Quantcast
Channel: Terveys | Anna.fi
Viewing all 1690 articles
Browse latest View live

Voiko hien hajuun ja määrään vaikuttaa? Lääkäri vastaa

$
0
0

1. Miksi hienhaju on toisilla hyvin voimakas ja toisilla miedompi?

Hienhajuun vaikuttaa jokaisen oma mikrobikanta. Itse hikihän ei haise, mutta haju syntyy, kun bakteerit alkavat pilkkoa hikeä iholla. Mikrobikantaan on vaikea enää aikuisiällä vaikuttaa.

Tilapäisesti bakteerikantaa voi heilauttaa esimerkiksi antibioottikuuri tai jokin muu lääkekuuri. Ruokavaliokin voi vaikuttaa hienhajuun, esimerkiksi valkosipuli voi haista myös hiessä. Tiukka hiilihydraatiton ruokavalio saattaa aiheuttaa ketoosin, jonka voi haistaa hiestä.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että jos jokin haisee hengityksessä, se voi haista myös hiessä.

Muutoksesta hienhajussa ei kannata huolestua, sillä se ei ole merkki sairaudesta. Jos tuntuu, että hiki haisee yhtäkkiä normaalia voimakkaammin, syy voi olla myös hikoilun lisääntymisessä. Joihinkin sairauksiin voi liittyä runsaampi hiki, muttei koskaan ainoana oireena. Runsas hikoilu voi olla esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminnan oire, mutta siihen liittyy myös sydämentykytyksiä ja painonlaskua.

2. Miksi toiset hikoilevat enemmän kuin toiset?

Hikoilun määrä on hyvin yksilöllistä. Siihen vaikuttavat perimä ja elintavat.

Hikirauhaset jakautuvat keholla eri tavoin: toisella voi olla paljon hikirauhasia esimerkiksi käsissä ja toisella kainaloissa. Runsaasti hikoileva voi hikoilla jopa nelinkertaisen määrän kaveriin verrattuna.

Ylipaino lisää hikoilua, koska lihakset tekevät kovemmin hommia ja tuottavat siis enemmän lämpöä. Sekin vaikuttaa, miten hiki pääsee haihtumaan: paljaalta iholta hiki haihtuu nopeammin kuin esimerkiksi vaatteiden alla. Jos rinnat ovat isot, niiden ihopoimuihin jää helpommin hikeä kuin pienirintaisella.

Stressi ja jännitys näkyvät usein hikoiluna. Jotkut kokevat myös, että stressihiki haisee voimakkaammin kuin normaali hiki.

3. Vaikuttaako hormonikierto hikoiluun?

Vaihdevuosiin liittyy usein yöhikoilua. Tutkimuksia hikoilun lisääntymisestä osana normaalia kuukautiskiertoa ei ole, mutta monet naiset kyllä kokevat niin. Syy voi olla myös välillinen: ennen kuukautisia esiintyvä ärtymyshän on eräänlainen stressitila, ja voi siten lisätä hikoilua.

4. Mitkä ovat tehokkaimmat hikoilun hoitokeinot?

Hikoilua vastaan voi hyökätä kahdella tavalla: voi yrittää vähentää hikoilun määrää tai peittää hienhajua.

Useimmat markettideodorantit ovat nykyään antiperspirantteja. Ne siis tukkivat väliaikaisesti hikirauhasiin johtavat tiehyet, ja siksi hien eritys vähenee. Ne myös peittävät tuoksuja.

Jos markettituotteet eivät tunnu riittävän, apteekista saa tehokkaampia alumiinisuolaa sisältäviä deodorantteja. Niitä laitetaan useimmiten yöksi tai vain muutaman päivän välein. Teho on yleensä todella hyvä, mutta joidenkin ihoa deodorantit ärsyttävät.

Alumiinisuoladeodorantteja voi hyvin laittaa myös käsiin tai jalkoihin, jos hikoilu on niissä paikoissa runsasta. Käsien ja jalkojen iho ei yleensä ärsyynny yhtä helposti kuin kainaloiden.

5. Ovatko antiperspirantit syöpäriski?

Antiperspirantit ja alumiinisuoladeodorantit eivät aiheuta syöpää. Niitä voi siis aivan huoletta käyttää jatkuvasti. Antiperspirantteja on ollut käytössä jo niin pitkään, että haittavaikutukset olisivat kyllä tulleet esiin.

6. Mitä luonnollisempia keinoja hikoilun hillintään on olemassa?

Jos hikoilu vaivaa, voi kotikonsteja toki kokeilla. Liikahikoiluun niistä on vain harvoin apua. Luonnonkosmetiikan tuotteita pidetään usein turvallisempina kuin esimerkiksi alumiinisuoladeodorantteja, mutta todellisuudessa niistä on vähemmän tutkittua tietoa. Luonnonkosmetiikkatuotteissa myös aineiden pitoisuudet ovat suuria, ja siksi ne saattavat allergisoida herkemmin.

Talkki on hyvä ratkaisu paikallisesti. Sitä käytetään Suomessa vähemmän, mutta esimerkiksi eteläisessä Euroopassa paljonkin. Talkki imee kosteutta ja peittää hien hajua. Sillä ei ole haittavaikutuksia, joten sitä voi käyttää huoletta.

Varsinkin miehillä runsas kainalokarvoitus voi vaikuttaa siihen, että hiki ei pääse haihtumaan. Kainalokarvojen trimmaus voi auttaa vähentämään hajuhaittoja.

7. Milloin kyse on liikahikoilusta ja milloin normaalista hikoilusta?

Liikahikoilu voi olla sekä paikallista että yleistynyttä. Yleistyneessä muodossa hikoilee koko keho, paikallisessa vain esimerkiksi kainalot, kädet, jalat tai päänahka. Hoito riippuu oireista.

Liikahikoilusta puhutaan silloin, kun hikoilu häiritsee normaalia elämää. Jos esimerkiksi töitä tai asiakastapaamisia alkaa vältellä tai sosiaaliset suhteet kärsivät, on syytä mennä lääkäriin. Liikahikoiluun on olemassa tehokkaita hoitokeinoja.

Kun deodorantit eivät riitä

• Liikahikoilusta puhutaan silloin, jos hikoilu häiritsee normaalia elämää ja saa välttelemään sosiaalisia tilanteita. Jos apteekin deodorantit eivät auta, tarjolla on lääketieteellisiä hoitokeinoja.

• Vesi-iontoforeesihoito on hyvin toimiva hoito käsien ja jalkaterien liikahikoiluun. Esimerkiksi jalkojen hikoilua hoidetaan niin, että jalat laitetaan vesiastiaan, johon johdetaan heikko sähkövirta. Tämä tukkii hikirauhaset väliaikaisesti. Hoitolaitteen voi hankkia myös kotiin. Se maksaa noin tuhat euroa, mutta tulee jatkuvassa käytössä edulllisemmaksi kuin hoitokäynnit.

• Botuliinitoksiini-injektiot ovat tehokas mutta hintava keino paikalliseen liikahikoiluun. Kokeiluhoidon voi saada julkisesta terveydenhuollosta, mutta sen jälkeen hoito on maksettava pääasiassa itse. Lääkeannos maksaa Kela-korvauksen jälkeen noin 160 euroa, ja lisäksi maksettavaksi tulee lääkärinpalkkio, joten hoidon kokonaishinta on noin 300 euroa kerta. Hoito täytyy aluksi uusia 3-6 kuukauden välein. Myöhemmin 9-12 kuukauden väli saattaa riittää.

• Hikoilun hillintään voi kokeilla myös lääkkeitä. Ne aiheuttavat sivuoireena esimerkiksi suun kuivumista.

• Vaihdevuosien hikoilua hoidetaan hormonikorvaushoidoilla.

Asiantuntijana ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski/Lääkärikeskukset Mehiläinen ja Aava, Suomen Ihosairaala.


Onko talkin käyttäminen turvallista? Lääkäri kertoo, voiko edullista monitoimituotetta käyttää huoletta

$
0
0

Talkki on monikäyttöinen tuote: sillä voi muun muassa raikastaa kengät ja lakanat, estää hiertymiä ja selvittää solmuille menneet korut.

Vauvatalkkia saa apteekeista ja aivan tavallisista marketeista, mutta onko sitä oikeasti turvallista käyttää arjen monitoimiaineena?

Kysyimme asiaa HYKS Syöpäkeskuksen osastonylilääkäri Katriina Peltolalta.

Onko talkin käyttäminen turvallista?

Talkin yhteydestä munasarjasyöpään on käyty Yhdysvalloissa oikeudenkäyntejä. Aiheuttaako talkki syöpää?

– Ainostaan asbestia sisältävä talkki on luokiteltu karsinogeeniseksi, ja sitä tulisi välttää, Peltola toteaa.

Talkki on mineraali, ja luonnollisessa muodossaan se voi sisältää asbestia. Kosmetiikkatuotteissa käytettävä talkki on kuitenkin jo pitkään saanut olla vain puhdistettua –  joten sen ei pitäisi sisältää asbestia.

– Muista talkeista tutkimusaineisto on vajavaista, ja esimerkiksi seurantatutkimusnäyttö puuttuu, Peltola kertoo.

Puhdistetun talkin käyttöä ei siis ole tutkittu seurantatutkimuksissa, vaan ihmisiltä on kysytty vain jälkeenpäin heidän talkin käytöstään. Peltolan mukaan turvallisia käyttömääriä on sen takia hankala arvioida.

Talkkia ei saa käyttää intiimihygieniatuotteena

Yhdysvalloissa oikeudenkäynnit ovat liittyneet nimenomaan talkin käyttöön genitaalialueilla. Talkin käyttöohjeissa lukee, että tuote on tarkoitettu vain ulkoiseen käyttöön, ei haavaiselle iholle tai limakalvoille –  sitä ei siis tule käyttää intiimihygieniatuotteena.

Talkkia ei myöskään saa joutua silmiin, nenään tai suuhun.

– Limakalvoilta aineet imeytyvät elimistöön paremmin, ja siksi genitaalialueen osalta suositellaan noudatettavaksi varovaisuutta suurien määrien kohdalla, Peltola kertoo.

Arkikäytössä Peltola ei näe talkissa vaaraa, kun käyttöohjeita noudattaa.

– En näkisi huolta arkikäytössä etenkään jalkapohjien tai kainaloiden osalta, hän toteaa.

Lue myös: Talkki on mahtava ja edullinen kauneudenhoitotuote! 10 yllättävää tapaa käyttää vauvatalkkia

Nämä kolme tekijää lisäävät tutkitusti elinvuosia – monestako jo pidät huolta?

$
0
0

Useimmat meistä sairastuvat elämänsä aikana johonkin pitkäaikaissairauteen enemmin tai myöhemmin. Uuden hollantilaistutkimuksen mukaan savuttomat ja normaalipainoiset ihmiset, joiden verenpaine on hyvällä tasolla, sairastuvat kuitenkin keskimäärin yhdeksän vuotta myöhemmin ja elävät keskimäärin kuusi vuotta pidempään.

Tulokset perustuvat yhdeksän tuhannen yli 45-vuotiaan henkilön seurantietoihin vuosilta 1989–2012. Seurantajakson aikana melkein kaikille ilmaantui ainakin yksi tarttumaton pitkäaikaissairaus, kuten sydän- ja verisuonitauti, aivohaveri, hengityssairaus tai diabetes.

Tutkimus vahvistaa elintapojen merkitystä tarttumattomien pitkäaikaissairauksien synnyssä ja ehkäisyssä. Savuton, monipuolinen ja vähäsuolainen sekä fyysisesti aktiivinen elämäntapa auttaa elämään terveempänä ja pidempään.

Savuttomuudesta hyötyvät kaikki

Tupakointi lisää keuhkosyövän, keuhkoahtaumataudin sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Myös passiivinen altistuminen aiheuttaa samoja terveyshaittoja kuin tupakointi.

Tupakoinnin lopettamisessa on paljon lyhyen ja pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia. Jo vuorokauden kuluttua lopettamisesta keuhkot alkavat puhdistua ja sydänkohtauksen riski alkaa laskea. Viikkojen kuluessa elimistön verenkierto paranee ja energisyys lisääntyy. Muutaman kuukauden kuluttua hengitysvaikeudet vähenevät selvästi ja iho heleytyy.

Viiden vuoden kuluttua sydänkohtauksen ja sydänkuoleman vaara on vähentynyt puoleen tupakoitsijaan verrattuna. 10 vuoden kuluttua keuhkosyövän riski vähenee puoleen tupakoitsijaan verrattua ja sydänkohtauksen riski on samalla tasolla kuin tupakoimattomalla.

Myös passiivista altistumista tupakalle kannattaa välttää, sillä se aiheuttaa samoja terveyshaittoja kuin tupakointi.

Myös passiivista altistumista tupakalle kannattaa välttää, sillä se aiheuttaa samoja terveyshaittoja kuin tupakointi.

Lue myösKumppanin tupakointi ärsyttää – mitä tehdä?

Normaalipaino ei ole aivan yksinkertainen asia

Pelkkä paino ei vielä kerro, onko ylipainoinen. Paino pitääkin suhteuttaa painoindeksin avulla pituuteen. Painoindeksi eli BMI (Body Mass Index) saadaan jakamalla paino pituuden neliöllä. Esimerkiksi 168-senttisen 73 kiloa painavan henkilön painoindeksi on 25,9.

Normaaliksi painoindeksiksi on valittu alue 18,5-25, jossa terveys on parhaimmillaan. Sairauksien riski suurenee, jos luku on pienempi tai suurempi. Laske oma painoindeksisi – laskurimme kertoo, onko sinulla ylipainoa ja mitä tuloksesi tarkoittaa.

Painoindeksiä voidaan käyttää vain täysi-ikäisille. Lapsille ja alle 18-vuotiaille on oma painoindeksin laskutapa.

Lue myösMikä on oikea ihannepainosi? Oman ihannepainon ja biologisen hyvinvointipainon välillä voi olla ristiriita

Ihanteellinen verenpaine on alle 120/80

Kohonnut verenpaine eli hypertensio ei yleensä tunnu. Jatkuvasti koholla oleva verenpaine vaurioittaa sydämen lisäksi verisuonia, aivoja ja munuaisia. Se on maailmassa eniten terveitä elinvuosia verottava riskitekijä.

Verenpaineen saa selville vain mittaamalla ja seuraamalla omia tuloksia. Ihanteellinen verenpaine on alle 120/80. Ihanteellisella verenpainaineella tarkoitetaan tasoa, johon on tutkimuksissa liitetty vähiten sairauksia.

Lue myösTämän verenpaine kertoo terveydestäsi – kysyimme lääkäriltä 4 kysymystä verenpaineesta

Lähteet: Duodecim, HengitysliittoPLOS Medicine, Sydän.fiTerveyskirjasto

Munuaissyöpä on yleisempi miehillä kuin naisilla, mutta elintavat vaikuttavat – kysyimme lääkäriltä, millaisesta sairaudesta on kyse

$
0
0

HYKS Syöpäkeskuksen osastonylilääkäri Katriina Peltolan mukaan munuaissyöpä tulee naisille keskimäärin harvemmin kuin miehille.

– Munuaissyöpä on 7. yleisin syöpä miehillä ja 9. yleisin syöpä naisilla, hän kertoo.

Munuaissyöpä Suomessa

Vajaa 1000 uutta tapausta (2016)

  • 570 miestä
  • 410 naista

Naisten yleisimpiä syöpiä ovat rintasyöpä, suolistosyöpä sekä kohtusyöpä.

Munuaissyöpään sairastuu tavallisimmin keski-iän ylittänyt: Peltolan mukaan sairastuneet ovat yleensä 60–65 vuotiaita. Esimerkiksi tiettyjä ihosyöpiä tavataan vastaavasti etenkin nuorilla aikuisilla.

Omilla elintavoilla on vaikutusta sairastumisen riskiin

– Munuaissyövän riskitekijöitä ovat tupakointi, ylipaino ja hoitamaton verenpainetauti. Mutta läheskään kaikilla sairastuneilla ei ole mitään näistä tekijöistä, Peltola toteaa.

Tauti ei ole helppo tunnistettava, sillä yli 50 prosenttia löydetyistä syövistä on ollut täysin oireettomia. Peltola kertoo, että jos oireita on ollut, ne ovat yleensä kylkikipua, lämpöilyä sekä verta virtsan joukossa.

Lue myös: Johtuuko melanooma aina auringosta ja 4 muuta kysymystä melanoomasta

Munuaissyöpä löydetään usein sattumalta

Usein munuaissyöpä löydetään sattumalta.

– Noin 50 prosenttia munuaissyövistä löytyy sattumana jostain muusta syystä tehdyssä kuvannassa, Peltola kertoo.

Kuvaus on voitu järjestää joidenkin muiden sairauksien poissulkemiseksi tai toteamiseksi, jolloin huomataan, että munuaisessa on kasvain.

Leikkaus on paras hoitokeino

Munuaissyöpä hoidetaan leikkaushoidolla. Sädehoitoa tai solunsalpaajia eli sytostaatteja ei munuaissyöpätapauksissa käytetä.

– Perinteiset solunsalpaajat eivät tehoa, sädehoitokin melko huonosti, Peltola toteaa.

Jos sairastuneelta löytyy etäpesäkkeitä, voidaan hoidossa käyttää täsmälääkkeitä. Ne estävät syöpäkasvainten uudisverisuonten kasvua, jolloin taudin etenemistä saadaan estettyä. Myös uudet, immunologiset syöpähoidot ovat tehokkaita edenneen munuaissyövän hoidossa. Niissä vaikutetaan elimistön omaan puolustusjärjestelmään.

Usein leikkauksessa joudutaan poistamaan koko munuainen. Vaikka toinen munuainen poistettaisiin, ei se kuitenkaan Peltolan mukaan vaikuta suuresti elämään.

– Yhdellä munuaisella pärjää hyvin, ja paluu normaaliin elämään on täysin mahdollista, Peltola toteaa.

Jäljellä olevaa munuaista ei tule kuitenkaan kuormittaa – esimerkiksi runsas tulehduskipulääkkeiden käyttö ei ole hyväksi. Myös hoitamaton verenpainetauti kuormittaa munuaista.

Lue myös: Stressi nostaa salakavalasti verenpainetta – näin suojaat kehoasi vaaralliselta verenpaineelta

Toipumisennuste yleensä melko hyvä

Syöpäkeskuksen osastonylilääkäri Katriina Peltolan mukaan leikkaushoidolla tähdätään parantumiseen, ja suurimmalla osalla tämä onnistuu. Paljon riippuu kuitenkin siitä, missä vaiheessa munuaissyöpä todetaan.

– Osa taudeista todetaan jo edenneessä vaiheessa, ja silloin puhutaan kroonisesta sairaudesta.

Munuaissyöpään sairastuneista noin 70 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta.

– Ennusteeseen vaikuttaa hyvin keskeisesti se, onko sairaus paikallisesti munuaisessa – jolloin ennuste on jopa 90 prosentin luokkaa – vai edennyt esimerkiksi verisuoniin. Edenneen, leikkaushoitoon soveltumattoman, kroonisen syövän ennustekin on huomattavasti parantunut uusien lääkkeiden myötä.

Haluaisitko elää terveellisemmin? Näillä yksinkertaisilla vinkeillä pääset kiinni terveellisempään elämään

$
0
0

1. Fleksaa

Kasvispainotteinen ruokavalio on osoittautunut useissa tutkimuksissa terveellisimmäksi vaihtoehdoksi. Saadaksesi kasvisruokavalion hyödyt sinun ei tarvitse siirtyä kokonaan vegaaniksi. Fleksaus tulee sanasta flexitarian ja tarkoittaa osa-aikaista kasvissyöntiä. Fleksaajan ruokavalio sisältää pääosin kasvikunnan tuotteita, mutta eläinkunnan tuotteet eivät ole kokonaan kiellettyjä. Fleksaus auttaa sinua huolehtimaan terveytesi lisäksi painostasi.

2. Laajenna ruokavaliotasi

Ravitsemussuositusten mukaan suurin osa ruokavaliosta tulisi sisältää kasvikunnan tuotteita, kuten vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Kaikki kasvikset eivät kuitenkaan sisällä samaa määrää tärkeitä ravintoaineita. Kokeile siis rohkeasti erilaisia tuotteita monipuolisen ravitsemuksen varmistamiseksi.

Lue myösOletko aina väsynyt? Kokeile näitä muutoksia ruokavalioosi

3. Juo enemmän vettä

Vanha sanontakin sen sanoo. Vesi vanhin voitehista. Täytä lasisi vedellä ja jätä sokeroidut limut, energiajuomat ja soodavedet kaupan hyllyyn. Sokeroidut juomat ovat myös olleet tutkimuksessa yhteydessä diabetekseen, sydänkohtauksiin, kihtiin ja ylipainoon.

Lue myösLaihduttaja, varo makeita juomia! Edes light-limut eivät sovi painonpudotukseen

4. Liiku enemmän

Istu vähemmän ja liiku enemmän. Fyysisen aktiivisuuden suositukset ovat hyvin yksiselitteiset. Kestävyyskunnon parantamiseksi suomalaiset liikuntasuositukset kannustavat liikkumaan viikoittain vähintään 2 tuntia ja 30 minuuttia reippaalla tai tunnin ja 15 minuuttia rasittavalla tasolla. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi tehdä kaksi kertaa viikossa. Tämän lisäksi pitkiä paikallaanolojaksoja tulisi välttää. Nouse siis seisomaan työpäivän aikana useammin, parkkeeraa autosi kauppareissuilla kauemmaksi ja etsi uusia liikuntamuotoja, jotka inspiroivat sinua.

Lue myösHaluatko aloittaa liikunnallisemman elämän? Näin saat alkuinnostuksen kestämään

5. Nuku

Riittävä uni on välttämätöntä hyvälle terveydelle. Erilaiset unenhäiriöt lisäävät ylipainon lisäksi riskiä sairastua sydäntauteihin, diabetekseen ja moniin muihin sairauksiin. Jos heräät usein aamuisin väärällä jalalla, koita mennä sänkyyn joka ilta 15 minuuttia aikaisemmin, kunnes heräät aamulla virkeänä.

Lue myösVoiko unen jakaa pätkiin: toimiiko monivaiheinen unirytmi?

6. Huolehdi palautumisesta

Kaikilla on joskus stressiä, eikä kaikki stressi ole pahasta. Merkityksellistä terveyden kannalta on, kuinka palaudut siitä. Seuraavan kerran, kun koet stressiä, tee vastapainoksi jotain, jolla varmistat palautumisen. Kuntoile, meditoi tai vietä hauska ilta kaverien kesken.

Lue myösNämä ruoat edesauttavat palautumista ja helpottavat nukahtamista

7. Pese kädet

Yksi yksinkertaisimmista ja tehokkaimmista keinoista ylläpitää omaa terveyttä on pestä kädet. Pese kädet jokaisen wc-käynnin jälkeen, kun siirryt paikasta toiseen tai kun laitat ruokaa. Oikeaoppisen käsien pesun tulisi kestää noin 40–60 sekuntia. Tuona aikana kädet pestään kunnolla saippuan kera. Laadukas käsien pesu sisältää myös kuivauksen. Käsidesi ei korvaa käsien pesua.

Lue myösTeetkö aina tämän tyypillisen virheen käsiä pestessäsi?

8. Rajoita alkoholinkäyttöäsi

Alkoholin terveyshaitat ovat kiistattomat. Alkoholin runsas käyttö lisää lukuisten erilaisten sairauksien vaaraa ja lyhentää elinikää. Lisäksi alkoholi voi edesauttaa tapaturmien syntymistä, masennusta, pelkotiloja, hermotauteja ja vatsan alueen sairauksia. Kohtuullinen määrä alkoholia naisille on yksi annos päivässä ja miehille kaksi annosta päivässä ilman humaltumista. On syytä kuitenkin huomata, että syöpäriski kohoaa jo tällä kohtuukäytön annosmäärällä.

Lue myös: Tämän takia alkoholista luopuminen kokonaan edes kuukaudeksi kannattaa – 9 huomattavaa hyötyä

9. Aloita pienistä muutoksista

Aloita matkasi kohti terveellisempää elämää pieni askel kerrallaan. Liian suurien askelten ottaminen voi kostautua, sillä muutosten tekeminen on yllättävän vaikeaa. Parannat onnistumisen mahdollisuuksiasi pilkkomalla kokonaistavoitteesi pienempiin osiin. Jos tavoitteenasi on esimerkiksi painonpudottaminen, aloita ruokavaliomuutosten tekeminen aamupalastasi. Kun aamiainen on kunnossa, siirry keskittymään lounaaseen.

Lähteet: Kansanterveys, PäihdelinkkiRuokavirasto, THL, THLWebMD

Näin tärkeä metsä on Annan lukijoille: ”Kun sairastuin vaikeaan masennukseen, metsä rauhoitti”

$
0
0

96 % uskoo, että metsässä liikkuminen tekee hyvää mielelle ja ruumiille.

”Kun tunnekuohusta ei pääse ulos, metsä rauhoittaa ja selkiyttää ajatukset nopeasti.”

”Kun sairastuin vaikeaan masennukseen, metsä rauhoitti.”

”Pikkulapsiajan keskellä tehokkain palautumiskeino oli mennä yksin metsään kuuntelemaan luonnon ääntä.”

”Erokriisissä metsään meno helpotti pahaa oloani.”

”Luontopolut ja Lapin-vaellukset saavat ihmisen esiin kaiken kuonan alta.”

”Astmaatikon on hyvä hengittää metsässä.”

Miksi mennä metsään?

66 % käy virkistymässä henkisesti ja fyysisesti.

60 % poimii marjoja tai sieniä.

26 % urheilee ja lenkkeilee.

22 % ulkoiluttaa koiraa.

15 % käy metsässä eväsretkillä.

9 % kulkee metsän halki vakioreitillään.

8 % käy hoitamassa metsää.

Jos eksyit metsässä, kuinka selvisit pois? Lukijat kertovat

”Isä oli opettanut suunnistamaan auringon mukaan. Sen avulla löysin pois.”

”Sanoin koiralle, että lähdetään kotiin, ja se otti suoran suunnan.”

”Mies soitti metsäautotiellä auton torvea, kuljin äänen suuntaan.”

”Äiti haki. Koko kylä etsi minua.”

Jokamiehenoikeudet takaavat, että jokainen saa:

  • liikkua metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissä jalan, hiihtäen ja pyöräillen,
  • oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua,
  • poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja,
  • ratsastaa maastoa vahingoittamatta,
  • veneillä, uida ja kulkea jäällä,
  • onkia ja pilkkiä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

”Kun oppii eri lintujen laulun, kuulee enemmän”

Luontoaiheisiin erikoistunut toimittaja-kirjailija Kimmo Ohtonen liikkuu koiriensa kanssa metsässä joka päivä. Kimmon lähimetsä on Viikin luonnonsuojelualue Helsingissä. Siellä hän on muun muassa kypsytellyt syksyllä ilmestyvää neljättä kirjaansa, luontoaiheista romaania.

Kimmo seuraa aktiivisesti luonnosta käytävää keskustelua, joka nykyisin on välillä kiivastakin. Joskus häntä häiritsevät piintyneet käsitykset.

– Ihmiset saattavat vaikkapa maalaisuuteensa vedoten olla kovin varmoja siitä, että juuri he osaavat elää luonnon kanssa. Kenenkään syntymäpaikka ei kuitenkaan takaa, että hän todella ymmärtää luonnon moninaisuutta ja tasapainoa. Ihminen on uudisraivaaja, joka itselleen tilaa tehdessään on muuttanut ekosysteemin rakenteita.

Luonnossa liikkujalle hän vinkkaa, että lähiluontoa kannattaa aina opiskella lisää.

– Puhelimeen voi ladata vaikkapa ohjelman, josta voi opetella lintujen ääniä. Kun ne erottaa toisistaan, niitä kuuleekin enemmän. Myös kasvien ja eri eläinlajien tunnistaminen syventää metsäkokemusta.

Toimittaja-kirjailija Kimmo Ohtosen mukaan luonnon tunteminen auttaa syventämään metsäkokemusta.

Seisotko oikein sähköpöydän ääressä? Seisomalla oikein voit kuluttaa jopa lenkin verran kaloreita työpäivässä – katso ohjeet!

$
0
0

Miksi on tärkeä kiinnittää huomiota seisoma-asentoon? Yksinkertaisesti siksi, että seisomalla oikein on monia terveysvaikutuksia, joita ei tulisi heti ajatelleeksi.

– Hyvässä seisoma-asennossa nivelet kuormittuvat optimaalisesti sekä asentoa ylläpitävät lihakset aktivoituvat ja antavat tukea selkärangalle, fysioterapeutti Lari Lautamäki aloittaa.

Huono ryhti altistaa sen sijaan tuki- ja liikuntaelinvaivoille.

– Yleisimmässä ryhtivirheessä keskivartalon hallinta pettää ja olkanivelet työntyvät eteen. Jos ihminen viettää huonossa asennossa paljon aikaa, lisääntyvät muun muassa hartiaseudun lihaskireys sekä olkanivelen liikerajoitus. Lannerankakin joutuu kovalle kuormitukselle, Lautamäki jatkaa.

Usein jo pienellä seisoma-asennon korjauksella voidaan vähentää tai jopa poistaa pitkään esiintyneitä kiputiloja.

Seisomalla oikein vain 20 minuuttia enemmän päivässä jo terveyshyötyjä

Runsaasti ja yhtäjaksoisesti istuva altistuu ylipainolle ja erilaisille sairauksille.

Istumisen on todettu olevan yhteydessä muun muassa 2 tyypin diabetekseen sekä sydän ja verisuonisairauksiin sekä ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Riskit voivat kasvaa liikuntamääristä, ravitsemuksesta ja muista elämäntavoista riippumatta, jos päivisin istumista kertyy liikaa.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan jo 20 minuuttia vähemmän istumista päivässä ylläpitää terveyttä ja lihasmassaa. Lisäksi seisten ja aktiivisesti työskentelevä voi kuluttaa helposti työpäivän aikana jopa puolen tunnin lenkin verran.

Lue myös: Core kuntoon kuukaudessa: syvät vatsalihakset kehittyvät yllättävän nopeasti – katso helpot treenivinkit

Miten paljon työpäivän aikana sitten voi istua tai kannattaa seistä?

– Tähän ei ole suoraa vastausta, koska siihen vaikuttaa työn kuormittavuus sekä tuki- ja liikuntaelinten pohjakunto. Jo pienikin istumisen vähentäminen lisää terveyshyötyjä, joten pienistä muutoksista kannattaa aloittaa.

Entä miten omaa istumistaan voisi vähentää päivän aikana?

– Keinoja istumisen vähentämiseen on useita. Itse olen esimerkiksi sijoittanut tulostimen toiseen huoneeseen, jonka seurauksena joudun nousemaan useammin tuolista ylös, kun haen muun muassa asiakkaille harjoitusohjeita. Tavoitteena minulla on työskennellä seisoma-asennossa noin puolet päivästä, Lautamäki kertoo.

Näin aloitat harjoittelun

  • Aloita harjoittelu maltilla. Jos olet istunut paljon, aloita työskentely seisten maltilla lyhyinä jaksoina.
  • Hanki kovalle lattialle matto. Pöydän alla kannattaa käyttää matalaa koroketta, johon voi välillä nostaa jalkoja.
  • Hanki ergonomiset kengät. Kovapohjaisilla tai korkokengillä ei kannata seistä.
  • Säädä työpöydän korkeus. Työpöydän korkeus on sopivalla tasolla, kun kädet ovat lähellä vartaloa, kyynärvarret vaakatasossa ja tietokoneen näytön yläreuna silmien alapuolella.
  • Harjoittele oikeaa asentoa. Tarkista 20 minuutin välein, että olet pysynyt siinä.

Tällainen on hyvä seisoma-asento

Seisomalla oikein on monia terveyshyötyjä.

Seisomalla oikein on monia terveyshyötyjä.

  • Kyynärnivel on noin 90 asteen kulmassa
  • Hartiat ovat ryhdikkäässä asennossa, mutta rentona
  • Pää ei työnny eteen
  • Polvet ovat hieman koukussa
  • Selän on suorana ja haara-asento on lantionlevyinen

Tällainen on huonoryhtinen seisoma-asento

Seisomalla oikein on monia terveyshyötyjä. Oikea seisoma-asento on kuitenkin tärkeä!

Ei näin! Työpöytä on aivan liian alhaalla, jolloin ryhti painuu kumaraan.

  • Pää työntyy eteen
  • Hartiat työntyvät eteen ja jännittyvät
  • Asennon painopiste työntyy eteenpäin keskilinjasta
  • Polvet yliojentuvat

Lähde: Mehiläinen

Hygieniatesti – vastaa kysymyksiin rehellisesti ja testaa, kuinka hygieeninen olet!

$
0
0

Lue myös:

Kuinka usein suihkussa pitäisi käydä? Tällaista hygieniaa naiset vaativat kumppaniltaan

Iskikö norovirus? Oksennustauti alkaa ärhäkästi oksentelulla, kouristavilla vatsakivuilla ja ripulilla – näin ehkäiset ja hoidat norovirustartuntaa


Oletko jatkuvasti väsynyt? Nämä oireet voivat kieliä uniapneasta – lääkäri kertoo

$
0
0

Mikä uniapnea on?

Uniapnea on sairaus, jossa unen aikana esiintyy toistuvia hengityskatkoksia. Hengityskatkokseksi määritellään hengitysvirtauksen väheneminen tai loppuminen kokonaan vähintään 10 sekunnin ajaksi. Hengityskatkokset voivat kestää jopa yli minuutin.

Hengityskatkoja on tunnin aikana lievässä uniapneassa 5–15, keskivaikeassa 16–30 ja vaikeassa yli 30.

Kuinka moni suomalainen kärsii uniapneasta?

Uniapnea on kansantauti, jota sairastaa Suomessa ainakin 300 000 ihmistä. Keski-ikäisistä miehistä uniapneasta kärsii 4 prosenttia ja keski-ikäisistä naisista 2 prosenttia.

Naishormonit suojaavat naisia uniapnealta vaihdevuosiin asti. Vaihdevuosien jälkeen uniapneaa on naisilla yhtä paljon kuin miehilläkin. Vaihdevuosi-ikäisten naisten uniapneaoireet laitetaan kuitenkin usein vaihdevuosien piikkiin, minkä takia naisten uniapneassa on selvää alidiagnostiikkaa.

Eroaako naisten ja miesten uniapnea jotenkin toisistaan?

Taudinkuva ei ole eroava ja löydökset tutkimuksissa ovat tismalleen samat.

Vaihdevuosi-ikäisten naisten uniapneaoireet laitetaan kuitenkin usein vaihdevuosien piikkiin, minkä takia naisten uniapneassa on selvää alidiagnostiikkaa.

Mistä uniapnea johtuu?

Hengityskatkoksia syntyy, kun nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana ja nielun kudokset aiheuttavat osittaisen tai täydellisen ylähengitysteiden tukkeuman. Uniapnea voi johtua synnynnäisistä rakenteellisista poikkeavuuksista, joihin ei voi itse vaikuttaa. Merkittävin uniapnean aiheuttaja on kuitenkin ylipaino: kaksi kolmasosaa potilaista on ylipainoisia. Naisilla ylipainon aiheuttama uniapnea korostuu, kun taas uniapneaa sairastavien miesten joukossa on enemmän myös normaalipainoisia.

Miehillä rasva varastoituu ylipainossa lähes poikkeuksetta vatsaan ja kaulaan eli ylävartaloon, mikä on riski uniapnean kannalta ajatellen. Naisilla rasvan jakautuminen ei ole niin suoraviivaista. Siksi esimerkiksi päärynävartaloiselle naiselle, jonka rasva varastoituu alavartaloon, lihavuus ei ole niin suuri riski uniapnean kannalta kuin omenavartaloiselle, jolla ylimääräinen rasva kertyy yläkroppaan.

Millaisia oireita uniapneasta tulee?

Uniapnea voi aiheuttaa moninaisia oireita. Tärkein oire on päiväväsymys. Yöuni voi olla levotonta ja unesta saattaa herätä tukehtumisen tunteeseen. Vessassa saattaa joutua käymään useita kertoja yön aikana, sillä uniapnea lisää yöllistä virtsaamisen tarvetta. Aamulla herätessä olo saattaa olla sellainen kuin ei olisi nukkunut lainkaan.

Päiväväsymyksen takia uniapneaa sairastava saattaa nukahdella paikoissa, joissa nukahtaminen ei ole suotavaa. Uni saattaa yllättää esimerkiksi kesken kokouksen tai esitelmätilaisuuden. Olo voi olla ärtynyt ja masentunut. Keskittyminen voi olla vaikeaa ja muisti saattaa pätkiä.

Uniapnea voi aiheuttaa myös kuorsausta ja suun kuivumista, hikoilua ja aamupäänsärkyä. Miehille uniapnea voi aiheuttaa erektiohäiriöitä ja naisille seksuaalista haluttomuutta. Myös närästys ja yskä voivat liittyä uniapneaan ja ne saattavat korjaantua, kun uniapnea hoidetaan.

Uniapnean oireet voivat ilmetä pitkän ajan kuluessa, ja ihminen saattaa osin jopa tottua oireisiin ja alkaa pitää niitä normaaleina.

Onko kuorsaus aina merkki uniapneasta?

Ei ole. Ihmiset kuorsaavat tavallisesti esimerkiksi silloin, kun nenä on tukossa, vaikka heillä ei uniapneaa olisikaan.

Uniapneaa sairastavissa on myös niitä, jotka kuorsaavat vähemmän ja heillä on silti hengityskatkoksia. Se on kuitenkin harvinaisempaa. Tavallista on se, että potilas kuorsaa paljon.

Oleellinen ero uniapnean ja kuorsauksen välillä on se, että uniapneassa kuorsaukseen tulee hengityskatkoja. Uniapneaa sairastava ihminen siis tyypillisesti kuorsaa ensin kovaäänisesti, lopettaa kuorsaamisen ykskaks täysin hengityskatkon ajaksi ja sitten taas jatkaa kuorsaamista.

Kuinka vaarallinen sairaus uniapnea on?

Uniapnea ei tapa, mutta uniapnea nostaa sydän- ja verisuonitautien riskiä. Lisäksi päiväväsymys ja mahdollinen nukahtelu lisäävät tapaturmariskiä. Kaikkia näitä riskejä voidaan vähentää uniapnean oikeanlaisella hoidolla.

Mikä on tavallisin syy hakeutua lääkärille uniapnean takia?

Hyvin tavallista on, että miehet hakeutuvat tutkimuksiin sen takia, että puolisot sanovat heidän kuorsaavan hirveästi. Yleensä puolison nukkuminen häiriintyy, kun kovaan kuorsaukseen tulee katkoja hengityskatkosten vuoksi.

Naiset taas hakeutuvat lääkärin pakeille tyypillisesti väsymyksen takia.

Milloin uniapnean takia on syytä hakeutua lääkäriin?

Jos epäilee uniapneaa, asia on toki syytä selvittää. Ammatikseen ajavien tai muuta tapaturma-altista työtä tekevien on hakeuduttava tutkimuksiin välittömästi asiaa epäiltäessä, jotta tapaturmilta vältytään. Muille asia ei ole niin kiireinen. Jos voimavaroja on, kotona voi pudottaa painoa ja seurata tilanteen kehittymistä.

Langanlaihuutta ei tarvitse tavoitella. Pelkkä maltillinen painonpudotus ja kuntokuuri saattavat korjata tilanteen kokonaan. Jo 5–10 kilon painonpudotuksella voi olla vaikutusta.

Miten uniapnea todetaan?

Diagnostinen tutkimus on unirekisteröinti, jossa tutkitaan unen aikaiset hengityshäiriöt. Unirekisteröinti tehdään lähes aina potilaan ollessa kotona, eli hän kotiin lainaksi tarvittavan laitteiston. Ennen unirekisteröintiä on kuitenkin suljettava pois muut mahdolliset oireita aiheuttavat syyt.

Miten uniapneaa hoidetaan?

Tärkeää on aina yleinen elämäntapaohjaus ja elintavoista huolehtiminen. Jos potilaalla on lievä uniapnea, voidaan hoidoksi kokeilla selinmakuuta estävää apneavyötä tai hammaskiskoa, joka lukitsee leuan niin, että alaleuka ei pääse valahtamaan alas ja näin tukkimaan hengitysteitä.

Jos potilaalla on keskivaikea tai vaikea uniapnea, hoidoksi suositellaan nukkuessa käytettävää CPAP-laitetta. CPAP-laite puhaltaa ilmaa hengitysteihin laitteessa kiinni olevan letkun ja nenä- sierain- tai kokokasvomaskin kautta ja pitää näin hengitystiet auki vastapaineen avulla.

Voidaanko uniapneaa hoitaa leikkauksella?

Rakenteellisessa uniapneassa leikkaushoitoa voidaan harkita. Nielunavarrusleikkauksia tehdään nykyisin kuitenkin hyvin harvoin ja harkitusti. Jos potilaalla on jatkuvaa nenän tukkoisuutta, joka lisää kuorsausta, nenän korjaaminen leikkauksella voi auttaa. Leikattavan potilaan on oltava aika lähellä normaalipainoa. Leikkaus ei paranna ylipainoisen potilaan uniapneaa.

Vaikuttaako uniapnea ulkonäköön?

Ei vaikuta. CPAP-laitteessa on tiukka naamari, joka saattaa painaa kasvoja, mutta pysyviä muutoksia ulkonäköön se ei muovaa. Ei siis tarvitse pelätä, että kasvot muuttuvat hoidon vuoksi.

Miten uniapneaa seurataan diagnoosin ja hoidon valitsemisen jälkeen?

Jos hoito toimii, uniapneaa ei seurata ensimmäisen vuoden jälkeen kuin ammattiautoilijoilta. Uusimmissa CPAP-laitteissa on kaikissa etäseuranta, josta näkee, kuinka paljon potilas on käyttänyt laitetta ja kuinka paljon on maskivuotoja. Etäseurannasta nähdään myös hoitotulos, eli se, kuinka paljon hengityskatkoja on. Jos hoito toimii, CPAP-laite on lopulta vain apuväline, joka vaihdetaan 5–6 vuoden välein. Toki jos laite tai jokin laitteen osa menee rikki, se vaihdetaan. Suositus on, että laitteen maski ja letkut vaihdetaan kerran vuodessa.

Asiantuntijana keuhkosairauksien erikoislääkäri Eeva-Maija Nieminen, HUS.

Uniapneaan sairastunut Mirkka Harju, 44: ”Kuin olisin elänyt unessa 20 vuotta”

$
0
0

Apua, minä tukehdun! Tähän tunteeseen Mirkka Harju, 44, heräsi ensimmäisen kerran parikymppisenä.

– Tuntui, että happi loppuu. Sydämeni hakkasi hurjaa vauhtia ja olin hiestä märkä, Mirkka kuvailee.

Tämänkaltaiset heräämiset tulivat Mirkalle pian tutuiksi. Hän nukkui levottomasti ja välillä uudelleen nukahtaminen oli vaikeaa, jopa mahdotonta. Päivällä väsymys painoi.

1990-luvun lopulla Mirkan silmiin osui uniapneaa käsittelevä lehtiartikkeli. Hän tunnisti siitä oireensa.

– Mutta artikkeli ei täsmännyt minuun, koska olin normaalipainoinen, nuori nainen, en ylipainoinen, keski-ikäinen mies, Mirkka muistelee.

Elämä kaventui

Uupumus syveni vuosi vuodelta. Vähitellen koko elämä kaventui työn ympärille. Nelikymppisenä, työterveyshuollon ikätarkastuksessa, hän päätti puhua lääkärille. Uniapneasta oli ollut juliste odotusaulassa, ja kaikki siinä listatut oireet olivat Mirkalle tuttuja.

Jutteleminen johti tutkimuksiin. Tulos oli lopulta yksiselitteinen: vaikea, rakenteellisesta poikkeavuudesta johtuva uniapnea. Unirekisteröinnissä selvisi, että Mirkan leposyke oli aamuyöllä 180.

– Fysiikkani ei olisi luultavasti kestänyt enää kauan. Lähes 20 vuotta nukuin noin 4–6 tunnin yöunia.

”Fysiikkani ei olisi luultavasti kestänyt enää kauan.”

Mirkan uniapneaa alettiin hoitaa CPAP-laitteella, jonka kanssa hän pääsi sinuiksi vasta usean kuukauden harjoittelun jälkeen. CPAP-maski naamalla nukkuminen on vaikuttanut myös Mirkan naiseuteen.

– Laite vie romantiikan sängystä täysin. Romanttiset hetket on ajoitettava muualle kuin nukkumaanmenon yhteyteen. Onneksi minulla on rinnallani sellainen ihminen, joka ymmärtää.

Miinuspuolet ovat kuitenkin pientä siihen verrattuna, mitä laite on Mirkalle antanut. Kiitos CPAP-laitteen, Mirkka nukkuu kahdeksan tunnin yöunia. Oireiden helpottumisesta alkoi uusi elämä.

– Krooninen väsymys loppui. Jaksan töissä enkä ole aina väsynyt. Jaksan harrastaa ja olla aktiivinen, perhesuhteeni voivat paremmin. Näin jälkeenpäin tuntuu siltä kuin olisin elänyt 20 vuotta unessa. Elämä hoitamattoman uniapnean kanssa tuntui hyvin usvaiselta, kuin olisin katsonut kaikkea ohuen harson läpi.

Lue myös: Oletko jatkuvasti väsynyt? Nämä oireet voivat kieliä uniapneasta – lääkäri kertoo

Näin lievität kuukautiskipuja luonnollisesti – 5 helppoa tapaa

$
0
0

Kuukautiskivut eivät ole sinänsä vaarallisia, mutta pienempikin kipuilu voi vaikuttaa arkeen häiritsevästi. Suurempi kipu voi puolestaan pakottaa jäämään sängyn pohjalle makaamaan päiväkausiksi, joten mitättömästä asiasta ei ole kyse.

Kuukautiset voivat aiheuttaa monenlaisia vaivoja

  • Kuukautiskivut tuntuvat yleensä supistuksenomaisena alavatsakipuna, ja ne alkavat joko vuodon alkaessa tai muutama päivä sitä aiemmin. Kipua voi tuntua myös selässä ja reisissä.
  • Kuukautiskipuihin voi liittyä yleisoireina pahoinvointia, oksentelua, ripulia, ilmavaivoja, huimausta ja päänsärkyä.
  • Kipu kestää yleensä 1–2 vuorokautta vuodon alkamisesta.

Miten kuukautiskipuja voisi lievittää luonnollisesti? Listasimme yleisimmät keinot.

Liikunta

Vaikka alavatsan jomottaessa tuntuisi parhaalta idealta vain levätä ja ottaa rauhallisesti, voi liikunta auttaa kivuissa enemmän kuin paikoilleen jääminen.

Kokeile reipasta kävelylenkkiä tai lempeäliikkeistä joogaa – rankka salitreeni kannattaa sen sijaan ehkä jättää myöhemmäksi.

Lue myös:

Lempeät liikuntalajit kohottavat kuntoa helposti, nopeasti ja jopa huomaamatta

Helpota kuukautiskipuja ja PMS-oireita joogan avulla – 6 rentouttavaa asanaa

Lämpötyyny

Kokeile helpottaa oloa lämmön avulla.

Lämmin kauratyyny tai kuumavesipullo voivat tuntua erityisen hyvältä kipeää alavatsaa vasten. Kokeile myös kuumaa kylpyä.

Akupunktio

Akupunktiolla voidaan hoitaa monenlaisia vaivoja migreenistä unihäiriöihin, ja se voi olla avuksi myös kuukautiskipujen hoidossa. Tästä vanhasta kiinalaisesta menetelmästä voi olla hyötyä etenkin sen takia, että akupunktio tuottaa kehossa endorfiineja ja serotoniinia, jotka lievittävät kipua.

Lue lisää: Akupunktio hoitaa kokonaisuutta

Hieronta

Hieronta lisää verenkiertoa, samoin kuin liikunta, ja voi auttaa jumeihin alavatsassa ja -selässä. Kipeää aluetta kannattaa hieroa kevyesti, sillä voimakkaat otteet tuntuvat kuukautiskipujen aikaan erityisen ronskeilta.

Tietyt ruoka-aineet

Kuukautiskipuihin voi löytää avun myös keittiön puolelta. Ja ei, salainen hoitokeino ei ole suklaa – avun voi tuoda sen sijaan esimerkiksi inkivääri, joka rentouttaa lihaksia ja voi näin ollen lievittää kipuja.

Lue lisää: Kuukautiskivut kuriin luonnollisesti – käännä katse keittiön hyllyyn

Monissa luonnollisissa keinoissa taustalla placebovaikutus

Se, mikä luonnollinen kivunlievitysmenetelmä on kuukautiskipujen hoidossa tehokkain, on jokaisen kokeiltava itse.

Monissa lääkkeettömissä hoidoissa teho perustuu tieteellisen näytön sijaan pitkälti placebovaikutukseen. Lämpötyynyn, liikunnan ja akupunktion kohdalla vaikutusta voi selittää myös se, että huomio siirtyy kivusta johonkin muuhun asiaan.

Myös mielenhallintakeinot voivat auttaa kivun siedossa ja sen hallitsemisessa: esimerkiksi meditaatio- ja mindfulness-harjoitukset ovat kokeilemisen arvoisia.

Milloin kipulääkettä?

Kivun kanssa ei tarvitse yrittää sinnitellä. Voimakkaissa kuukautiskivuissa suositellaan käytettäväksi tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeenia.

– On tärkeää ottaa lääke ajoissa ja käyttää riittävää annosta, joka ibuprofeenilla voi olla jopa 400 mg neljästi päivässä, kertoo gynekologi Anna-Kaisa Poranen Felicitas Mehiläisestä.

Voimakas kipu kestää yleensä pari päivää, ja tulehduskipulääkitystä voi käyttää joka kuukausi.

– Parasetamoliakin voi käyttää, jos tulehduskipulääkkeet eivät sovi. Parasetamolin teho ei ole kuitenkaan yhtä hyvä kuin ibuprofeenin. Lääkkeiden vaikutusta voi myös tehostaa ottamalla molempia, Poranen kertoo.

Mikäli kuukautiskivut eivät pysy tulehduskipulääkkeiden avulla aisoissa, on parasta kääntyä lääkärin puoleen. Lääkäri voi määrätä kipuihin myös reseptilääkkeitä.

– Hyvä vaihtoehto on myös hormonaalinen ehkäisy, koska silloin kuukautisvuodot ja kivut vähenevät ja harvenevat tai jopa poistuvat kokonaan. Gynekologin vastaanotolla voidaan selvittää tarkemmin kivun syytä. Joskus taustalta voi löytyä esimerkiksi endometrioosi.

Lue lisää: Pahat kuukautiskivut voivatkin olla endometrioosi – 9 kysymystä vaivasta, josta kärsii joka kymmenes nainen

Artikkelia varten on haastateltu gynekologi Anna-Kaisa Porasta Felicitas Mehiläinen Turusta.

Suolistosyövät ovat yleistyneet voimakkaasti – altistaako vatsan oireilu suolistosyövälle? Kysyimme lääkäriltä

$
0
0

Syöpätautien erikoislääkäri Sari Riihijärvi Terveystalosta vastasi kysymyksiimme suolistosyövästä.

1. Kuinka yleisiä suolistosyövät tällä hetkellä ovat?

– Tällä hetkellä suolistosyöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 3500 ihmistä. Suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa. Suolistosyöpää yleisimpiä ovat rintasyöpä ja eturauhassyöpä.

2. Miksi suolistosyövät ovat yleistyneet?

– Kaikkia syitä ei tiedetä. Yleistyminen on tapahtunut vähitellen, ei yhtäkkiä. Asiaan voi vaikuttaa parantunut diagnostiikka ja myös se, että ihmiset elävät pidempään. Tiedetään, että suolistosyövälle altistavia asioita ovat muun muassa liikunnan vähäisyys, ylipaino, prosessoidun punaisen lihan ja myös muun prosessoidun ruoan syöminen ja vähäinen kuidun saanti. Kaikki nämä asiat ovat lisääntyneet länsimaissa. Tiedetään myös, että kun vähemmän kehittyneissä maissa tapahtuu elintason nousua, suolistosyövät alkavat yleistyä.

3. Mikä altistaa suolistosyövälle?

– Edellä mainittujen asioiden lisäksi alkoholinkäyttö ja tupakointi. Lisäksi suolistosyövissä on jonkin verran perinnöllisiä muotoja. Jos suvussa on paljon suolistosyöpää, kannattaa geenitestillä varmistaa, ettei ole perinnöllistä alttiutta suolistosyövälle. Jos perinnöllinen alttius todetaan, suositellaan säännöllisiä tutkimuksia muutaman vuoden välein, vaikka oireita ei olisi.

4. Altistaako vatsan oireilu tai vatsasairaudet suolistosyövälle?

– Tulehdukselliset suolistosairaudet, kuten Chronin tauti, altistavat. Mutta ei ole todettu, että tavallinen vatsaoireilu tai esimerkiksi ärtyneen suolen oireyhtymä altistaa suolistosyövälle.

5. Miten suolistosyöpiä voi ennaltaehkäistä parhaiten?

– Normaalissa painossa pysymällä, liikkumalla, kasvispainotteisesti syömällä ja huolehtimalla runsaasta kuidunsaannista sekä välttämällä tupakkaa ja alkoholia.

6. Mitä oireita suolistosyövästä tulee ja milloin on syytä hakeutua tutkimuksiin?

– Oire, jonka takia kannattaa hakeutua tutkimuksiin, on suolen toiminnan selvä muuttuminen. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua esimerkiksi silloin, jos ummetus jatkuu pidemmän aikaa ilman mitään varsinaista syytä tai jos päinvastoin kärsii pitkään selittämättömästä ripulista. Verenvuoto ulosteen mukana on aina hälytysmerkki, joka pitää tutkia. Myös selittämätön laihtuminen voi olla suolistosyövän oire. Suolistosyöpä voi aiheuttaa myös anemiaa, jos kasvain vuotaa verta ulosteeseen ja ihminen menettää sen takia rautaa verestä.

7. Miten suolistosyöpä tutkitaan ja todetaan?

– Ensin lääkäri tekee perustutkimuksen eli kuuntelee sydämen ja keuhkot sekä painelee mahan. Lisäksi lääkäri tekee tuseeraustutkimuksen eli tarkastaa peräaukon seudun. Näiden tutkimusten jälkeen tehdään paksusuolen tähystys. Jos siellä todetaan jokin kasvainmuutos, otetaan muutoksesta koepala. Jos syöpä todetaan, lisätutkimuksilla selvitetään, onko syöpä levinnyt ja mille alueille.

8. Miten suolistosyöpää hoidetaan?

– Suolistosyövän ensisijainen hoito on aina leikkaushoito. Leikkauksella paikalliset kasvaimet saadaan leikattua pois. Jos kasvain on suuri tai on muita riskitekijöitä, voidaan antaa liitännäishoitoja. Niiden tehtävä on estää syövän uusiutuminen. Liitännäishoito on suolistosyövässä useimmiten solunsalpaajahoitoa. Levinnyttä suolistosyöpää hoidetaan myös lääkehoidolla, jonka tavoitteena on taudin leviämisen hidastaminen. Joissain tapauksissa maksan tai keuhkojen etäpesäkkeitä voidaan leikata, mutta se tulee kyseeseen varsin harvoin.

9. Millainen ennuste suolistosyöpiin sairastuneilla on?

– Ennuste on aina sitä parempi, mitä aikaisemmassa vaiheessa syöpä löydetään. Paikallinen suolistosyöpä pystytään parantamaan leikkaushoidolla, mutta jos kyseessä on etäpesäkkeinen tauti, puhutaan enemmän syövän etenemisen hidastamisesta kuin parantavasta hoidosta. Noin 60–70 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta. Voidaan sanoa, että noin 60 prosenttia suolistosyöpään sairastuneista paranee. Rintasyövässä ja eturauhassyövässä viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta elossa on 90 prosenttia, eli suolistosyövässä ennuste on jonkin verran näitä syöpiä huonompi. Suolistosyövässä ennuste on kuitenkin huomattavasti parempi kuin esimerkiksi keuhkosyövässä, joka on neljänneksi yleisin syöpä. Siinä viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta elossa on 10–20 prosenttia sairastuneista.

10. Ovatko suolistosyövän hoidot kehittyneet viime vuosina?

– Kyllä. Lääkehoidot kehittyvät koko ajan ja varsinkin etäpesäkkeisen taudin hoitoon tulee paljon uusia lääkkeitä koko ajan. Myös liitännäishoidoista tiedetään yhä enemmän. Myös diagnosointimenetelmät kehittyvät. Voi olla, että tulevaisuudessa suolistosyöpää voidaan seuloa esimerkiksi verikokeella.

Sattuuko liikkeelle lähteminen levon jälkeen? Asiantuntija vastaa 8 kysymykseen nivelrikosta

$
0
0

1. Voiko nivelrikkoa hoitaa ruokavaliolla?

Nivelrikko on rappeumasairaus, jossa ruston kestävyys heikkenee, rusto ohenee ja pikkuhiljaa katoaa. Vähitellen vauriot etenevät koko niveleen. Ruokavaliolla ei ainakaan tutkimusten mukaan voi vaikuttaa nivelrikon kulkuun ja oireisiin, kuten nivelkipuun tai -turvotukseen.

Nivelrustolla ei ole verenkiertoa. Se saa ravintonsa rustonalaisesta luusta ja nivelnesteestä. Liikunta aiheuttaa niveleen pumppaavan liikkeen, jonka avulla ravinto imeytyy nivelnesteestä nivelrustoon. Liikunta on siinä mielessä tärkeää nivelrustojen ravitsemukselle.

Ikä, perimä, ylipaino ja pitkään jatkunut, yleensä työhön tai urheiluun liittyvä rasitus altistavat nivelrikolle. Jos ruokavalio auttaa pudottamaan painoa, se hoitaa ja ehkäisee nivelrikkoa. Jo viiden kilon painonpudotus voi vähentää naisella nivelrikon riskin peräti puoleen.

2. Kannattaako kollageenia syödä purkista?

Kollageeni on nivelsiteiden ja sidekudosten tärkein rakennusaine. Suun kautta otettu kollageeniproteiini pilkkoutuu ruoansulatuskanavassa pääasiassa aminohapoiksi. Ne eivät palaudu hajottamisen jälkeen takaisin kollageeniksi, joten niillä ei voi vaikuttaa nivelten kuntoon.

Nivelten hyvinvointiin markkinoidaan ravintolisiä ja luontaistuotteita, mutta niiden tehoa ei ole voitu todistaa tutkimuksilla. D-vitamiini ja kalsium eivät vaikuta suoraan niveliin, mutta niiden saannista kannattaa huolehtia. Molempia tarvitaan luuston hyvinvointiin. Ruston alaisen luun vahvuus tukee myös rustoa ja lisää osaltaan nivelen rasitus- ja iskunkestävyyttä.

3. Glukosamiinia mainostetaan nivelille tärkeänä aineena. Onko siitä hyötyä?

Glukosamiinisulfaatti on yksi ruston rakennusaineista, ja nivelrikossa sen määrä vähenee. Glukosamiinia saa ravintolisistä ja reseptilääkkeistä.

Glukosamiini saattaa vaikuttaa myönteisesti nivelten toimintaan, mutta tieteellinen näyttö sen tehosta puuttuu. Siksi sitä sisältävästä lääkkeestä ei saa Kela-korvausta.

Osalla ihmisistä glukosamiini helpottaa nivelen tulehdusta ja parantaa sen liikkuvuutta. Sitä sisältävää valmistetta voi kokeilla pari kuukautta. Ellei siitä ole siinä ajassa apua, käyttö kannattaa lopettaa.

4. Kannattaako kokeilla pistoksia?

Nivelrikossa nivelnesteen ominaisuudet muuttuvat ja sen kyky voidella niveltä heikkenee. Hyaluronit voitelevat niveltä oman nivelnesteen tapaan. Jos nivelrikko on lievä tai keskivaikea, hyaluronia sisältävä pistos saattaa helpottaa oireita muutaman kuukauden ajan.

Markkinoilla on sekä eläinperäisiä että synteettisiä hyaluronivalmisteita. Osa pitkävaikutteisiksi mainostetuista valmisteista on hyvinkin kalliita. Potilaiden kokemusten perusteella synteettisillä valmisteilla saattaa olla vähemmän haittavaikutuksia, kuten pistoksen jälkeistä kipua ja turvotusta.

Nivelrikkonivelen turvotus on merkki nivelen sisäisestä ärsytyksestä, jota voidaan vaimentaa kortisonipistoksella. Se helpottaa oireita muutamaksi päiväksi tai korkeintaan pariksi, kolmeksi viikoksi. Turvotusta voi hoitaa myös itse kylmäpakkauksella.

5. Onko kaikki liikunta nivelille hyväksi?

Jos omassa suvussa on nivelrikkoa, itsellä on ylipainoa tai aiempia polvivammoja, ei kannata juosta kovilla alustoilla. Se edesauttaa rustovaurion syntymistä.

Aiemmin alkavaa nivelrikkoa sairastavalta kiellettiin kokonaan juokseminen. Mutta jos juoksu on ihmiselle ainoa mieluinen tapa liikkua, ei sitä saa mennä kieltämään. Lenkit kannattaa suunnata metsään, huolehtia juoksutekniikasta ja valita jalkineet, joissa on kunnollinen kantavaimennus. Nivel kuormittuu vähemmän, kun askel ja alusta ovat pehmeät.

Liikunnassa kuormittuvan nivelen väännöt voivat edesauttaa nivelrikon etenemistä. Siksi rajut kontakti- ja pallopelit voivat pahentaa nivelrikkoisen oireita.

6. Miksi nivelvaivaisille suositellaan kuntosaliharjoittelua?

Lihakset ohjaavat niveliä ja ovat osa nivelten tukirakennetta. Mitä parempi lihaskontrolli nivelellä on, sitä turvallisempaa sitä on käyttää. Esimerkiksi polven nivelrikossa reiden etuosan ja takaosan lihasten harjoittaminen vähentää kipua ja lisää nivelen toimintakykyä. Kuntosalilaitteilla harjoittelu sopii usein nivelkipuisellekin, sillä laitteilla liike voidaan kohdistaa tarkkaan ja välttää kipuilevan kohdan liikaa kuormitusta.

Toistuvat pienet vauriot, kuten väärällä tekniikalla tehty kuntosaliharjoittelu, saattavat osaltaan edistää nivelrikkoa. Nivelten luonnollista liikelaajuutta ei pidä ylittää esimerkiksi hyvin syvillä kyykyillä tai koukistuksilla. Jos liikeradat ja tekniikka ovat väärät, lisäpaino pahentaa vaurioita. Kuntosaliharjoittelu pitäisi aina aloittaa ohjatusti ja pienillä painoilla.

Kuntosalitreenin lisäksi tulee huolehtia myös nivelten liikkuvuudesta, sillä edetessään nivelrikko kaventaa liikelaajuuksia.

7. Pitääkö liikunta lopettaa, jos liikkuminen sattuu?

Liikkeellelähtöön liittyvä kipu on nivelrikon tyypillinen ensioire. Se helpottaa, kun kävelyssä pääsee vauhtiin.

Koska liikunta on nivelrikon tärkein hoito, liikuntaa ei pitäisi lopettaa kokonaan. Vaikka nivelrikko on etenevä sairaus, liikunnalla ja lihaskunnosta huolehtimalla ihmisen arki on mukavampaa ja mieli virkeämpi. Kannattaa satsata siihen, että löytää lajit, joita voi harrastaa kivuttomammin. Moni nivelrikkoinen pystyy liikkumaan vedessä tavalla, joka ei kuivalla maalla onnistuisi.

Sopivaa liikuntaa voi harrastaa osin jopa kipulääkkeen turvin, mutta tästä kannattaa neuvotella ensin lääkärin kanssa. Lievään kipuun voi käyttää tulehduskipugeelejä ja -voiteita. Ne eivät vahingoita ruoansulatuskanavaa.

8. Onko liike lääke myös sormien nivelrikkoon?

Sorminivelrikossakin nivelten liikkuvuudesta ja voimasta huolehtiminen ovat tärkeitä, jotta toimintakyky säilyy. Erikokoiset joustavat pallot ovat tähän hyviä välineitä.

Sormien lihasvoima kasvaa, kun puristat palloa tiukasti, lasket viiteen ja rentoutat sormet.

Liikkuvuutta lisäät, kun asetat kämmenen liukumattomalle alustalle, ojennat sormet ja vedät kättä itseä kohti niin, että sorminivelet venyvät.

Asiantuntijana ortopedi, ylilääkäri Mikko Manninen, Orton

Voiko istumisella aiheuttaa itselleen suonikohjuja? Lääkäri kertoo, miten suonikohjut syntyvät ja miten niistä pääsee eroon

$
0
0

Särkyä, turvotusta, kutinaa ja väsymystä. Kaikkea sitä pintalaskimoiden vajaatoiminnan tavallisin näkyvä merkki, eli suonikohjut, aiheuttaa.

Suonikohjut tulevat usein säären tai reiden alueelle ja ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä.

Suonikohjut syntyvät, kun pystyasennossa oltaessa laskimoiden läpät eivät toimi ja osa verestä pääsee virtaamaan takaisinpäin. Tämän seurauksena laskimoiden paine nousee. Laskimot eivät kestä liian kovaa painetta, vaan ne venyvät. Kun paine nousee liian suureksi, myös alempana oleva laskimo venyy ja syntyy lisää suonikohjuja.

Voiko suonikohjujen syntymistä sitten ehkäistä tai lisätä omalla toiminnallaan? Otimme asiasta selvää ja kysyimme thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri, dosentti Pekka Kuukasjärveltä Terveystalosta 10 kysymystä liittyen suonikohjuihin.

1. Miten suonikohjut syntyvät ja voiko niitä välttää jotenkin?

Asiantuntijan mukaan suonikohjujen syntymistä ei voi varsinaisesti välttää. Pintalaskimoiden vajaatoiminta on krooninen ja usein etenevä sairaus, jonka syytä ei aivan tarkalleen tiedetä.

Suonikohjujen syntyyn vaikuttavat ennen kaikkea perintötekijät, sukupuoli ja synnytykset. Lisäksi iän ja ylipainon on todettu olevan yhteydessä suonikohjuihin.

2. Voiko istumisella tai seisomisella aiheuttaa itselleen suonikohjuja?

Siitä, että istuminen tai seisominen aiheuttaisi suonikohjuja, ei ole tieteellistä näyttöä. Pitkiä paikallaanolojaksoja kannattaa kuitenkin välttää, koska ne voivat pahentaa oireita.

Myöskään seisomatyön, tupakoinnin, alkoholin tai ummetuksen yhteyttä suonikohjujen syntyyn ei ole pystytty tieteellisesti todistamaan.

3. Mistä tietää, että kärsii pintalaskimoiden vajaatoiminnasta?

Tautia ei voi diagnosoida itse pelkästään oireiden perusteella. Diagnoosin tekee aina lääkäri, joka tutkii ja sulkee samalla pois muut mahdolliset sairaudet. Ultraäänitutkimuksen perusteella varmistetaan lopullinen diagnoosi ja suunnitellaan tarvittava jatkohoito.

4. Miten suonikohjut oireilevat?

Suonikohjuihin liittyy usein särkyä, turvotusta, väsymystä ja kutinaa.

Suonikohjujen aiheuttama turvotus on usein pahimmillaan illalla ja voi tuntua kipuna sekä kiristävänä tunteena jaloissa. Suonikohjut voivat aiheuttaa myös ihottumaa ja ihon tummumista.

Öisin turvotus voi hellittää lepoasennossa, mutta suonikohjut voivat silti aiheuttaa suonenvetoa, särkyä ja pahentaa myös levottomia jalkoja.

5. Voiko oireita lievittää?

Ensisijainen oireiden lievityskeino on itselle sopivaksi mitoitetut hoitosukat. Ne eivät kuitenkaan hoida tai poista itse sairautta, vaan ainoastaan lievittävät oireita. Sukat estävät puristuksen avulla pinnallisten laskimoiden laajenemista sekä tehostavat samalla lihasten tekemää nesteen pumppaamista alaraajoissa.

Myös painonhallinta sekä liian pitkien paikallaanolojaksojen välttäminen on suositeltavaa. Oireiden lievittämiseksi voi kokeilla myös löysiä vaatteita ja istumista korotetulla tuolilla, vaikka niiden vaikutus kokonaisuuden kannalta onkin todennäköisesti pieni.

Iltaisin jalkojen oloa voi yrittää helpottaa viilentämällä niitä, nostamalle ne koholle ja pyörittelemällä nilkkoja.

6. Pitäisikö jotain välttää?

Suonikohjujen kanssa voi elää normaalia elämää. Sen vuoksi, että kärsii suonikohjuista, ei ole tarvetta välttää esimerkiksi matkustamista, kovaa urheilua tai saunomista. Jos jonkun tilanteen huomataan pahetavan oireita, tulee tilanne arvioida aina yksilökohtaisesti.

7. Voiko suonikohjujen syntymistä hidastaa, jos niihin on perinnöllinen alttius?

Terveelliset elämäntavat, liikunta ja painonhallinta ovat nykytietämyksen mukaan parhaita keinoja suonikohjujen hillitsemiseksi. Varsinaista ennalta ehkäisevää keinoa ei kuitenkaan ole.

8. Milloin pitäisi mennä lääkäriin, jos epäilee laskimoiden vajaatoimintaa?

Silloin, kun oireet häiritsevät arkielämää. Oireettomista jaloista koholla olevat suonet eivät vielä yksistään aiheuta tarvetta hakeutua lääkäriin.

9. Ovatko suonikohjut vaarallisia?

Hyvin epätodennäköisesti. Esimerkiksi keuhkoveritulpan kehittyminen suonikohjujen vuoksi on äärimmäisen harvinaista. Joskus pitkälle edettyään suonikohjut voivat kuitenkin aiheuttaa säärihaavan tai verenvuotoa, jotka täytyy hoitaa mahdollisimman nopeasti.

10. Miten suonikohjuja hoidetaan?

Suonikohjuja hoidetaan yksilöllisesti parhaan lopputuloksen saamiseksi. Suonikohjuja voidaan hoitaa vaahtoruiskutuksella, laser- tai radiotaajuuskäsittelyllä, koukutuksella tai poikkeustapauksissa perinteisellä leikkaushoidolla.

Hoidosta huolimatta suonikohjut voivat uusiutua myöhemmin elämän aikana.

Lähteet: Duodecim Käypä hoito: Alaraajojen laskimovajaatoiminta, Terveyskirjasto: Suonikohjut, HUS, Terveyskylä, Koulutettujen hierojien liitto, Potilaan Lääkärilehti

Hampaiden kuluminen voi tuntua jomottavana kipuna – lääkäri kertoo, miten hampaiden eroosio syntyy ja miten sitä voi ehkäistä

$
0
0

1. Takahampaisiin on tullut pieniä kuoppia. Mitä ne ovat?

Alatakahampaiden purupintojen pienet kuopat tai rosoisuus ovat eroosion ensimmäisiä merkkejä. Eroosio eli hampaiden kemiallinen liukeneminen voi tehdä takahampaista myös silkkimäisen sileät. Ihminen huomaa hampaiden kulumisen itse yleensä etuhampaista. Niiden kärjet rispaantuvat ja hampaan uloimman kerroksen eli kiilteen pinta muuttuu himmeäksi. Eroosio on jo pitkällä, jos valo kuultaa etuhampaiden kärkien läpi.

Syy hampaiden liukenemiseen on useimmiten happamissa juomissa ja ruoissa. Ne liuottavat pikkuhiljaa kiilteen pinnan mineraaleja. Tällöin hampaan pinta liukenee, pehmenee ja kuluu pois.

2. Voivatko hampaat kulua kokonaan?

Ellei eroosioon puutu, se etenee – joillakin nopeammin kuin toisilla. Narskuttelijalla se muovaa hampaita vauhdikkaammin, sillä puruvoima kuluttaa pehmennyttä hammasta entisestään.

Ruoan ja juoman lisäksi hapan mahaneste liuottaa hampaita, ja sen aiheuttamat vauriot voivat tehdä hampaista tyngät. Refluksitaudissa närästys ja bulimiassa oksentaminen nostavat hapanta mahanestettä suuhun.

3. Haittaako hampaiden eroosio muuta kuin ulkonäköä?

Kiilteen alla on hammasluuta, joka on kiillettä pehmeämpää ja ympäröi hampaan ydintä. Kun hammasluu paljastuu, hampaita alkaa vihloa. Jos ydin ärtyy kunnolla, hammas voi mennä kuolioon ja vaatia juurihoidon.

Eroosio voi tuntua pureskellessa myös jomottavana kipuna. Moni erehtyy pitämään sitä merkkinä hampaiden reikiintymisestä.

Pitkälle edennyt, laaja eroosio madaltaa purentaa. Tällöin pureminen ei suju kuten ennen ja leukanivelet voivat kipeytyä.

4. Mitä ruokia kannattaa välttää?

Kiille on ihmisen kovinta kudosta, mutta happaman edessä se on voimaton. Ruoka tai juoma on hampaille haitaksi silloin, kun sen pH on alle neljä. Esimerkiksi superhapan kiivi päihittää kiilteen kuusi–nolla.

Salaatinkastikkeet, marjat, etikkasäilykkeet ja sitrukset ovat tunnetusti happamia ruoka-aineita.

Olutta lukuun ottamatta useimmat alkoholijuomat ovat happamia. Vitamiinit ja ravintolisät kannattaa nauttia pillereinä, sillä nestemäisinä nekin ovat yleensä happamia.

5. Voiko happaman haittoja vähentää?

Hapan elintarvike ei ole automaattisesti huono, jos se sisältää itsessään kalsiumia, kuten jogurtti. Kalsium vähentää happaman ruoka-aineen haitallisuutta hampaille. Happaman ruoan kanssa kannattaa juoda lasi tavallista tai kasvipohjaista maitoa tai nauttia pala juustoa.

Hedelmät ja kasvikset olisi parempi syödä sellaisinaan eikä puristaa mehuksi. Pureskelu käynnistää syljenerityksen tehokkaasti, ja sylki huuhtelee suuta. Syömisen jälkeen suu on hyvä huudella vedellä ja ottaa ksylitolipastilli. Pastillin imeskely lisää syljeneritystä.

Säännöllinen ateriarytmi suojaa hampaita sekä reikiintymiseltä että eroosiolta. Napostelu altistaa kummallekin.

Emäksisellä soodan ja veden seoksella purskuttelu voi olla hyvä keino neutraloida suun pH oksentamisen jälkeen.

6. Kuluttaako harjaaminen hampaita?

Yhteen aikaan annettiin ohjeeksi välttää aamulla hampaiden harjausta puoli tuntia happaman syömisen jälkeen. Terveille hampaille harjauksen ajankohdalla ei ole väliä, kunhan hampaat tulevat puhtaiksi. Mutta jos hampaissa on näkyvää eroosiota, voi olla parempi pestä ne ennen aamupalaa.

Hankaava tahna kuluttaa jokaisen hampaita, joten hammasharjaan kannattaa pursottaa tavallista hammastahnaa. Kovakätinen harjaaja ja kova harja saavat aikaan ienvetäytymiä. Ikenen alta paljastuvassa hampaan osassa ei ole kiillettä, ja yli-innokas harjaaja saa kulutettua sen kuopalle.

Hammaspesu kahdesti päivässä riittää. Pesujen välissä suun voi raikastaa ksylitolipastillilla tai -purukumilla.

7. Voiko hampaita valkaista, jos niissä on eroosiota?

Hampaat voi periaatteessa valkaista, mutta sitä kannattaa harkita. Valkaisun jälkeen hampaita voi vihloa, sillä valkaisuaine saattaa ärsyttää hammasta. Yleensä vihlominen menee ohi melko nopeasti, mutta kuluneissa hampaissa se voi olla ärhäkkää.

Valkaisun tulokset voivat jäädä huonoiksi, jos kiille on kulunut jo hyvin ohueksi ja tumma suuontelo kuultaa hampaiden takaa.

8. Millä kiilteestä saa lujan?

Fluori kovettaa kiillettä, mutta se ei juurikaan estä hammasta kulumasta. Tosin fluoreissa voi olla eroja. Hammastahnan fluori on yleisesti natriumfluoridia, mutta markkinoille on tullut myös tinafluoridia sisältäviä tahnoja, ja ne vaikuttavat tekevän kiilteestä hivenen kestävämmän eroosiota vastaan. Tinafluoridi merkataan pakkaukseen englanninkielisillä sanoilla stannous fluoride.

Jos eroosio on edennyt pitkälle, hammaslääkäri voi määrätä potilaalle reseptillä tavallista fluoritahnaa vahvempia tahnoja. Niiden tarkoituksena on kuitenkin pääasiassa vähentää vihlontaa, ei vahvistaa kiillettä.

9. Voiko kuluneen hampaan korjata?

Eroosiovaurioita korjataan muovilla, laminaateilla ja keramialla. Pitkälle edenneen hampaiden kulumisen hoito on usein hankalaa ja kallista.

Purupinnan matalan kuopan voi korjata paikka-aineella, tosin matalassa kohdassa paikka ei tahdo pysyä. Korjausta tärkeämpää on ehkäistä hampaiden kuluminen.

Kemikaalit vastaan kotikonstit

Haluan välttää turhia kemikaaleja ja valitsen fluorittoman hammastahnan. Onko se fiksua?

– Fluori suojaa hampaita reikiintymiseltä. Se on haitallista vain ylisuurina annoksia, joita ei voi saada hammastahnoista ja suuvesistä, kun niitä käyttää oikein. Tahnaa ja suuvettä ei ole tarkoitus niellä, hammaslääketieteen tohtori Viivi Alaraudanjoki vastaa.

Sooda puhdistaa hampaat. Tuttua kotivalkaisukonstia ei voi silti suositella, sillä sooda hankaa ja voi vaurioittaa kiillettä.

Aktiivihiili imee itseensä epäpuhtauksia, ja sitä sisältävät jauheet ja tahnat poistavat hampaan pinnalta värjäymiä.

– Tutkimustieto hiilituotteista puuttuu, joten itse en vielä uskalla suositella niitä. Kertakokeilusta tuskin on haittaa.

Asiantuntijana hammaslääketieteen tohtori Viivi Alaraudanjoki, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö


Alkaako vatsasi pömpöttää työpäivän aikana? Vatsan turvotus johtuu todennäköisesti tästä

$
0
0

Vatsan turpoamisen syynä on tavallisesti ilman kertyminen suoleen. Vatsan turvotus ei kuitenkaan aina johdu siitä, mitä ihminen on suuhunsa pistänyt, vaan syynä voi olla myös se, missä asennossa hän on suurimman osan päivästään viettänyt.

–  On täysin normaalia, että päivän aikana vyötärönympärys kasvaa ja tulee turvotusta. Vatsan turvotus on normaali ilmiö, kun bakteerit käyttävät päivän aikana kuituja ravinnokseen ja tuottavat kaasua, ravitsemusterapeutti Leena Putkonen muistuttaa.

– Ja jos vatsassa on ilmaa, joka ei pääse päivän aikana pois, se näkyy ja tuntuu turvotuksena.

Monelle toimisto- ja istumatyötä tekevälle etenkin iltapäivisin turvottava vatsa on tuttu ilmiö.

– Istuessa suolisto on mytyssä, jolloin ilma ja massa eivät pääse normaalisti kulkemaan. Peristaltiikka, eli suoliston rytminen supistusliike, ei pääse toimimaan samalla tavalla, jos vatsa on kauheassa puristuksessa kahdeksan tuntia päivässä, Putkonen kuvailee.

Turvotus tuntuukin usein tukalana olona.

– Asiaa ei myöskään auta, jos pukeutuu tiukkoihin bisnesvaatteisiin ja -farkkuihin. Se aiheuttaa mekaanisesti sen, että on tukala olo.

Kolme erilaista turvotusta

  1. Normaali turvotus, joka johtuu suolistokaasujen kertymisestä vatsaan. Voi aiheuttaa tukalaa oloa.
  2. Kivulias turvotus. Jos turvotus on kivuliasta, silloin puhutaan suolistovaivoista, kuten esimerkiksi ärtyvästä suolesta.
  3. Turvotus, joka johtuu nesteen kertymisestä. Kyseessä voi olla liiallinen suolan käyttö tai esimerkiksi sydänperäinen vaiva.

Katse kelloon

Jos vatsaa turvottaa etenkin päivisin, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon päivän aikana tulee istuttua. Jos vatsaa turvottaa erityisesti työpäivien aikana, on tärkeää muistaa pitää taukoja tai hyödyntää sähköpöytää.

– Suosittelen käyttämään seisoma- ja sähköpöytää eritoten ruokailujen jälkeen. Mieluiten käyttäisin sähköpöytää tunnin tai pari heti aterian jälkeen, Putkonen vinkkaa.

Pienetkin kävelyhetket tekevät hyvää. Esimerkiksi 45 minuutin välein olisi hyvä nousta jaloittelemaan tai tehdä vaikkapa kyykkyjä, jotta ilma ei pääse pakkautumaan suolistoon päivän mittaan.

Istumisen tauottaminen on tärkeää. Venytteleminen sekä jaloitteleminen tekevät hyvää sekä tukielinlihaksille että suolistolle.

Vatsalihakset liikkeelle

Suolen toimintaa ja epämieluisaa turvotusta voi helpottaa myös liikunnalla. Mikä tahansa kehon liike toimii, mutta etenkin pitkäkestoinen ja monipuolinen liikunta poistaa turvotusta. Esimerkiksi lihaskuntoharjoittelu, uinti ja kävely tekevät vatsalle hyvää.

Erityisesti vatsalihasten treenaaminen on hyvä keino päästä eroon pömpöttävästä vatsasta, koska pumppaava liike auttaa poistamaan ilmaa elimistöstä. Myös hyvä keskivartalon tuki auttaa siihen, ettei vatsa pömpötä enää samalla tavalla.

Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että oma ruokavalio on kunnossa – esimerkiksi alkoholi kerryttää sekä nesteitä että ilmaa elimistöön, mikä voi tuntua ikävänä turvotuksena.

Lähteet: Aava.fi: sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato, YLE.fi

Lue myös:

Hyvästi pömppö! 8 syytä vatsan turvotukseen ja hoitokeinot

Vatsa pömpöttää ja turvottaa? Näin vyötäröltä voi kadottaa jopa 5 senttiä!

Hyvästi turvotus! 10 vinkkiä, joilla torjut pöhötyksen ja nesteen kertymisen

Milloin kannattaa harkita silmäluomileikkausta? Kysyimme asiantuntijalta

$
0
0

Mitä haittaa raskaista yläluomista on?

Raskaat yläluomet liittyvät ikääntymiseen ja kudosten veltostumiseen. Alkuvaiheessa ne tekevät ilmeestä väsyneen ja sotkevat meikin. Kun vaiva etenee, yläluomi alkaa painaa ripsiä ja rajoittaa näkökenttää. Poimuille laskeutuva luomen iho hautoo ja voi aiheuttaa haa­vaumia.

Ihminen koettaa huomaamattaan vähentää haittoja kohottamalla kulmakarvojaan. Kun sitä tekee jatkuvasti, päätä alkaa särkeä.

Miten luomet korjataan?

Leikkaustapa riippuu ongelman aiheuttajasta. Luomista tulee raskaat silloin, kun yläluomella on ylimääräistä ihoa, yläluomen kohottajalihas on heikko tai kulmakarva on laskeutunut. Nämä voivat esiintyä myös yhtä aikaa, ja kaikkia voidaan tarvittaessa hoitaa leikkauksella.

Luomileikkaus tehdään paikallispuudutuksessa. Jos leikkauksessa poistetaan vain ylimääräistä ihoa, aikaa leikkaus­salissa menee puolesta tunnista tuntiin. Kulmakarvan ja kohottajalihaksen korjaaminen kestää tunnista kahteen tuntiin. Symmetrian vuoksi molemmat luomet leikataan samalla kertaa.

Leikkaus voidaan tehdä perinteisen veitsen lisäksi sähköveitsellä tai laserilla. Lopputuloksen kannalta välineellä ei ole väliä, eikä potilaan kannata päättää leikkauspaikkaa sen perusteella.

Mitä tehdä, jos silmäluomileikkaus pelottaa?

Puudutusaineen pistäminen kirvelee vain muutaman sekunnin, ja monen mielestä se on kivuttomampi toimenpide kuin esimerkiksi hampaan puudutus. Puudutteen jälkeen potilas ei tunne kipua.

Jos tästä huolimatta ajatus leikkauksesta hirvittää, potilas voi saada tuntia ennen toimenpidettä suun kautta rauhoittavaa lääkettä. Tarvittaessa se voidaan antaa suonensisäisesti.

Miten silmäluomileikkaukseen pitää valmistautua?

Luomileikkausta ei kannata tehdä nopealla aikataululla. Esitutkimuksen ja leikkauksen välissä on yleensä muutama viikko.

Verta ohentavat lääkkeet ja ravintolisät lisäävät leikkauksen riskejä, joten ne on pantava tauolle hyvissä ajoin. Ylimääräisen verenvuoden välttäminen on tärkeää, sillä se venyttää kudoksia uudelleen ja huonontaa leikkaustulosta. Rasvanpoiston yhteydessä verenvuoto voi uhata näköä, onneksi kuitenkin erittäin harvoin.

Verenohennuslääkkeiden lisäksi aspiriini, omegavalmisteet ja jotkin luontaistuotteet ohentavat verta. Omegarasvahappoja voi käyttää huomaamattaan, sillä niitä lisätään moniin D-vitamiini- ja kalsiumvalmisteisiin.

Pitääkö silmiä suojata leikkauksen jälkeen?

Leikkauksen jälkeen potilas lepää sairaalassa tunnin kylmäpussit silmien päällä, sen jälkeen saa lähteä kotiin. Kotiin lähties­sä haavoja ei peitetä sidoksilla ja potilas näkee hyvin. Mustelmat kehittyvät yleensä kahden seuraavan vuorokauden aikana.

Silmiä ei tarvitse suojata yöksi, ellei nuku mahallaan, jolloin luomet voivat hankautua tyynyä vasten.

Silmät kannattaa suojata aurinko­laseilla tai hatulla leikkauksen jälkeen noin puolen vuoden ajan aina aurinkoa ottaessa, jos on tottunut makoilemaan aurinkotuolissa silmät kiinni. Muuten leikkausarpi voi palaa. Kun silmät ovat auki, arpi jää piiloon yläluomen poimuun.

Kuinka pian leikkauksen jälkeen kehtaa liikkua ihmisten ilmoilla?

Raskaat yläluomet ovat normaaliin ikääntymiseen liittyvä vaiva, mutta silti osa ihmisistä nolostelee niiden hoitoa. Jos ihmisten ilmoille lähteminen tuntuu kiusalliselta, kannattaa raivata kalenteriin pari viikkoa vapaata leikkauksen jälkeen.

Mustelmat haalenevat noin kymmenessä päivässä, ja luomien turvotus laskee parissa viikossa.

Voiko toipumista vauhdittaa itse?

Jo ennen leikkausta kannattaa huolehtia siitä, että pakastimessa on kaksi kylmäpakkausta tai pari pakastemarja- tai vihannespussia. Niitä tarvitaan kylmäpussihoitoon heti leikkauspäivän iltana ja kahden seuraavan päivän ajan. Kylmähoito vähentää turvotusta ja mustelmia.

Kylmähoidossa potilas asettautuu puoli-istuvaan asentoon niin, että kasvot ovat hivenen koholla. Kylmäpakkausta tai urheilusukan sisään sujautettua vihannespussia pidetään puoli tuntia silmien päällä. Sen jälkeen on puolen tunnin tauko, jonka jälkeen otetaan uusi kylmäpakkaus pakastimesta silmien päälle. Hoidon ehtii toistamaan valveillaoloaikana noin kahdeksan kertaa.

Yöllä ei kylmähoitoa tarvita, mutta sängyn pääpuolta kannattaa kohottaa vaikka lisätyynyillä tai laittamalla sängyn jalkojen alle pari paksua kirjaa.

Kun ottaa leikkauksen jälkeiset pari vuorokautta rauhallisesti ja käyttää ohjeiden mukaista kylmähoitoa, mustelmat ja turvotukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi, paraneminen nopeutuu ja lopputulos on parempi.

Koska saa taas jumpata ja meikata?

Kahden kylmähoitopäivän jälkeen voi siirtyä normaaliin arkeen, mutta vielä ei voi urheilla tai saunoa. Vasta kun ompeleet on viikon kuluttua poistettu, hikoilu ja mahdollinen lika eivät haittaa.

Silmiä ei saa hieroa pariin viikkoon. Meikata voi heti, kun ompeleet on poistettu, kunhan parin viikon ajan poistaa meikin hyvin varovaisesti hankaamatta ihoa.

Kuka kustantaa kohotuksen?

Iho veltostuu jokaisen yli viisikymppisen ihmisen luomilla, mutta kaikkia se ei haittaa. Ja vaikka haittaisi, vain pieni osa potilaista leikataan julkisella sektorilla. Julkiselle puolelle pääsee, jos luomet ovat laskeutuneet niin alas, että ne aiheuttavat toiminnallista haittaa, esimerkiksi rajoittavat näkökenttää tai aiheuttavat iho-ongelmia.

Valtaosa yläluomileikkauksista tehdään yksityissairaaloissa, eli potilas maksaa kustannukset itse.

Paljonko yläluomileikkaus maksaa?

Toimenpiteen laajuus vaikuttaa hintaan, ja lopullisen hinnan potilas saa tietää esitutkimuksessa. Useimmille potilaille riittää pelkkä ylimääräisen ihon poistaminen molemmilta luomilta, ja se maksaa noin 1200–1500 euroa. Hinta nousee, jos lisäksi tarvitaan kulmakarvan tai yläluomen kohottajalihaksen korjausta. Yksityissairaaloiden hinnoissa on myös eroja.

Jos yläluomileikkaus tehdään pelkän ulkonäköhaitan vuoksi, potilas maksaa siitä 24 prosenttia arvonlisäveroa eikä saa palkallista sairauslomaa. Osittain tämän vuoksi moni leikkauttaa silmäluomensa lomalla.
Vakuutusyhtiöt eivät välttämättä korvaa yläluomileikkauksia. Ennen leikkaukseen hakeutumista kannattaa selvittää oman vakuutusyhtiön käytäntö.

Asiantuntijana silmätautiopin dosentti Marita Uusitalo, HUS

Lue myös:

Pirkko Roihu, 64, on käynyt kolmessa plastiikkakirurgisessa leikkauksessa: ”Leikkaus muutti ulkonäköni aika lailla toiseksi”

Tätä suomalaiset naiset haluavat plastiikkakirurgeilta – lääkärit kertovat

10 kysymystä hiivasta – missä kaikkialla hiivaa voi olla ja miten hiivatulehdus hoidetaan?

$
0
0

Hiivatulehdus on tyypillinen vaiva esimerkiksi antibioottikuurin jälkeen. Se, miten hiivatulehdus hoidetaan, riippuu hiivan sijainnista.

Hiivat ovat yksisoluisia sieniä ja kuuluvat ihon ja limakalvojen normaalikasvustoon eli normaaliflooraan. Sienten lisäksi elimistön normaalikasvustoon kuuluvat lukuisat eri bakteerit ja virukset. Nämä pieneliöt, eli mikrobit, elävät elimistön rajapinnoilla: iholla, limakalvoilla, ruuansulatuskanavassa, hengitysteissä ja sukuelimissä.

Hiivan liikakasvu johtuu elimistön vastustuskyvyn heikkenemisestä. Puolustusjärjestelmä voi heikentyä esimerkiksi sairauden tai lääkehoidon seurauksena.

Hiivatulehdus voi tulla myös taivepsoriaasiksen, vaippaihottuman, HIV:n, diabeteksen ja ylipainon seurauksena. Paikallisesti hiivatulehdus voi yllättää joskus liiallisen pesun aiheuttaman toistuvan kosteuden ja hankauksen takia.

1. Hiivatulehdus taipeissa

Ihon hiivainfektiot ovat usein normaalikasvustoon kuuluvien Candida albicans tai Malassezia furfurin aiheuttamia. Candida-hiivainfektio tulee yleensä kosteille taivealueille, kuten rintojen alle, nivusiin, napaan, emättimeen, pakaravakoon, sormiväliin tai suupieliin.

Taipeissa esiintyvän hiivainfektion tunnistaa ärhäkän punaisesta väristä ja kutisevasta ihottumasta. Taipeen pohja voi olla myös rikkonainen ja arka. Sen ympärille muodostuu usein pieniä punaisia jälkiä.

Miten hiivatulehdus hoidetaan?

Yleensä hoitona käytetään sienivoidetta tai kortikosteroidin ja sienilääkkeen yhdistelmävoidetta. Vain harvoin tarvitaan suun kautta otettavaa hiivalääkettä. Kotihoitona voi käyttää ilmakylpyjä kohdealueelle tai lakanataitosta, joka estää hankauksen.

Savipuoli-ihottuman takana on Malassezia. Savipuoli-ihottuman oireena on usein lievä kutina ja ruskeat tai harmahtavat, karttamaiset läiskät keskivartalon alueella. Savipuoli-ihottuman hoidossa käytetään yleensä apteekista saatavaa ketokonatsoli-shampoota.

2. Kynsisilsa

Kynsisilsaa aiheuttaa usein Trichophyton rybrum -niminen silsasieni.

Kynsisilsaa on pääasiassa viittä eri muotoa: kynnen kärjessä tai sivusta alkava silsa, joka leviää hiljalleen kynnen tyveä kohti; pinnallinen kynsisilsa, jossa kynsi tai suurin osa kynnestä on valkean, hilseilevän silsan peitossa; kynnen tyvestä alkava silsa, joka aiheuttaa kynsilevyn paksuuntumisen ja haurastumisen ja pahimmillaan tuhoaa kynnen osittain tai kokonaan; kynsilevyn sisäinen silsa, joka on vaalea, mutta ei paksunna kynsilevyä tai tee sarveismassaa kynnen alle; Candida albicans -hiivasienen aiheuttama silsa, joka paksuntaa koko kynnen ja kynsivalli tulehtuu voimakkaasti.

Miten hiivatulehdus hoidetaan?

Kynsisienen saa parannettua vain harvoin itsehoitolääkkeillä. Kynsisilsan hoitoon käytetään sekä sisäisiä että ulkoisia hoitoja tai niiden yhdistelmiä, kuten lääkekynsilakkaa ja terbinafiinia.

Kynsisilsan hoitaminen on pitkä prosessi. Esimerkiksi jalkojen kynsisilsa saadaan kokonaan parannetuksi vain joka toisella ja prosessi kestää kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Käsien kynsisilsa saadaan parannetuksi sen sijaan lähes aina.

Kynsisilsan tarttuminen toiselle ihmiselle on harvinaista. On kuitenkin hyvä pitää kynsileikkurit ja sakset henkilökohtaisina sekä käyttää yleisissä tiloissa varvastossuja. Kynsivallintulehdus ja -vammat kannattaa hoitaa heti huolellisesti, ettei sieni pääse tarttumaan kynteen niiden takia.

3. Suun sienitulehdus

Suun hiivatulehdus voi aiheuttaa limakalvokipua ja nielemisvaikeuksia, polttelua, punoitusta, arkuutta ja kirvelyä, pahan hajuisen hengityksen sekä makuaistin muutoksia ja verenvuotoa. Suun limakalvoilla ja kielessä voi näkyä myös vaaleita peitteitä, vaaleita ja punertavia laikkuja sekä suupielihaavaumia.

Suun sienitulehduksille altistavia tekijöitä ovat antibioottilääkitys, huono suuhygienia, suun kuivuus, huonosti sopivat proteesit, diabetes, kortisonilääkitys, tupakointi, paljon ja usein sokeri- ja hiilihydraattipitoisia tuotteita sisältävä ruokavalio, aliravitsemus, erilaiset puutostilat sekä hormonaaliset muutokset.

Lue myös: Tämän kielesi kertoo terveydestäsi – mitä punaiset laikut ja uurteet tarkoittavat?

Miten hiivatulehdus hoidetaan?

Suun hiivatulehduksen hoidossa keskitytään ensimmäisenä tulehdukselle altistavien tekijöiden poistamiseen, kuten hyvään suuhygieniaan, mahdollisen proteesin hoitoon ja uudelleen muokkaukseen sekä kuivan suun kostuttamiseen.

Jos nämä keinot eivät toimi, voidaan käyttää paikallista tai suun kautta otettavaa sienilääkitystä. Suun sienitulehdus pitää hoitaa, sillä se saattaa aiheuttaa jatkuvaa arkuutta suun limakalvoilla tai pitkittyessään lisätä pahanlaatuisen limakalvomuutoksen riskiä.

4. Hiivatulehdus suolistossa

Hiiva voi levitä myös ruokatorveen ja aiheuttaa nielemisvaikeuksia, kipua keskellä rintaa nielemisen yhteydessä sekä palan tunnetta kurkussa. Suolistossa oleva hiivatulehdus voi aiheuttaa puolestaan ripulia, ilmavaivoja ja vatsakipua.

Funktionaalisen lääketieteen edustajat käyttävät usein hiivasyndrooma-nimitystä puhuessaan hiivan liikakasvusta erityisesti suolistossa ja mahalaukussa. Se ei kuitenkaan ole virallinen lääketieteellinen termi, koska sille ei ole vakuuttavaa tieteellistä näyttöä.

Miten hiivatulehdus hoidetaan?

Yleensä suoliston hiivatulehduksen hoitoon kuuluu sienilääke. Lisäksi pitkäaikaisesta probioottivalmisteiden käytöstä ja oikeanlaisesta ravitsemuksesta on todettu olevan hyötyä suoliston tasapainon palauttamisessa myös hiivatulehdusten yhteydessä.

Probioottivalmisteista suositeltavimpia ovat Lactobacillus rhamnosus- ja reuteria-maitohappobakteereja sisältävät tuotteet. Ruokavaliossa kannattaa suosia runsaasti kuitua ja välttää niin sanottuja höttöhiilareita, jotka sisältävät paljon sokeria.

5. Emättimen hiivatulehdus

Emättimen hiivatulehdus johtuu aina emättimen pH-tasapainon heilahduksesta. Emättimen hiivatulehdukselle altistavia tekijöitä ovat muun muassa antibiootit, erityisesti matalahormoniset ehkäisypillerit, raskaus, diabetes, kuukautisten yhteydessä tapahtuvat hormonaaliset muutokset ja stressi.

Emättimen hiivatulehdus oireilee kokkareisena, vaaleana tai harmahtavana valkovuotona, voimakkaana kutinana ja joskus myös kirvelynä. Kutinaa ja kirvelyä voi olla myös ulkosynnyttimissä. Lisäksi ulkosynnyttimien limakalvoille voi tulla pieniä haavaumia ja punoitusta. Hiivatulehduksessa valkovuoto on tuoksutonta ja se takertuu herkästi emättimen seinämiin ja häpyhuulien sisäpinnoille.

Emättimen hiivatulehdusta voi yrittää ennalta ehkäistä hyvällä hygienialla sekä käyttämällä väljiä ja hengittäviä, puuvillaisia alusvaatteita, tamponeja ja kuukuppia. WC-käynnillä alapää kannattaa pyyhkiä edestä taaksepäin. Lisäksi alapääpesujen kanssa on hyvä muistaa kohtuus – liiallinen pesu voi kuivattaa, johtaa haavaumiin ja sitä kautta hiivatulehdukseen. Vettä ei myöskään saa suihkuttaa suoraan emättimeen, vaan haalea vesipesu ulkoisesti riittää.

Miten hiivatulehdus hoidetaan?

Emättimen hiivatulehduksen hoidossa voidaan käyttää sekä suun kautta otettavaa lääkitystä että emätinpuikkoja. Vaikka apteekeista saa helposti hyviä itsehoitolääkkeitä, tulee omien diagnoosien tekemisessä olla varovainen, sillä oireet saattavat johtua myös jostain muusta syystä.

Toistuvat hiivatulehdukset täytyy varmistaa ammattilaisen avulla, etenkin, jos käsikauppatavarat eivät helpota tilannetta. Oireiden aiheuttajana voi olla myös jokin sukupuolitauti, krooninen limakalvosairaus tai pahanlaatuinen muutos, joka oireilee usein haavaumana.

6. Hiivatulehdus peniksessä

Hiivatulehdus peniksessä on harvinaisempi mutta mahdollinen. Hiivatulehdus ei tartu automaattisesti yhdynnän tai suuseksin kautta. Jos puolisolla on hiivatulehdus, yhdynnöistä kannattaa pidättäytyä hoidon ajan.

Miten hiivatulehdus hoidetaan?

Miehen hiivatulehdusta hoidetaan vasta, jos oireita ilmaantuu. Miehen tyypillisimpiä hiivatulehduksen oireita ovat peniksen kutina, punoitus terskassa tai peniksen varressa, haavainen iho ja vaalea kate. Itsehoitolääkkeinä toimivat samat lääkkeet kuin naisillekin.

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos oireet yltyvät, eivätkä helpotu itsehoitovalmistein.

Lue myös: Hiivasienitulehdus yhdynnän jälkeen on kutiava, mutta ei terveydelle vaarallinen – näin tunnistat, hoidat ja ennaltaehkäiset emättimen hiivatulehduksen

7. Peräaukon hiivatulehdus

Hiivatulehdus on mahdollinen myös peräaukon ja pakaravaon ympärillä. Istuminen, paine ja tiukkojen vaatteiden käyttäminen voivat altistaa hautumiselle ja hiivatulehdukselle. Lisäksi ummetus ja pinnistely wc-käynneillä, voi aiheuttaa haavaumia, jotka houkuttelevat hiivasienen paikalle.

Peräaukon ympärillä oleva hiivatulehdus voi ilmetä ihomuutoksina, punoituksena sekä tuntua voimakkaana kutinana ja aristuksena. Peräaukon kutina on hiivatulehduksessa melko yleinen oire, vaikka se ei suoraan kerrokaan hiivatulehduksesta. Kutina voi johtua myös muun muassa kihomadoista, peräpukamista ja atooppisesta ihosta.

Jos kärsii toistuvista alapään hiivatulehduksista, ei alapään karvoja kannata ajella. Karvoitus toimii nimittäin eräänlaisena suojamuurina haitallisia mikrobeja vastaan.

Miten hiivatulehdus hoidetaan?

Oireiden omahoitoon voi kokeilla löysiä vaatteita, ilmakylpyjä ja sinkkivoidetta. Lisäksi tulee huolehtia hyvästä alapään hygieniasta.

Kovaan peräukon kutinaan voi kokeilla väliaikaisesti hydrokortisonivoidetta, mutta jos oireet eivät helpota, on syytä hakeutua lääkäriin.

Lähteet: Patrik Währn, johtava lääkäri; ulkoistetut terveysasemat Mehiläinen, Jatta Rautkorpi, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; Mehiläinen, Duodecim Terveyskirjasto, Terveyskylä, Käypähoito, Hammaslääkäriliitto, Terveysnetti

Voiko vichyä juoda hampaiden pesun jälkeen? Suuhygienisti vastaa

$
0
0

Lähes jokainen syönti- ja juontikerta aiheuttaa suussa happohyökkäyksen, joka kuluttaa hampaita. Tästä syystä suunhoidossa olisi tärkeää kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, kuinka nopeasti hampaat harjaa syömisen jälkeen.

– Happohyökkäys kestää noin 20–30 minuuttia. Jos hampaita harjaa happohyökkäyksen aikana, hampaan pinta kuluu herkemmin. Tämä johtuu siitä, että bakteerit pehmentävät kiillettä, Oralin suuhygienisti Reetta Tuomola kertoo.

Voiko vichyä juoda hampaiden pesun jälkeen?

Entä, kun hampaat on pesty: pitäisikö sen jälkeen odottaa myös jokin tietty aika, ennen kuin pistää mitään suuhunsa? Tarkkaa sääntöä tähän ei ole, mutta Tuomolan mukaan esimerkiksi tavallista vettä tai hiilihapollista, makeuttamatonta kivennäisvettä voi hyvin juoda hampaiden pesun jälkeen.

– Hapotetussa kivennäisvedessä ei ole mitään sellaista, joka herättäisi suun bakteerien mielenkiinnon, Tuomola toteaa.

Voiko vichyä juoda hampaiden pesun jälkeen?

Voiko vichyä juoda hampaiden pesun jälkeen? Voi, kunhan se ei ole makuvettä, johon on lisätty sokeria.

Makeutettujen kivennäisvesien suhteen kannattaa olla tarkempi. Tuomolan mukaan makuvischyt ovat käytännössä laimeita limonaadeja.

– Juomat on vain markkinoitu kivennäisvesiksi. Jos makuvischyä nauttii päivät pitkät, niillä voi saada aikaan reikiä, eroosiota ja muita suun ongelmia, Tuomola sanoo.

Tuomolan mukaan tuotteen tunnistaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, sillä viimeisen parin vuoden aikana markkinoille on tullut niin paljon kivennäisvesiä, jotka sisältävät sokeria.

– On hyvä tutkia pakkausselosteita ja selvittää, mitä vischyssä oikeasti on. Sokeria sisältäviä vischyjä ei pitäisi juoda hampaiden pesun jälkeen, Tuomola kiteyttää.

Lue myös: 

Onko hampaiden valkaisu aktiivihiilellä turvallista? Asiantuntija vastaa

Jopa 90 prosenttia ei käytä hammaslankaa niin kuin pitäisi – voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia

Virtsankarkailu kuriin – milloin virtsankarkailu kannattaa hoitaa leikkauksella ja milloin jumpalla?

$
0
0

1. Miksi pissa lirahtelee yskiessä ja aivastaessa?

Virtsankarkailun syynä on ponnistuskarkailu tai -inkontinenssi, jolloin pienikin ponnistelu voi kastella pikkuhousut, koska lantionpohjan kudokset ja niiden virtsaputkelle antama tuki ovat heikentyneet.

Syynä ovat useimmiten raskaudet, alatiesynnytykset, emättimen laskeuma, joskus ylipaino, ikääntyminen tai lantionpohjan heikot lihakset – monesti kaikki nämä yhdessä.

Virtsa voi karata myös urheilevalta naiselta, joka harrastaa toistuvia tärähdyksiä tai äkillisiä, rankkoja ponnistuksia sisältävää lajia, kuten pitkänmatkanjuoksua tai voimanostoa, sillä tärähdykset ja ponnistukset voivat heikentää lantionpohjaa.

Vaikka lantionpohjalihaksia tulisi treenattua esimerkiksi pilateksessa, niitä pitää harjoittaa myös varta vasten.

2. Miten pissanpidätyslihaksia jumpataan?

Lantionpohjan treeniohjeita löytyy netistä esimerkiksi sairaaloiden ja lääkärikeskusten sivuilta. Jos oikeita lihaksia ja niiden supistustekniikkaa on vaikea tunnistaa, kannattaa kääntyä asiaan perehtyneen fysioterapeutin puoleen.

Ihan kuten muussakin treenissä, lantionpohjan harjoittelussa tuloksia tulee vähitellen ja niitä täytyy pitää yllä harjoittelulla. Viikossa on hyvä olla pari lepopäivää, jottei harjoittelusta seuraa kipeitä lihaskramppeja.

Joillakin naisilla virtsankarkailu saattaa hävitä, kun paino putoaa.

3. Milloin virtsankarkailu kannattaa hoitaa leikkauksella?

Jos karkailu on lievää, kannattaa yleensä ensin käydä fysioterapiassa ja tehostaa lantionpohjan lihasten harjoittelua. Ellei harjoittelu ala tuottaa tulosta muutamassa kuukaudessa, suositellaan leikkausta.

Hankalissa tapauksissa leikkausta voidaan suositella heti, myös silloin, kun syy virtsankarkailuun on emättimen laskeumassa.

4. Pääseekö leikkaukseen nopeasti?

Ensimmäisellä lääkärikäynnillä tehdään gynekologinen sisätutkimus. Leikkauksesta ei päätetä heti, vaan nainen saa mukaansa lomakkeita, joihin kirjataan muun muassa juodun nesteen määrä, karkailutilanteet ja niistä seuranneet haitat.

Vastauksista paljastuu, mistä inkontinenssityypistä on kyse. Ainoastaan ponnistusinkontinenssia hoidetaan leikkauksella.

Seuraavalla lääkärikäynnillä virtsarakon tulisi olla täynnä. Näin lääkäri näkee, kuinka pienestä ponnistuksesta virtsa karkaa ja voi arvioida, hyötyykö nainen leikkauksesta. Jos leikkauksesta on hyötyä, lääkäri antaa lähetteen julkiseen terveydenhuoltoon. Hoitoa voi joutua odottamaan pitkään. Yksityisissä sairaaloissa leikkaukseen pääsee nopeasti, mutta se maksaa 3 000–4 000 euroa.

5 Mitä leikkauksessa tapahtuu?

Leikkauksessa virtsaputken alle viedään polypropyleenistä kudottu, sentin levyinen verkkomainen nauha. Se tukee virtsaputkea ponnistuksen aikana ja korjaa esimerkiksi synnytyksen aiheuttamaa vauriota emättimen etuseinässä.

Leikkaus kestää puolisen tuntia ja tehdään paikallispuudutuksessa. Potilas saa hyvän kipulääkityksen ja kotiutuu samana päivänä, jos virtsaaminen sujuu hyvin. Alussa virtsasuihku voi olla aiempaa hitaampi, mutta tilanne korjaantuu pian itsestään.

Virtsankarkailu

Virtsankarkailu voi voivata esimerkiksi urheilevaa naista, sillä tärähdykset ja ponnistukset voivat heikentää lantionpohjaa.

6. Kuinka turvallinen nauhaleikkaus on?

Suomessa nauhaleikkauksia on tehty yli parinkymmenen vuoden ajan, ja yhdeksän kymmenestä leikatusta on päässyt sen avulla vaivastaan.

Nauhaleikkausten turvallisuus on herättänyt keskustelua, sillä ulkomailla osalla lääkäreistä ei ole ollut menetelmän vaatimaa osaamista. Suomessa nauhaleikkausten jälkeiset ongelmat ovat harvinaisia, ja leikkauksia tekevät vain niihin perehtyneet lääkärit.

Nauha itsessään on turvallinen, eikä siitä vapaudu elimistöön mitään. Koska nauha kasvaa kiinni potilaan omiin kudoksiin, se ei voi irrota paikaltaan.

Leikkauksesta toipumiseen menee noin viikko. Parin viikon jälkeen voi juosta, hyppiä ja pomppia – tehdä asioita, joista nauttimisen virtsankarkailu ennen esti.

7. Onko virtsankarkailuun kevyempiä hoitokeinoja?

Virtsaputkea ympäröivät kudokset ovat riippuvaisia estrogeenista, jonka määrä vaihdevuosien aikana vähenee. Paikallisestrogeenista on apua varsinkin iäkkäämmille naisille, vaikka ainoaksi hoidoksi se tuskin riittää kenellekään.

Markkinoilla on olemassa myös hoito, jossa virtsaputken ympärille ruiskutetaan geelimäistä ainetta tukemaan virtsaputkea. Hoito kestää vain kymmenisen minuuttia ja houkuttelee helppoudellaan. Sen teho on kuitenkin nauhaleikkausta huonompi, eikä siitä ole pitkää kokemusta.

8. Miksi virtsa tulee housuun helposti?

Tässä tapauksessa voi olla kyse yliaktiivisesta rakosta tai ikävimmillään pakkoinkontinenssista. Jälkimmäisessä virtsarakon yliaktiivinen seinämälihas aiheuttaa usein kovan pissahädän ilman varoitusta.

Kyse voi olla myös ylivuotoinkontinenssista, jossa liian täysi rakko vuotaa yli. Se voi tulla naiselle, joka juo tarpeeseen nähden liikaa. Puolestatoista kahteen litraa päivässä riittää, ja määrä sisältää myös ruoan mukana nautitun nesteen.

Joillakin ihmisellä virtsarakko hälyttää vessahädällä hyvin herkästi. Tällöin kannattaa välttää juomia, jotka sisältävät kofeiinia, hiilihappoja tai alkoholia.

Pakkoinkontinenssia ja yliaktiivista rakkoa hoidetaan lääkkeillä ja kouluttamalla rakkoa tyhjenemään entistä harvemmin. Jatkuvasti vessassa ramppaavan rakko pienenee, mutta kun käynnit harvenevat, rakko alkaa vetää taas enemmän.

9. Miten vitsarakko koulutetaan uusille tavoille?

Rakko alkaa hälyttää pienestäkin hädästä, jos käy vessassa aina varmuuden vuoksi. Se opetetaan uusille tavoille näin: kun tulee hätä, älä säntää vessaan vaan istu kovalle alustalle ja supista peräaukkoa, emätintä ja virtsaputkea ympäröiviä lihaksia. Hädän tunne menee ohi, ja vähitellen vessassakäyntivälit pitenevät.

10. Mitä lääkäri voi tehdä äkkipissahädälle?

Pakkoinkontinenssiin ja yliaktiiviseen virtsarakkoon on tehokkaita lääkkeitä, joista nykyään käytetään eniten mirabegronia. Toisin kuin sitä vanhemmat antikolinergit, se ei kuivata suuta eikä ummeta.

Lääke auttaa parhaiten, kun käyttää sitä jatkuvasti. Ikävä kyllä se on melko kallis. Lääkkeestä voi päästä eroon, jos saa koulutettua rakkoa tilavammaksi.

Asiantuntija LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Juha Korhonen, Terveystalo ja Mehiläinen

Viewing all 1690 articles
Browse latest View live