioita.

Laikut vaihtavat kielen pinnassa paikkaa viikoittain tai kuukausittain, jopa päivittäin. Vaikka karttakieli voi olla hurjannäköinen, vaiva on hyvänlaatuinen, eikä se ole tarttuvaa.

Karttakielen syytä ei tiedetä. Laikkuja voivat aiheuttaa esimerkiksi stressi ja allergiat. Muun muassa sitrushedelmät ja tomaatti voivat lisätä karttakielen arkuutta, sillä laikkujen pinta on ohut.

Joskus laikkuihin voi kehittyä sieni-infektio, mikä tuntuu esimerkiksi poltteluna. Sitä voidaan hoitaa sienilääkityksellä. Karttakieleen sinänsä ei ole hoitoa.

Uurrekieli kannattaa puhdistaa säännöllisesti, sillä uurteisiin kertyy helposti ruokaa ja plakkia.

Jos kielessäsi on syviä uurteita…

…kyse on kielen rakennemuunnoksesta, uurrekielestä, eikä siihen liity oireita tai hoitoa.

Uurteet voivat olla pitkittäis- ja poikittaissuunnassa ja syviäkin. Ne keräävät helposti ruokaa, joten suun hyvän hygienian varmistamiseksi uurteinen kieli kannattaa puhdistaa huolella esimerkiksi pehmeällä hammasharjalla.

Aftat voivat olla hyvin kivuliaita, mutta ne ovat vaarattomia.

Jos kielessäsi on kipeitä haavaumia…

…kärsit todennäköisesti aftoista. Ne tulevat kieleen yleensä sen alapinnalle tai sivuun, ja ne voivat olla hyvinkin kivuliaita.

Aftat erottuvat kielestä harmaina, yleensä läpimitaltaan 2–6 millin suuruisina rakkulannäköisinä alueina. Aftat paranevat yleensä parin viikon sisällä, eivätkä ne ole tarttuvia.

Aftojen syntymekanismia ei tunneta, mutta epäillään, että aftat voivat johtua esimerkiksi raudan, foolihapon tai B-vitamiinin puutteista. Myös stressi ja ruoansulatuselimistön sairaudet saattavat aiheuttaa aftoja. Kipua voi hoitaa apteekista saatavilla aftatuotteilla.

Punajäkälä näkyy kielessä valkoisina verkkomaisina alueina.

Jos kielessäsi on valkoisia verkkomaisia alueita…

…kyse on yleensä punajäkälä-nimisestä autoimmuunitaudista. Se puhkeaa yleensä keski-iässä ja on naisilla yleisempi.

Punajäkälää voi esiintyä suussa ja sukuelinten limakalvoilla. Valkoiset verkkomaiset alueet esiintyvät symmetrisesti poskien limakalvoilla, ikenissä tai kielessä. Punajäkälä voi aiheuttaa kielessä muun muassa arkuutta ja polttelua.

Tauti ei tartu, eikä sen aiheuttajaa tunneta. Jotkut ruoka-aineet voivat pahentaa oireita. Jos sinulla on punajäkälä, tupakkatuotteita ja alkoholia on syytä välttää, koska ne voivat entisestään lisätä kroonisiin limakalvomuutoksiin liittyvää suusyövän riskiä.

Suupolte voi alkaa naisilla esimerkiksi vaihdevuosien yhteydessä.

Jos kieltäsi polttelee jatkuvasti…

…sinulla on suupolte. Se aiheuttaa kieleen, huuliin tai suulakeen polttavaa tunnetta ja kipua. Vaivaan voi liittyä myös tunnottumuutta tai tunne, että kielellä on jotain ylimääräistä.

Suupoltetta voivat pahentaa puhuminen, mausteinen ruoka ja stressi. Vaiva on melko yleinen, sillä siitä kärsii jopa 15 prosenttia väestöstä. Naisilla se on yleisempi ja liittyy yleensä vaihdevuosien alkamiseen.

Joskus vaiva saattaa johtua myös sienitulehduksesta, joka voidaan tutkia ottamalla sieninäyte. Suun kostuttaminen helpottaa yleensä oiretta. Jos tilanne on hankala, hoitona voidaan kokeilla masennuslääkkeitä, joita käytetään myös kivunhoidossa  ja jotka esimerkiksi jarruttavat kipuviestien kulkua hermosoluissa.

Jos kieleesi tulee punainen tai valkoinen laikku tai haavauma, joka ei parane, käänny lääkärin puoleen. Kaikki haavaumat eivät ole vaarallisia, mutta ne kannattaa varmuuden vuoksi käydä näyttämässä lääkärille.

Jos kielessäsi on pysyvä vaalea tai punainen laikku tai parantumaton haavauma…

…kannattaa tarkistuttaa tilanne lääkärillä. Valkoinen alue kielessä voi olla leukoplakiaa, joka on limakalvosyövän esiaste. Yleisin suuontelon syöpä on kielisyöpä.

Riskitekijöitä ovat muun muassa tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, punaiset ja valkoiset limakalvomuutokset sekä punajäkälä.

Jos epäillään suusyöpää, limakalvomuutoksesta otetaan koepala, josta selviää, sisältääkö se syöpäsoluja.

Lähteet: terveyskirjasto.fi ja hammaslaakariliitto.fi

Jokapäiväinen punnitseminen auttaa laihtumaan, näin kerrotaan yhdysvaltalaisen sydänjärjestön, American Heart Associationin marraskuisessa uutisessa. Amerikkalaiset tutkijat selvittivät 1042 aikuisen punnitsemistottumuksia ja painonvaihtelua vuoden ajan.

Tutkittavien, jotka eivät käyneet vaa’alla kertaakaan tai punnitsivat itsensä korkeintaan kerran viikossa, paino ei laskenut yhtään vuoden aikana. Sen sijaan he, jotka punnitsivat itsensä joka päivä, pudottivat painostaan vuoden aikana keskimäärin 1,7 prosenttia, mikä on tutkijoiden mukaan tilastollisesti merkittävää.

Tutkittaville ei kerrottu muita tietoja tutkimuksesta kuin että heidän piti käyttää vaakaa, kuten he normaalistikin tekisivät. Tutkijat analysoivat langattomasti siirretyn tiedon.

Vaa’alla käyminen auttaa myös pitämään normaalipainon

Suomalainen professori, sisätautien erikoislääkäri ja painonhallinnan asiantuntija Pertti Mustajoki ei ylläty tutkimustuloksesta:

– Se vahvistaa käsityksiä, joita on tiedetty ja tutkittu pitkän aikaa. Tietoisuus omasta painosta ja painon seuraaminen auttavat painonhallinnassa monissa tilanteissa, Mustajoki sanoo.

Mustajoki muistuttaa, että vastaavantyyppisiä tutkimuksia on tehty muitakin niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin. On tutkittu muun muassa heitä, jotka ovat laihduttaneet niin, että saavutettu paino on pysynyt vuosia laihduttamisen jälkeenkin. Noin puolet heistä punnitsee itsensä joka päivä ja kolme neljäsosaa vähintään kerran viikossa.

– On erittäin yleistä, että painoindeksiltään normaalipainoiset seuraavat painoaan. Yksi selitys sille, että he pysyvät normaalipainoisina on siinä, että he tietävät, missä mennään.

Painon seuraaminen ei sovi kaikille

Juuri julkaistu vaa’an käytön merkitystä selvittänyt tutkimus tehtiin Yhdysvalloissa Pittsburghin ja Kalifornian yliopistoissa. Jälkimmäisessä työskentelevä psykologian emeritusprofessori Edward Abramson muistuttaa Health Magazinen haastattelussa, että painon jokapäiväinen tarkkailu ei sovi esimerkiksi heille, joilla on tai on ollut syömishäiriö. Silloin vaa’alla käyminen voi pahentaa oireita ja aiheuttaa voimakasta ahdistusta. Heille hän suosittelee vaa’alla käymistä korkeintaan kerran viikossa tai ei ollenkaan.

– Syömishäiriöihin, kuten anoreksiaan, bulimiaan ja ahmimishäiriöön, voi liittyä sairaalloista painonseurantaa, jolloin omaa painoa seurataan jopa monta kertaa päivässä. Heidän kohdallaan, joilla on syömishäiriö, onkin järkevää rauhoittaa tilanne ja löytää muita tapoja seurata omaa terveyttä ja vointia kuin vaa’alla käyminen. Mutta suurimmalle osalle painon säännöllisestä seuraamisesta on hyötyä, Mustajoki sanoo.

– Säännöllinen painonseuranta sinänsä ei aiheuta syömishäiriötä, vaan niiden taustalla on psykologisia tekijöitä.

Lähteet: American Heart Association ja Healt Magazine

Pirkolla ilmeni virtsankarkailua, kun hän sain aivoinfarktin 49-vuotiaana. Pirkon toinen puoli vartalosta halvaantui, mikä vaikutti myös virtsarakon toimivuuteen.

– Muutaman housupyykkikerran jälkeen ymmärsin ostaa inkontinenssisuojia ja käytinkin niitä aina, kun piti lähteä kotoa.

Kun Pirkolla alkoivat vaihdevuodet, inkontinenssista tuli jokapäiväistä.

– Ei tämä minun elämääni haittaa sen enempää, kun ymmärrän, että tämäkin on yksi vaihe elämää, Pirkko kertoo.

Lue myös: Karkulaiset hallintaan – Riitta Väisänen kertoo vinkkejä inkontinenssiin 

Vaivan kanssa oppii elämään

Virtsankarkailu on vaivannut Jaanaa lähes koko hänen aikuisikänsä. Hän koki vaivan niin kiusalliseksi, ettei  puhunut asiasta tai hakenut siihen apua.

– Jouduin välillä tosi hankaliin tilanteisiin. Kun istuin pitkään ja nousin ylös, housujen kastumista ei voinut mitenkään välttää.

Jaana käytti päivittäin virtsankarkailusuojia. Hän uskaltautui puhumaan gynekologille vaivasta vasta vaihdevuosien alkaessa. Gynekologi määräsi Jaanalle virtsarakon toimintaa rauhoittavia tabletteja ja muutaman kokeilun jälkeen hän löysi oikeanlaisen tuotteen itselleen.

– Reissuun lähtiessäni laukussani on kuitenkin kaiken varalta mukana myös inkontinenssisuojia, kun vessaan pääsy on usein epävarmaa. Asian kanssa olen oppinut elämään ja hyvin selviytynyt seitsenkymppiseksi asti, Jaana kertoo.

Lue myös: Totta vai tarua? Riitta Väisänen vastaa virtsankarkailuun liittyviin myytteihin

Katso Riitan tsemppivideo ja lähde mukaan TENAn kolmen viikon ohjelmaan täältä.

Lue myös: Lantionpohjajumppa ennaltaehkäisee ikäviä vaivoja

Iloinen elämänasenne on plussaa

Virtsankarkailu voi lisääntyä vaihdevuosien jälkeen. Näin kävi muun muassa Maijalle, jolle yllättävät lirahdukset ovat tuttuja.

– Minulla on pikkuhousut aina mukana laukussa ja joskus pitkät housutkin.

Maija on löytänyt TENA-tuotteista itselleen sopivia suojia. Vaihdevuosiin on liittynyt myös unettomuutta, mutta hikoilulta hän on välttynyt.

– Näillä mennään. Olet Riitta rohkea, kun puhut näistä asioista! Kiitos!

Inkontinenssi tuli myös Paulalle tutuksi vaihdevuosien jälkeen.

– Menkat loppuivat ja alkoivat kuumat aallot. Oli todella kuuma tai kylmä. Ehkä vähän olin itkuherkkäkin. Liikkuminen ja puhuminen asiasta auttoi psyykkisesti.

Paula kertoo käyttävänsä päivittäin suojia. Matkustaessa hän tarkistaa aina, että WC on lähellä.

– Yritän ajatella jokaisesta päivästä hyvää, vaikka päivät ovat erilaisia keskenään. Iloinen elämänasenne on plussaa, Paula kertoo.

Virtsankarkailusta puhuminen on monelle naiselle vaikeaa. Rauli on saanut tukea rohkeasta TENA-kampanjasta.

– On hyvä, että Riitta Väisänen on antanut virtsankarkailulle ”kasvot”. Tiedämme, että vaiva on julkkiksellakin ja sitä ei tarvitse hävetä.

Anna-lehti ja TENA keräsivät heinäkuussa naisten kokemuksia virtsankarkailusta ja vaihdevuosista. Yli 200 naista jakoi oman kokemuksensa. Artikkelissa esiintyvien naisten nimet ovat muutettu.

Käypä hoito -suosituksen mukaan sähköhammasharjalla hampaat puhdistuvat paremmin kuin tavanomaisella hammasharjalla. Sähköhammasharjat poistavat oikein käytettynä plakkia, vähentävät ientulehdusta ja ikenien verenvuotoa tehokkaammin kuin tavalliset hammasharjat.

Erityisesti sähköhammasharjan käytöstä hyötyvät henkilöt, joiden hampaiden hoito on vaikeutunut. Syynä voi olla käsien heikentynyt toimintakyky, joka voi johtua esimerkiksi nivelreumasta, Parkinsonin taudista tai esimerkiksi käsivammasta. Sähköhammasharjan pienemmästä harjaspäästä hyötyvät myös herkästä nielusta kärsivät henkilöt. Sähköhammasharjan käyttöä suositellaan myös laiskemmalle hampaiden harjaajalle.

Näin peset hampaat oikein sähköhammasharjalla

Sähköhammasharjan nopeasti liikehtivä, pyöreä ja pieni harjaspää mahdollistaa hankalienkin paikkojen, kuten takahampaiden, puhdistamisen.

Sähköhammasharjan käytössä tärkeintä on oikea tekniikka: hampaat tulee pestä niin, että jokainen hammas tulee käytyä läpi, ienrajaa myötäillen. Harjaa kannattaa pitää 45 asteen kulmassa ja harjalla tulee käydä läpi hampaiden etu-, taka- ja purupinnat. Muista, ettei sähköhammasharjaa tarvitse painaa kovaa. Harjaa hampaita 2–3 minuuttia ja käytä hampaidenpesussa fluorihammastahnaa.

Esimerkiksi hampaiden harjausjärjestys voi olla:

1. Alahampaiden ulkopinnat (30 sekuntia)
2. Ylähampaiden sisäpinnat (30 sekuntia)
3. Alahampaiden sisäpinnat (30 sekuntia)
4. Ylähampaiden ulkopinnat (30 sekuntia)
5. Ala- ja ylähampaiden purupinnat (60 sekuntia)

Lue myös: Hammasharja on parempi vaihtaa liian usein kuin aivan liian harvoin.

Lue myös: Hierotko sinäkin tietämättäsi suihkussa itseesi bakteereja?

Varo bakteereita! Näin hammasharjan puhdistus tulisi tapahtua

Oletko kuullut sanottavan, että hammasharjassa voi olla enemmän bakteereita kuin vessanpöntön istuimessa? Hammasharjoissa piileekin oiva kasvualusta bakteereille, viruksille ja jopa kolibakteereille. Suolistobakteereja saattaa päätyä hammasharjaan, jos säilytät hammasharjaasi kylpyhuoneessa lähellä vessanpönttöä: vedettyäsi vessan, bakteerit leijailevat ilmateitse hammasharjaan. Huuhtele vessa aina niin, että vessanpöntön kansi on kiinni.

Myös käsien pesun yhteydessä hammasharjaan voi kantautua likaroskeita, jos säilytät hammasharjaa käsialtaan reunalla.

Tässä kuvassa on monta virhettä: monta hammasharjaa samassa mukissa, kylpyhuoneen käsipesualtaan reunalla…

Hampaat harjattuasi huuhtele hammasharjan harjaspää aina vedellä ja anna sen kuivua ilmavasti. Harjaspää on tärkeää puhdistaa jokaisen käyttökerran jälkeen, jotta hammastahna ja ruoantähteet irtoavat harjasta. Anna hammasharjan kuivua käyttökertojen välillä kunnolla, sillä bakteerit viihtyvät kosteassa. Vältä hammasharjakoteloita, joissa kosteus säilyy pitkään.

Sähköhammasharja kannattaa puhdistaa kauttaaltaan kerran viikossa. Irrota ensin harjaspää, ja huuhtele harjaspään alaosa lämpimällä vedellä. Sen jälkeen huuhtele metallivarren alue. Pyyhi sähköhammasharjan koko runko kostealla liinalla. Myös hammasharjan runko on tärkeää putsata, sillä siihenkin kerääntyy salakavalasti likaa ja bakteereita – kurkista vaikkapa sähköhammasharjasi pohjaan!

Hammasharjaa kannattaa säilyttää mieluiten peilikaapissa, pystypäin ja omassa mukissa erossa muidenkin perheenjäsenien hammasharjoista,  sillä bakteerit voivat siirtyä helposti hammasharjasta toiseen.

Muista myös putsata hammasharjateline hiivasta ja homeesta: sen peseminen unohtuu useilta. Hammasharjateline kannattaisi pestä pariin kertaan viikossa astianpesukoneessa tai kuumalla saippuavedellä.

Bakteerit ovat syy ientulehduksiin, hampaiden mätänemiseen ja pahanhajuiseen hengitykseen.

Milloin hammasharja tai hammasharjan pää pitää vaihtaa?

Hyvänä nyrkkisääntönä on, että hammasharja tulee vaihtaa suunnilleen kolmen kuukauden välein. Sähköhammasharjan pää voidaan vaihtaa kerran puolessa vuodessa tai niin usein, kuin mitä harjan valmistaja suosittelee.

Tämä harjaspää olisi pitänyt vaihtaa jo aikoja sitten uuteen.

Harjaspää tulee vaihtaa useammin, jos havaitset sen kuluneen liikaa. Kulunut, harottava ja hapsottava harjaspää heikentää harjan puhdistusmekaniikkaa merkittävästi, ja hampaat jäävät likaiseksi. Harjaspää kannattaa vaihtaa myös hygieniasyistä, sillä siihen kerääntyy auttamatta ajan myötä bakteereita ja pinttynyttä likaa.

Vaihda harjaspää aina sen jälkeen, jos olet ollut kipeä. Harjaspään vaihto ehkäisee bakteerien leviämistä. Harjaspään tiheämpi vaihto on suositeltavaa myös silloin, jos kärsit parodontaali-infektiosta eli hampaan kiinnityskudosten sairaudesta. Kulunut harjaspää ei puhdista hampaita bakteeripeitteestä kunnolla ja voi vaurioittaa ikeniä.

Lähteet: Käypähoito, Tohtori.fi, Webdento.fi, Terveyskirjasto

Kohonnut verenpaine on salakavala terveysriski, sillä se ei tunnu kehossa usein mitenkään. Paine voi kohota ilman oireita tai tuntemuksia siitä, että terveydessä olisi jotakin pielessä.

Yleisimpiä syitä kohonneeseen verenpaineeseen ovat esimerkiksi ylipaino, suolainen ruokavalio ja tupakointi. Jos on riskiryhmässä, verenpaine tarkistetaan usein automaattisesti lääkärikäynneillä. Mutta verenpaine ei välttämättä säästä hoikkia, perusterveitä tai hyväkuntoisiakaan. Siksi jokaisen yli nelikymppisen on hyvä mitata, millä tasolla oma verenpaine on. Pitkittynyt stressi, kuten työstressi, voi pelkästäänkin kohottaa verenpainetta.

– Pitkäaikaisessa stressissä kehon sympaattinen eli aktivoiva hermosto on vallalla enemmän kuin rauhoittava parasympaattinen, minkä seurauksena verenpaine kohoaa. Stressi nostaa myös kortisolihormonitasoa, mikä vaikuttaa omalta osaltaan verenpaineen kohoamiseen. Stressin vaikutukset verenpaineeseen ovat moninaisia, eikä kaikkia syitä tunneta, Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala sanoo.

Sydän, aivot ja muisti vaaravyöhykkeellä

Pitkittyessään kohonnut verenpaine alkaa nakertaa verisuoniston ja sydämen terveyttä, ja se voi aiheuttaa äkkikuoleman, sairauskohtauksen ja altistaa muistisairaudelle. Normaalin yläpaineen raja on 139 elohopeamillimetriä (mmHg) ja alapaineen 89 mmHg.

– Ihanteelliset lukemat ovat 120/80 mmHg tai alle. On todettu, että kun verenpaine on tällä tasolla, siihen liittyy kaikista vähiten haittoja ja kuolemia, Hekkala sanoo.

Omiin elintapoihin on syytä kiinnittää huomiota ja aloittaa verenpaineen säännöllinen mittaus viimeistään siinä vaiheessa, kun paineet nousevat säännöllisesti normaalin rajojen yläpuolelle.

– Kohonnut verenpaine on vaarallista sydämelle. Se rasittaa sydäntä, ja sydänlihas alkaa paksuuntua, siitä tulee jäykkä ja jähmeä. Hengenahdistus on se tavallinen oire. Sydämeen kohdistuvat muutokset ovat peruuttamattomia.

Myös aivot, jotka ottavat paineen vastaan, ovat vaaravyöhykkeellä. Kohonnut verenpaine voi aiheuttaa aivoverenvuodon, ja se altistaa myös aivoveritulpalle eli aivoinfarktille. Muistisairauskin voi olla verenpainetaudin seurausta. Kohonnut verenpaine voi aiheuttaa verisuonten seinämien kalkkeutumista ja paksuuntumista sekä pieniä veritulppia, joita ei itse edes huomaa. Kaikki nämä vaikuttavat muistiin.

Liikunta, esimerkiksi jooga, vahvistaa parasympaattista hermostoa, mikä taas on vastalääkettä stressille.

Vahvista parasympaattista hermostoa

Pitkittyneen stressin aiheuttamaa kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa esimerkiksi liikunnalla. Parasympaattinen hermosto on sympaattisen hermoston vastavaikuttaja.

Parasympaattista hermostoa vahvistamalla voi rauhoittaa sympaattista hermostoa, joka on saa vallan stressitilassa. Kaikenlainen liikunta, rajumpikin, vahvistaa parasympaattista hermostoa.

– Liikunta vaikuttaa muutenkin kuin hermoston kautta. Liikunnan aikana pienetkin verisuonet ja hiussuonet ovat avoimina isoissa lihaksissa, kuten pakaroissa ja reisissä, mikä vaikuttaa verenpainetta laskevasti.
Myös rentouttavat lajit, kuten jooga, ja mielenhallintakeinot, kuten mindfulness, vahvistavat parasympaattista hermostoa.

Arkikielessä moni sekoittaa fobiat pelkoihin, mutta diagnostisesti ne eivät täytä fobian määritelmää. Pelot ovat tavallisia ja osittain tarpeellisiakin, sillä ne suojelevat meitä. Osaamme esimerkiksi pelätä liikennettä sen verran, ettemme kävele uhkarohkeasti liikennevaloissa punaisia päin, kun autoja suhaa tuhatta ja sataa ohitse.

Onko kyse normaalista pelosta vai fobiasta? Tunnista pelkosi

Fobialla tarkoitetaan kuitenkin huomattavaa määräkohteista ja epärealistista pelkoa. Fobiasta kärsivä ihminen ymmärtää itsekin, että oma pelko on liiallista. Fobia rajoittaa elämää, sillä se saa välttelemään fobiaan liittyviä tilanteita tai asioita. Pelon kohteelle altistuminen aiheuttaa lisäksi voimakasta ahdistusta.

Erikoispsykologi Salla Rikander Terveystalosta kuvailee, että jos ihminen pelkää esimerkiksi hämähäkkejä, hän pärjää pelkonsa kanssa aina siihen asti, kunnes kohtaa hämähäkin.

– Fobiatasoinen hämähäkkipelko taas saattaa ilmentyä esimerkiksi siten, että fobiasta kärsivä ihminen tarkistaa huoneeseen tullessaan kaikki nurkat ja sängyn aluset, ettei siellä vain ole hämähäkkiä, Rikander kertoo.

– Hän tietää itsekin, ettei hämähäkkiä todennäköisesti ole, mutta ei pysty olemaan etsimättä sitä. Kokemus pelosta on niin voimakas.

Mistä fobiat johtuvat?

Fobioiden synnystä on olemassa erilaisia teorioita, jotka eivät kuitenkaan ole täysin aukottomia. Perinteisesti on ajateltu, että pelko syntyy jonkin ikävän tapahtuman seurauksena.

– Vaikkapa jos koira puree, ajatellaan, että ihminen alkaisi aina koiran nähdessään pelätä, että se puree. Pelko siis yleistyy yhdestä koirasta kaikkia koiria koskeviksi, Rikander selittää.

Fobia voi kuitenkin syntyä myös siten, että ihminen näkee jollekin toiselle tapahtuvan jotain pelottavaa, minkä seurauksena hän alkaa itse pelätä tätä asiaa. Pelko voi syntyä myös pelkän tiedon perusteella, eli ihminen kuulee jostain pelottavasti asiasta ja alkaa pelätä sitä, vaikka hänellä itsellään ei olisi siitä kokemusta.

– On kuitenkin monia asioita, jotka vaikuttavat siihen, miten fobia syntyy. Kaikki ihmiset eivät hätkähdä koiran puraisua. Jos ihmisellä on paljon myönteisiä kokemuksia koirista, yksi negatiivinen kokemus ei välttämättä jää mieleen kummittelemaan.

Sitä, miksi toisille ihmisille kehittyy fobia ja toisille ei, ei tiedetä tarkkaan. Fobioiden syntyyn voi vaikuttaa myös perinnöllinen alttius. Jos ihminen on yleisesti taipuvainen ahdistukseen, hän voi olla alttiimpi erilaisille pelkotiloille. Myös elämäntilanne ja kuormittuneisuus vaikuttavat kokemukseen pelottavasta tilanteesta.

Altistushoito hoitaa pelkoja

Hyvä uutinen on, että fobioita voi hoitaa. Rikander kertoo, että moniin yleisiin pelkoihin psykoterapeuttinen hoito vaikuttaa hyvin. Yleisiä pelkoja ovat muun muassa sosiaalisten tilanteiden pelko, aukeiden, ahtaiden tai korkeiden paikkojen pelko ja lentopelko. Monet pelot esiintyvät yhdessä muun ahdistuneisuusoireilun kanssa, jolloin myös ahdistuneisuutta on hyvä hoitaa.

Pelkojen hoidossa keskeistä on pelolle altistaminen ja siedättäminen. Silloin asiaa lähestytään asteittain ja turvallisesti. Altistamista voi kokeilla itse, mutta fobiaan voi hakea myös ammattilaisen apua.

Jos pelko on syntynyt traumaattisen kokemuksen kautta, sitä voidaan työstää psykoterapeuttisesti. Silloinkin tärkeässä roolissa on traumaattisen asian kohtaaminen.

Näin voit työstää itse pelkojasi

Miten altistustyötä voi sitten tehdä itse? Erikoispsykologi Salla Rikander huomauttaa, että altistaminen ei tarkoita sitä, että tarvitsisi mennä suoraan asiaan. Ensin voidaan lähestyä asiaa mielen sisäisesti ja aloittaa esimerkiksi ihan vain ajattelemalla pelkonsa kohdetta ja tunnustelemalla, mitä se herättää itsessä.

– Sen jälkeen voi ajatella, millaista olisi kohdata pelon kohde. Jos pelkää esimerkiksi koiria, voi katsoa kuvia ja videoita koirista ja pyrkiä sietämään sen herättämää ahdistusta ja pelkoa.

Usein pelon kokemus on myös kehollinen, se saattaa hikoiluttaa ja saada sydämen tykyttämään. Itseään voi kuitenkin oppia tyynnyttämään ja vähitellen sietämään pelon ja ahdistuksen kokemusta.

Altistuminen ja siihen liittyvien tunteiden ja ajatusten työstäminen lisää luottamusta omaan pärjäämiseen pelon kanssa ja kokemusta omasta kontrollista. Lopulta voi kokeilla kohdata pelon kohteen ja kokeilla esimerkiksi silittää sopivaa koiraa.

– Jos taas tuntuu, että että ahdistus on liian voimakasta, pelko häiritsee elämää eikä omahoito auta, kannattaa hakea apua mielenterveyden ammattilaiselta, jonka kanssa pelkojen kohtaaminen on turvallista.

Myös läheisten ihmisten tuki voi olla tärkeä pelkojen voittamisessa. Toinen ihminen voi läsnäolollaan luoda tilanteeseen turvallista ilmapiiriä.

Hammaslääkäripelosta ja suljetun paikan kammosta kärsineet kertovat, miten voittivat fobiansa

Hylätyksi tulemisen pelko voi ajaa parisuhteen toistuvasti karille – näin tunnistat pelon ja käsittelet arvottomuuden tunteita

L’appel du vide – oletko joskus halunnut hypätä korkealta alas? Tästä se kertoo

Urheilulääkäri, Ava-kanavan Olet mitä syöt -ohjelman juontaja Pippa Laukka, 48, on televisiosyksyn puhutuin henkilö. Ohjelmassa Pippa valmentaa kymmentä henkilöä tekemään elintapamuutoksen ja pudottamaan ylipainoa. Tähän mennessä ohjelmasta on nähty yhdeksän jaksoa, toistaiseksi viimeinen jakso nähdään televisiossa ensi viikon keskiviikkona.

Tähän mennessä tulokset ovat olleet numeroilla mitattuina merkittäviä: jokainen osallistuja on onnistunut pudottamaan painoaan ja saanut parannettua terveyttään verikokein mitattuna. Mutta ohjelma ja Pippa ovat saaneet myös paljon kritiikkiä tavasta, jolla tulokset on saavutettu.

Kritiikkiä on herättänyt muun muassa tapa, jolla Pippa on kommentoinut, ja arvostellutkin, osallistujien kokoa, ulkonäköä ja elintapoja. Esimerkiksi ohjelman kolmannessa jaksossa Pippa kutsui osallistujaa valtamerilaivan kokoiseksi. Kadutko sitä?

– En kadu ohjelmasta mitään. Ohjelmassa näkyy vain pieni osa minun ja osallistujien yhteistyöstä ja siitä, millaista se on ollut esimerkiksi vitsailuineen, Pippa sanoo.

– Olen käyttänyt ohjelmassa esimerkiksi sellaisia sanoja, joita osallistujat itse ovat käyttäneet itsestään kuvauksissa. Ymmärrän hyvin, että etteivät nämä asiat avaudu katsojalle. Sisälukutaito ei ole katsojan vastuulla.

Pippa ei allekirjoita Syömishäiriöliiton kannanottoa

Syömishäiriöliitto julkaisi aiemmin syksyllä kannanoton, jonka mukaan ohjelmassa tehdään viihdettä osallistujien hyvinvoinnin kustannuksella: sanelemalla, arvostelemalla ja syyttelemällä. Kannanotossa viitattiin siihen, että Pippa valittiin liiton Syli-kummiksi 2015 ja että hänen roolinsa ohjelmassa ei vastaa liiton arvomaailmaa.

– Se, että minut valittiin Syli-kummiksi, on liiton oma valinta. He asettivat itse ehdokkaat, ja ilmeisesti tulin jäsenten taholta valituksi. Palkinnoksi sain vaa’an. Minulla ei ole ollut missään vaiheessa sitoumuksia liittoon. Valintani oli heidän huomionosoituksensa työstäni.

– Kannanotossa väitettiin myös, että laihduttaminen altistaa aina häiriintyneelle syömiselle tai syömishäiriöille. Toivoisin, että liitto esittäisi näille tiedoille tieteelliset lähteet. En usko, että sellaisia on. Sen sijaan ei ole olemassa tervettä lihavuutta ja on paljon ylipainoisia ihmisiä, jotka haluaisivat elää terveellisemmin, koska he tiedostavat ylipainon riskit. Ohjelmasta kaikilla on vapaus esittää mielipiteensä.

Lämpimät välit osallistujien kanssa

Oletko saanut ohjelman osallistujilta palautetta, että olisit ollut liian tiukka ja sanoissasi raaka heitä kohtaan?

– En ole saanut heiltä keneltäkään tällaista palautetta. Sanoisin kyllä, jos näin olisi. Ymmärrän, että tyylini on suorasukainen, mutta mietin sitä, mikä kenellekin sopii. Ohjelmassa käsitellään hyvin herkkiä aiheita, ja siinä on mukana herkkiä ihmisiä. Joillekin kovistelu sopii, mutta ei kaikille.

– Olen ollut osallistujien kanssa jälkeenpäinkin yhteydessä, ja jokaisen kanssa minulla on lämmin suhde. Olen onnellinen siitä, että olen saanut auttaa heitä.

Olen ohjelmassa aitona, omana itsenäni.

Pippa ei myöskään koe, että hänet olisi formaatin takia pakotettu ohjelmassa tietynlaiseen rooliin.

– Olen ohjelmassa aitona, omana itsenäni. Ohjelman keulakuvaksi on haluttu juuri minut asiantuntijana, persoonana ja tyyppinä.

Pippa on saanut vihapostia

Sen sijaan katsojilta Pippa on saanut postia.

– Olen saanut ohjelman takia paljon vihapostia, joka on ollut sillä rajalla, pitäisikö minun ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisen kunnianloukkauksen vuoksi. Kävin keskustelua myös kanavan kanssa siitä, miten tilanteeseen pitäisi suhtautua.

– Haluan kunnioittaa kaikkien oikeutta sanoa ohjelmasta mielipiteensä, joten päätin, että en vie asiaa eteenpäin. Ohjelma on herättänyt paljon tunteita, mikä on parempi kuin se, että kukaan ei huomioisi sitä. Ainakin paino-ongelmista puhutaan. Olen saanut ohjelmasta valtavasti myös hyvää palautetta ja avunpyyntöjä. Moni jää ylipaino-ongelman kanssa todella yksin.

Kritiikissä on kyseenalaistettu myös Pipan ammattitaito lääkärinä.

– Tiedän, että minun tekemiseni perustuu tietoon ja tieteeseen. Olen työssäni varma, kukaan ei voi ottaa minulta pois sitä asiantuntemusta. Sitä paitsi minulle ohjelmassa mukana oleminen on ollut kuitenkin helpompaa kuin sen päähenkilöille, jotka avaavat kameralle sydämensä ja elämänsä.

Rankka syksy Pipalle

Pippa Laukan mukaan siitä, mitä me voisimme yhdessä tehdä, että ihmiset voisivat paremmin, pitäisi puhua enemmän.

Vaikka Pippa sanoo olevansa ylpeä ohjelmasta ja osallistujien tuloksista, kohun silmässä oleminen on vaatinut myös veronsa.

– Löysin syksyllä sienestämisen ilon ja suppilovahveroinnin. Se johtui siitä, että halusin kohujen vuoksi päästä usein metsään rauhoittumaan ja paikkaan, jossa ei ole muita ihmisiä.

Mitä ajattelet ylipainosta?

– Olen sitä mieltä, että jokainen saa olla sellainen kuin on, ja se edustaa minulle kehopositiivisuutta parhaimmillaan.

– Mutta lääkärinä tiedän, millainen terveysriski ylipaino on ja miten paljon esimerkiksi kakkostyypin diabetes kuormittaa julkista terveydenhoitoa nyt ja tulevaisuudessa. Se harmittaa minua paitsi lääkärinä myös veronmaksajana. Mutta tilanne ei ole kenenkään yksilön vastuulla. Siitä sen sijaan pitäisi puhua, että mitä me voisimme yhdessä tehdä, että ihmiset voisivat paremmin. Lihavuuden hoito on Suomessa julkisella sektorilla edelleen huonolla tolalla, ja iso osa jää ilman riittävää apua.

Lue myös: Olet mitä syöt! Hyvinvointilääkäri Pippa Laukan täsmävinkit: Varo light-limuja ja syö kananmunia oikea määrä

Lue myös: Lihottaako stressi oikeasti ja mitä haittaa liiallisella suolan käyttämisellä on? Olet mitä syöt -ohjelman hyvinvointilääkäri Pippa Laukka kommentoi

Mitä oireita liian vähäinen valaistus voi aiheuttaa?

Näkeminen vaatii valoa. Kun valoa on liian vähän, silmät rasittuvat. Oireita voivat olla särky, alaluomen punoitus ja hiekan tunne silmissä. Lukeminen voi muuttua hankalaksi, rivit hyppivät silmissä ja teksti sumenee.

Jos silmät alkavat oireilla, on syytä käydä tarkistuttamassa näkö. Silmälääkärissä olisi hyvä käydä 40 vuotta täyttäessään, minkä jälkeen suositellaan näöntarkastusta kolmen vuoden välein. Näin mahdolliset silmien sairaudet voidaan havaita varhaisessa vaiheessa.

Vaikuttaako ikä hämäränäköön?

Hämärä paljastaa vaivoja, joiden oireita ei välttämättä huomaa kirkkaassa valaistuksessa. Kun huomaa, että näkökyky on heikentynyt vähäisessä valossa, on syytä käydä silmälääkärissä. Likinäköisyys, kaukonäköisyys ja ikänäkö voivat hankaloittaa hämärässä näkemistä.

Jos näön tarkkuus heikkenee ja silmät tuntuvat häikäistyvän aiempaa herkemmin, kyseessä voi olla harmaakaihi. Harmaakaihi liittyy ikääntymiseen. Silmän oma linssi samentuu eikä enää läpäise valoa yhtä paljon kuin ennen. Harmaakaihia ei voi ennaltaehkäistä, mutta se on hoidettavissa leikkauksella.

Silmänpohjan ikärappeuman oireet voivat korostua pimeässä.

Miten luonnonvalo vaikuttaa näköön?

Ulkona silmä joutuu sopeutumaan valoon ja varjoihin. Tämä liike tekee hyvää silmille. Liikunnan aikana ei ole yleensä tarvetta katsella lähelle, ja sekin on rentouttavaa. Siispä ulos ja lenkille!

Pitääkö silmiä suojata auringonvalolta muulloin kuin kesällä?

Tarpeen mukaan. Autoillessa häikäistyminen voi olla todella voimakasta ja aiheuttaa vaaratilanteita. Myös keväthangilla on syytä suojata silmät, sillä auringon säteily heijastuu myös lumesta. Polarisoidut aurinkolasit estävät heijastukset.

Älylaitteissa on sinistä valoa. Miten se vaikuttaa silmiin?

Älylaitteiden lisäksi tietokoneen näytön ja television valo on sinistä. Sininen valo on kirkkain valotyyppi, ja se pakottaa silmät tarkentamaan voimakkaimmin.

Sininen valo voi väsyttää ja kuivattaa silmiä. Kuivumista voi estää kosteuttavilla silmätipoilla. Silmätippoja kannattaa käyttää säännöllisesti, yksi tippa silloin tällöin ei auta. Säilöntäaineeton kosteustippa ei ärsytä silmiä, vaikka sitä käyttäisi pitkäänkin. Jos silmät kuivuvat todella paljon, silmälääkäri voi määrätä vielä tehokkaampia hoitoja.

Sininen valo muistuttaa aallonpituudeltaan päivänvaloa, joka ylläpitää vuorokausirytmiä. Sinisen valon on todettu vaikeuttavan nukahtamista ja heikentävän unen laatua. Sinisen valon pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole vielä tutkittua tietoa.

Miten siniseltä valolta voi suojautua?

Älylaitteista olisi hyvä olla erossa aina, kun se on mahdollista. Television katsominen ja älylaitteiden käyttö kannattaa lopettaa pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Älä vie kännykkää tai tablettia sänkyyn.

Älylaitteeseen on mahdollista asentaa ilmainen sovellus, esimerkiksi Bluelight Filter For Eye Care tai F.lux, jotka vähentävät sinisen valon määrää. Lisäksi älypuhelimessa voi olla asetus, joka muuttaa sinisen valon punaiseksi. Lisäksi silmälaseihin on saatavilla linssejä, jotka vähentävät sinisen valon pääsyä silmiin.

Mitä asioita omalla työpisteellä avokonttorissa pitäisi ottaa huomioon valon suhteen?

Jos tekee töitä vain päätteen ääressä, valon määrä on yleensä riittävä. Oman tietokoneen näyttö kannattaa säätää omille silmille sopivaksi. Näytön kirkkaus, tekstin koko ja värien kontrastit vaikuttavat näkemiseen ja silmien rasittumiseen.

Paperilta lukeminen vaatii enemmän tarkkuutta. Sitä varten työpisteissä kannattaisi olla erikseen valo, jonka voi kohdistaa suoraan papereihin. Hyvä kohdevalo ei häikäise eikä aiheuta heijastuksia.

Jos työpaikalla on isot ulkoikkunat, niissä pitäisi olla esimerkiksi valoverhot tai sälekaihtimet, jotta auringonvalo ei häikäise ikkunan vieressä työskenteleviä.

Monet tekevät etätöitä kotona. Vaikuttaako se kodin valaistukseen?

Kotona valaistus on yleensä riittävä töiden tekemiseen, mutta sielläkin olisi hyvä olla papereiden ja kirjojen lukemista varten nurkkaus, jossa on lukulamppu. Etätyössä isoin ongelma on huono työasento. Töitä tehdään läppärin kanssa sohvan nurkassa tai keittiönpöydän ääressä. Huono asento rasittaa niskan ja hartian seutua.

Mitä voi tehdä, jos silmät rasittuvat ja vastaantulevien autojen valot häikäisevät pimeässä ajaessa?

Eri ihmisten silmät reagoivat eri tavalla häikäistymiseen. Jonkun näkö palaa ennalleen parissa minuutissa, kun taas toista häikäistyminen saattaa haitata puolikin tuntia. Monet välttävätkin pimeässä ajoa, koska se tuntuu heistä niin rasittavalta.

Häikäistymistä voi estää katsomalla valonlähteestä sivuun, jolloin valot eivät häiritse yhtä paljon. Ennen liikkeelle lähtöä voi hetken ajan totuttautua pimeään.

Silmälaseihin voi hankkia heijastuksia estävät pinnoitteet. Jos joutuu ajamaan autoa paljon pimeällä, yöajolaseista voi olla hyötyä. Niiden linssit voivat olla voimakkuudeltaan erilaiset kuin päivällä käytettävissä silmälaseissa.

Voiko silmiä rentouttaa jollakin tavalla, kun ne rasittuvat?

Helppo tapa rentouttaa silmiä on katsella ensiksi jonnekin kauas ja sitten lähelle. Voit katsella esimerkiksi taivasta. Sen jälkeen katseen voi kiinnittää johonkin lähelle: ikkunaan voi liimata esimerkiksi tarran tai postimerkin. Näin silmän jännittyneet lihakset saa liikkeelle ja rentoutumaan. Työpäivän aikana silmiä kannattaisi rentouttaa vähintään parin tunnin välein.

Asiantuntijoina Instrumentariumin optisen toiminnan johtaja ja johtava optometristi Matti Tyynilä sekä Terveystalon silmätautien erikoisalajohtaja ja ylilääkäri Matti Seppänen.

Hiivasienitulehdus yhdynnän jälkeen ei ole lainkaan tavaton syy varata aika gynekologille.

– Ensinnä täytyy todeta, että kiusallisesta vaivasta huolimatta hiivatulehdus ei ole terveydelle vaarallinen, gynekologian ylilääkäri Sari Ahonkallio kertoo.

Hiivasientä on normaalistikin emättimen mikrobikannassa, mutta hiivatulehduksessa hiivasieni on päässyt villiintymään. Muun muassa yhdynnän mekaaninen ärsytys ja sperman aiheuttaman hetkellisen ph-arvon muutoksen vuoksi hiivasieni voi lisääntyä liikaa.

Hiivasienitulehduksen ennaltaehkäisy

Jos hiivasienitulehdus yhdynnän jälkeen vaivaa usein, kannattaa Ahonkallion mukaan kokeilla kondomin käyttöä, huolellista alapääpesua vedellä yhdynnän jälkeen sekä paikalliseen hoitoon tarkoitettua maitohappobakteeripuikkoa. Lisäksi kotona kannattaa viettää mahdollisimman paljon aikaa väljissä, hengittävissä vaatteissa ja nukkua yöt ilman pikkuhousuja.

– Toisaalta, jos tulehdukset uusiutuvat jatkuvasti on hyvä miettiä, mistä se johtuu, Ahonkallio sanoo.

Seksin lisäksi hiivatulehdukselle altistavat muun muassa raskaus, antibioottien tai matalahormonisten ehkäisypillereiden käyttö, diabetes ja sokeriaineenvaihdunnanhäiriöt. Tiukat vaatteet ja hengittämättömät siteet tai pikkuhousunsuojat luovat myös otollisen kasvualustan hiivatulehdukselle. Ahonkallion mukaan joka kolmas nainen saa antibioottikuurin jälkeen hiivatulehduksen.

Näin hiivasienitulehdusta hoidetaan

Jos tunnistaa hiivatulehduksen oireiden perusteella, eikä niihin liity alavatsakipua, tulehduksen voi hoitaa itse apteekista saatavilla käsikauppatuotteilla. Alavatsakivut voivat olla merkki sukupuolitaudista, joka on sen sijaan syytä hoitaa pikaisesti lääkärin ohjeiden mukaan.

Suositeltavia emättimen hiivatulehduksen itsehoitolääkkeitä ovat emätinpuikot ja suun kautta nautittavat lääkekapselit. Tamponien käyttöä ei suositella samanaikaisesti. Voimakkaaseen kutinaan voidaan lisäksi käyttää emulsiovoidetta.

Hiivatulehduksen aikana ei suositella yhdyntää.

– Ja eipä pahoissa oireissa taida tehdä mielikään, Ahokallio sanoo.

Hiivasienitulehdus voi tarttua kumppaniin

Hiivatulehdus ei ole vain naisten vaiva – myös miehet voivat olla hiivatulehduksen kantajia, vaikka eivät oireilisikaan. Emättimen hiivatulehduksen tapaan hiivatulehdus miehellä voi aiheuttaa kutinaa ja kirvelyä. Joissain tapauksissa terska voi punoittaa ja peniksen pinnalle voi jopa nousta rakkuloita.

Hiivatulehdusten uusiutuessa on tärkeää hoitaa myös kumppanin mahdollinen tulehdus, jotta tartunta ei siirtyisi edestakaisin.

Lääkäriin on syytä hakeutua viimeistään siinä vaiheessa, jos itsehoidolla ei saa hiivatulehdusta kuriin tai oireet eivät parane viikossa.

Lähteet: Sari Ahonkallio, gynekologian ylilääkäri, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Terveystalo, Terveyskirjasto

Eräänä aamuna 25 vuotta sitten Seija Hirstiön mieleen alkoi tulvia muistoja. Filminauhan lailla hänen päässään pyöri kuvia siitä, miten häntä oli lapsuudessa hyväksikäytetty. Seija piirsi ja kirjoitti muistoja paperille. Piirtyi jana, joka alkoi hänen ollessaan viisivuotias ja loppui 12 ikävuoteen.

– Ajatus hyväksikäytöstä tuntui oudolta. En ollut aiemmin ajatellut sitä, vaikka lapsuuteni oli ollut vaikea ja raskas.

Kun Seija puhui muistoistaan perheenjäsenilleen, yksi torjui asian ja toinen kertoi, että samankaltaista oli tapahtunut myös hänelle. Seija kirjoitti kirjeen hyväksikäyttäjälleen, joka kielsi kaiken.

Hän kävi lyhyen aikaa myös terapiassa.

– Kaksi asiaa jäi siitä mieleeni. Kun kerroin jo lapsena kokemistani painajaisista ja aistiharhoista, terapeutti sanoi, että nuo kuulostavat traumamuistoilta. Ja kun kerroin elämästäni, hän totesi, että oletko koskaan ajatellut, että sinun elämäsi ei ole ihan normaalia.

”Elämässäni oli kaaosta ja itsetuhoisuutta mutta myös luovuutta”

Seija oli koulukiusattu, muiden silmissä outo lapsi ja eristyvä nuori. Lukiossa hän oli niin ahdistunut, ettei kyennyt aina menemään tunnille vaan piileskeli koulun pommisuojassa.

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Seija halusi heti pois Suomesta, mahdollisimman kauaksi kotoa. Hän oli hippityttö, joka etsi maailmalta ekokylää ja liftasi ympäri Eurooppaa.

Sitten hippityttö katosi, ja Seijasta tuli kaljupäinen ja mustiin pukeutunut anarkisti. Tällaisia äkillisiä muutoksia hänen elämässään on ollut useita.

– Tuntui, kuin persoonassani olisi ollut monta särmää, jotka yksi kerrallaan ilmenivät ulospäin. Joka kerta tuntui, kuin aikaisempi persoonani osa olisi ollut jonkun toisen elämää, ei omaani.

Lontoosta Seija löysi anarkistilesbopiirit, asui vallatuissa taloissa ja pyöritti klubeja dj-tyttöystävänsä kanssa. New Yorkissa hän asui puolityhjissä tehdasrakennuksissa, pyöri taidepiireissä ja työskenteli esimerkiksi fillarilähettinä ja liikemiehille tarkoitetussa sadomasokistisessa psykodraamaklubissa.

– Ulkopuolelta katsottuna elämäni oli varmasti uhkaavaa ja vaarallista, mutta itse tunsin oloni kotoisaksi ja turvalliseksi. Anarkistisesta elämäntyylistä huolimatta olin kiinni yhteiskunnassa ja opiskelin tv-tuotantoa ja videokuvausta. Elämässäni oli kaaosta, tyhjyyttä ja itsetuhoisuutta mutta samaan aikaan myös luovuutta, vapautta ja spontaaniutta.

”Olin aistinut hahmoja ja kuullut ääniä nuoresta asti”

Palattuaan Suomeen 1990-luvun alkupuolella Seija jätti anarkismin ja ryhtyi auttamaan Baltian sodasta kärsineitä lapsia ja Suomeen tulevia pakolaisia.

Ensimmäistä kertaa elämässään Seija alkoi seurustella miehen kanssa. Silloin muistot hyväksikäytöstä tulvivat hänen mieleensä.

– Mietin, miksi nämä muistot tulivat juuri nyt. Oliko laukaiseva tekijä se, että olin taas Suomessa? Vai se, että olin miehen kanssa?

Suhde päättyi jo ennen Petra-tyttären syntymää vuonna 1997. Lasta hoitaessaan Seija palasi uudestaan omiin traumaattisiin kokemuksiinsa. Takautumiin liittyi suunnatonta hätää ja kauhua, jota ei voinut pukea sanoiksi.

– Kun Petra aloitti koulun, en jaksanut enää sinnitellä. Mieleni hajosi vielä enemmän. Olin aistinut ympärilläni erilaisia hahmoja ja kuullut ääniä nuoresta asti, mutta nyt harhat pahenivat. Ensin hahmot, äänet ja puhe olivat ulkopuolella, ikään kuin pääni ympärillä. Pikkuhiljaa ne muuttuivat pääni sisäiseksi kokemukseksi. Kaikki näytti kuitenkin ulospäin ihan normaalilta, koska kykenin kontrolloimaan itseäni.

Kipu oli jatkuvasti läsnä. Se seilasi eri puolilla kehoa niin, ettei siitä saanut otetta. Olotila vaihteli paniikin ja täydellisen lamaannuksen välillä.

Miksi Seija ei hakeutunut hoitoon?

– Tiedostin hulluuteni, ja moni olisi kävellytkin varmasti suoraan sairaalaan. Olin kuitenkin aina ollut hyvin laitosvastainen enkä halunnut luovuttaa pois itsemääräämisoikeuttani.

Dissosiaatio on mielen puolustautumiskeino

Matka kohti eheytymistä alkoi vihdoin vuonna 2006 Seijan tavattua nykyisen kumppaninsa Jukan, joka kannusti häntä hakeutumaan terapiaan.

Traumapsykoterapiassa Seijan outo elämä ja kummalliset oireet saivat lopulta selityksensä. Avainsana oli dissosiaatiohäiriö. Se ei kuulostanut Seijasta lainkaan dramaattiselta, sillä hän oli lukenut aiheesta jo aiemmin.

Persoonallisuuden rakenteellisella dissosiaatiohäiriöllä tarkoitetaan ihmisen persoonallisuuden jakautumista traumatisoitumisen seurauksena. Usein syynä on lapsuudessa koettu toistuva seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta ja kaltoinkohtelu.

– Koko elämäni ja siihen kuuluva viha, kaaos, itsetuhoisuus, pelko ja ahdistus olivat seurausta lapsuudestani ja siellä kokemastani hyväksikäytöstä, väkivallasta ja emotionaalisesta laiminlyönnistä.

Dissosiaatiossa osa persoonallisuudesta juuttuu menneisyyteen ja osa pyrkii jatkamaan elämää niin kuin ennenkin. Traumamuistot kapseloituvat erilleen muusta persoonasta. Moni elää ulospäin täysin tavalliselta vaikuttavaa elämää, vaikka sisällä käy hurja myllerrys.

– Dissosiaatio on mielen luonnollinen puolustautumiskeino jotakin vaarallista ja uhkaavaa, jotakin liian kamalaa vastaan.

Tietty tilanne, paikka, kohtaaminen tai vaikkapa tuoksu, joka muistuttaa traumakokemuksista, voi myöhemmin elämässä laukaista kipeät muistot ja aiheuttaa oireita. Seijan kokemat eri osat mielen sisällä, tajunnan menetykset, aistivääristymät, vierauden tunteet, syömisongelmat, kehon kivut ja kouristelukohtaukset olivat kuin suoraan dissosiaatiohäiriön oppikirjasta.

”Terapiassa opin välittämään itsestäni”

Terapiassa Seija puhui, kirjoitti, piirsi ja maalasi. Joskus tehtiin kehoharjoituksia.

– Persoonani eri osat pääsivät ääneen ja tulivat nähdyiksi ja kuulluiksi. Osien luokittelu ja nimeäminen esimerkiksi toimivaksi aikuiseksi, traumaa kantaviksi lapsiksi ja nuoriksi, vihaisiksi puolustaviksi osiksi, hyväntekijäksi ja hyväksikäyttäjän ääneksi helpotti minua suunnattomasti.

Seija ymmärsi, että dissosiaatio oli pelastanut hänen mielensä täydeltä musertumiselta.

Terapiaa kesti viisi vuotta, mikä on dissosiaatiohäiriöiselle lyhyt aika. Monet jatkavat terapiaa jopa yli kymmenen vuotta. Seijalla on diagnoosina määrittelemätön dissosiaatiohäiriö ja kompleksinen traumaperäinen stressihäiriö. Lisäksi hänellä on kiintymyssuhdehäiriö, mikä selitti hänen välinpitämättömyyttään useissa aiemmissa ihmissuhteissa.

– Terapia on ollut toipumiseni kannalta ratkaiseva. Aloin eheytyä, tulla kokonaiseksi ihmiseksi. Terapeutin tuella opin välittämään itsestäni syvästi. Hänen kanssaan syntyi terve, luottamusta rakentava ihmissuhde, joka on kaiken parantumisen edellytys.

Seija on perustamassa Youtube-kanavan, joka keskittyy traumasta ja dissosiaatiosta kertomiseen.

Vertaistuki auttoi toipumisessa

Seija oppi terapiassa huomioimaan osiaan niin, että se edisti paranemista. Hän alkoi muun muassa kertoa itselleen pitkin päivää, mitä oli tekemässä, mitä muutoksia oli tulossa, mihin aikoi mennä. Uudet tilanteet hän kävi visuaalisesti läpi. Ennakointi lisäsi hallinnantunnetta.

Kun takautumia tuli, Seija otti käyttöön ankkurit. Ne ovat erilaisia keinoja palauttaa itsensä nykyhetkeen.

– Minulle äänimaailma on paras ankkuri. Pysähdyn, alan kuunnella ympäristöni ääniä ja kuvailla niitä itselleni: auton moottorin kova ääni tulee ulkoa, huoneessa on unettava humina, naapurista kantautuu kaunista pianonsoittoa.

Seija käyttää apunaan myös hengitysharjoituksia, meditaatiota ja luonnossa oleskelua, jotka kaikki rauhoittavat hermostoa ja palauttavat mielen nykyhetkeen.

Viitisen vuotta sitten Seija löysi netin chat-ryhmien kautta muita dissosiaatiohäiriön kanssa taistelevia. Vertaisten kohtaaminen auttoi toipumisen tiellä.

– Ensimmäistä kertaa elämässäni olin seurassa, jossa tunsin itseni normaaliksi. Dissosiaatiohäiriöisen elämä ja mielentilat voivat olla niin kummallisia ja pelottavia, ettei niistä aina halua kertoa edes läheisille. Oireet saattavat kuulostaa ulkopuolisesta täysin absurdeilta, jopa keksityiltä.

Kohtalotovereista löytyi muutakin yhteistä kuin oudot kokemukset; monet olivat Seijan tavoin hyvin luovia ja taiteellisesti lahjakkaita.

Seija oli jo aiemmin kirjoittanut kirjan traumasta toipumisesta. Hänen aloitteestaan ryhmä naisia alkoi työstää dissosiaatiosta kirjaa, joka ilmestyi vuonna 2016 nimellä Viisi naista, sata elämää. Kirjaprojektista on myös syntynyt dissosiaatioyhteisö, joka pyrkii voimaannuttamaan jäseniään eri tavoin.

”Aiemmin hajallaan olleet osani ovat kaikki yhtä kuin minä”

Kun on lapsena hyväksikäytetty, hakattu ja potkittu, keho ei unohda sitä koskaan. Seijalla on edelleen kipuja ja särkyjä eri puolilla kehoa. Ihon tunnottomuus on dissosaatiohäiriöiselle myös tyypillinen oire. Siihen Seija on saanut paljon apua puolisoltaan, joka sivelee ja hieroo häntä.

– Pyrin pitämään itsestäni huolta säännöllisillä rutiineilla, syömällä hyvin ja harrastamalla liikuntaa. Petran aikuistuminen on mahdollistanut myös vapaamman elämäntavan. Voimme Jukan kanssa halutessamme elää diginomadeina, kierrellä ympäri maailmaa ja tehdä töitä mistä tahansa käsin.

Seijan persoonan osat, takaumat ja sisäisten kokemusten vieraus ovat nykyään lähes poissa.

– Persoonani tuntuu kokonaiselta. Tunnistan, että aiemmin hajallaan olleet osani ovat kaikki yhtä kuin minä.

Oireistaan huolimatta Seija on tehnyt vaativia media-alan töitä dokumentaristina, videokuvaajana ja web-suunnittelijana.

– Media-alan työt vaativat ääretöntä tarkkuutta. Joskus tuntuu siltä, että iso osa energiastani menee siihen, että saan pidettyä havaintomaailmani ja muistini skarppina. Olen luova ja älykäs, mutta en ole saanut elämässäni koko kapasiteettiani käyttöön dissosiaatiohäiriön takia.

”Olen ollut sitkeä ja selvinnyt hyvin”

Viime kevään Seija vietti Umbriassa Italiassa erään vanhan pariskunnan omistamassa keskuksessa auttaen heitä maatilan töissä ja tekemällä paikan nettisivuja. Siellä, kauniin ja kukkulaisen maaseudun rauhassa, hänellä oli hyvä ja turvallinen olla.

– Heräsin joka aamu tosi iloisena. Leikkasin oliivipuita ja nautin luonnon tuoksuista. Omistaja, entinen oopperalaulaja, opetti minulle äänenkäyttöä. Mietin, voiko elämä olla näin ihanaa.

Seija on vuosien jälkeen löytänyt onnellisuuden. Hän on surullinen monista menetetyistä mahdollisuuksista, mutta samalla kokemukset ovat laajentaneet hänen ymmärrystään elämästä.

– Olen ollut sitkeä ja selvinnyt hyvin. Olen kasvattanut lapsen, opiskellut ja tehnyt uraa freelancerina. Hyvä parisuhde, hyvä terapia, ihana lapsi, sinnikäs toivon ylläpitäminen ja oman tietoisuuden jatkuva kehittäminen ovat kaikki edesauttaneet eheytymistäni.

Kirjassa Viisi naista, sata elämää Seija kirjoittaa muun muassa näin:

Olen eheytymässä ja koen spontaanisti turvallisuuden tunteita. Koen olevani osa maailmaa, ainakin hetkellisesti. En ole vain erillinen solu tyhjyydessä, ilman merkitystä. Olen tullut kuulluksi, nähdyksi ja huomioiduksi. Minun kokemuksilleni on annettu sanat ja merkitys. Elämä on ihmeellistä ja hyvää.

Juhlapyhinä, kuten jouluna, moni antaa itselleen luvan syödä kaksin käsin. Jouluun liittyy paljon perinteitä ja odotuksia, jotka saavat meidät nauttimaan illan aikana pöydän antimista enemmän kuin olisi tarpeen.

Valtavan aterian jälkeen moni puhiseekin syöneensä itsensä ähkyyn asti. Mutta mitä se oikein tarkoittaa ja voiko ähkyyn jopa kuolla? Entä miten ähkyn voi välttää? Kysyimme asiaa yleiskirurgian erikoislääkäri Heidi Liljalta.

Ähky voi aiheuttaa voimakkaan vatsakipukohtauksen

Alun perin ähkyllä on tarkoitettu hevosten oiretta, joka on usein suolistoperäinen. Vaikka ähky on hevosille hengenvaarallinen, ihmisille se ei sitä ole.

Ihmisille ähky aiheuttaa usein huonoa oloa ja närästystä sekä painon tunnetta ja kipua vatsassa. Pahimmillaan se voi johtaa jopa voimakkaaseen vatsakipukohtaukseen, kuten sappikivikohtaukseen, myös aiemmin terveillä ihmisillä.

– Jos itsellä on tiedossa, että jokin ruoka-aine, esimerkiksi raaka sipuli, ärsyttää vatsaa, kannattaa sitä tietenkin välttää, Lilja ohjeistaa ruokailijoita.

Lue myös: Söitkö jouluna liikaa? Eroon ähkystä – 8 vinkkiä

Näin vältät ähkyn

Ähkyn ehkäisemisessä tärkeintä on säännöllinen ruokailurytmi. Se auttaa välttämään yksittäisiä isoja kerta-annoksia, jotka saattavat puolestaan johtaa ylensyömiseen ja ähkyyn. Esimerkiksi runsas buffettyylinen joulupöytä saa helposti syömään tarvetta enemmän.

– Muistan, kuinka meilläkin mummo toi pääruoan jälkeen vielä riisipuuron ja kuivahedelmistä tehdyn sekametelikiisselin jälkiruoaksi pöytään. Sen voisi syödä mieluummin aamulla, jotta energiaa tulisi tasaisesti pitkin päivää. Liiallinen näläntunnehan altistaa ylensyönnille, erikoislääkäri Lilja sanoo.

Asiantuntijan mukaan ruokaa kannattaakin koota pienemmälle lautaselle lautasmallin mukaan, puolet tuoretta salaattia tai kasviksia, yksi neljäsosa proteiinia ja yksi neljäsosa hiilihydraattia, myös jouluna.

– Kannustan myös mindfulness-tyyppiseen ruokailuun, jossa malttaa syödä rauhallisesti ja pureskella loppuun asti. Silloin sylkikin ehtii paremmin mukaan pilkkomaan ravintoa.

Terveyden kannalta on Liljan mukaan tärkeintä, että juhlapyhien jälkeen palaa takaisin arkeen mahdollisimman nopeasti. Yksittäiset herkuttelut juhlapyhinä eivät kaada venettä tai kasvata varsinaisesti vyötärönympärystä. Suuret ja raskaat kerta-annokset saattavat väliaikaisesti aiheuttaa kuitenkin pientä heilahtelua sokeri- ja kolesteroliarvoissa.

Lue myös: Kuinka paljon jouluna voi lihoa? Tutkimus paljastaa huojentavan faktan

Lähteet: Terveystalon yleiskirurgian erikoislääkäri Heidi Lilja, Terveyskirjasto