Milloin rintojen pienennysleikkausta kannattaa harkita?

Silloin, kun kookkaat rinnat haittaavat jokapäiväistä elämää. Tyypillisiä rintojen painon aiheuttamia vaivoja ovat niska-hartiaseudun kivut, päänsärky, ryhti- tai selkävaivat. Kooltaan eripariset rinnat aiheuttavat epätasapainoa kehoon. Rintojen painon ja koon vuoksi liikunta saattaa olla vaikeaa tai mahdotonta. Joskus rinnanaluspoimun ihottumat tai sieni-infektiot voivat vaivata, kun iho rintojen alla hautuu rikki.

Rintojen pienennysleikkaus suositellaan tehtäväksi vasta sen jälkeen, kun lapset on synnytetty ja imetykset hoidettu.

Ennen leikkaukseen hakeutumista kannattaa kokeilla olisiko muista keinoista eli tukevista rintaliiveistä ja niska-hartiaseudun fysioterapiasta helpotusta.Leikkaushoidon aiheellisuus, hyödyt ja riskit perustuvat aina lääkärin tekemään yksilölliseen arvioon.

Onko rinnoissa tuntoa leikkauksen jälkeen ja voiko imettää?

Leikkauksen jälkeen nännin tunto voi heikentyä. Tunto palautuu vuoden kahden sisällä. Joissakin tapauksissa tunnottomuus voi jäädä pysyväksi. Joskus nännin herkkyys lisääntyy leikkauksen jälkeen.

Imettäminen on mahdollista, mutta saattaa huonontua. Jos kudosta poistetaan paljon, imetys voi häiriintyä merkittävästi.

Leikkauksen jälkeen on pidettävä itsestään huolta liikkumalla ja syömällä terveellisesti.

Mitä riskejä rintojen pienennysleikkaukseen liittyy?

Kaikkiin leikkauksiin liittyy komplikaatioiden riski. Rintojen pienennysleikkauksen jälkeen esimerkiksi jokin suoni rinnan sisällä voi alkaa vuotaa. Silloin uusi leikkaus saattaa olla tarpeen.

Haavat voivat myös parantua huonosti huonon verenkierron tai tulehduksen vuoksi. Silloin tarvitaan suun kautta otettava antibioottikuuri ja joskus myös haavanhoitotoimenpiteitä. Harvinaisempi komplikaatio on nännipihan tai nännin kuolio. Tällöin kuollut kudos on poistettavasti kirurgisesti, sillä se voi altistaa tulehduksille.

Ylipaino kannattaa karistaa ennen leikkausta. Liikalihavuus lisää haavainfektion, laskimotukoksen tai jopa keuhkoveritulpan riskiä. Jos laihduttaa vasta leikkauksen jälkeen, rinnat voivat laskeutua liikaa.Tällöin voi tulla rinnanaluspoimun iho-ongelmia. Rinnat saattavat myös menettää muotonsa laihtumisen seurauksena.

Myös tupakointi on hyvä lopettaa. Se lisää merkittävästi muun muassa nännikuolion ja muiden komplikaatioiden riskiä. Nikotiini supistaa verisuonia ja heikentää kudosten hapensaantia.

Omega 3 -öljyt tai muut vastaavat veren hyytymiseen vaikuttavat aineet lisäävät verenpurkaumien, mustelmien ja jälkivuodon riskiä. Näiden ravintolisien nauttiminen olisi lopetettava kolmisen viikkoa ennen leikkausta.

Missä leikataan ja kuka leikkauksiin pääsee?

Hoitoon pääsy julkisella puolella perustuu pisteytykseen. Kolme pisteytettävää päätekijää ovat: rinnan koko ja mitta kaulakuopasta nänniin, niska-hartiaoireiden vaikeusaste sekä se, miten rinnat rajoittavat toimintakykyä. Painoindeksin tulisi olla alle 30, mutta raja ei ole aivan ehdoton. Joidenkin sairaanhoitopiirien alueilla kriteerit tulkitaan väljemmin, toisissa piireissä ollaan hyvin tiukkoja resursseista riippuen.

Jos 50 pisteen raja täyttyy, hoitoon yleensä pääsee. Yksityisellä puolella voidaan leikata myös potilaita, joille 50 pisteen raja ei ylity. Näitä ovat esimerkiksi puhtaasti esteettiset rintaleikkaukset, jossa muun muassa poistetaan hieman ihoa ulkonäkösyistä. Näissä tapauksissa puhutaan myös rintojen esteettisestä muotoilusta tai rintojen esteettisestä kohotusleikkauksesta.

Minkä ikäisiä leikataan?

Tyypillinen potilas on yli nelikymppinen synnyttänyt nainen. Ikärajasuositus on täysi-ikäisyys, mutta yläikärajaa ei ole. Hyvin iäkkäitä tai huonokuntoisia ei yleensä riskien vuoksi leikata.

Miten rintojen pienennysleikkaus tehdään?

Leikkausta suunniteltaessa potilaan kanssa keskustellaan mahdollisista riskeistä ja leikkauksen tavoitteista. Yksityisellä puolella tämän tekee yleensä leikkaava kirurgi, julkisella puolella konsultoiva lääkäri saattaa olla eri kuin leikkaava lääkäri.

Ennen leikkausta tehdään mammografia ja tarvittaessa rintojen ultraäänitutkimus. Niillä kartoitetaan mahdolliset kasvaimet. Leikkaus tehdään aina nukutuksessa päiväkirurgisesti. Kotiin pääsee jo iltapäivällä tai illalla. Joskus on tarpeen olla yö sairaalassa.

Leikkaustekniikoita on useita. Rinnat pienennetään ja muotoillaan esteettisesti miellyttävän näköisiksi. Rasvaa tai rauhaskudosta voidaan poistaa satoja grammoja tai jopa useita kiloja.

Sattuuko leikkauksen jälkeen ja kuinka pitkä sairausloma pitäisi pitää?

Leikkauksen jälkeen rinnat ovat turvoksissa ja voivat tuntua pinkeiltä. Kivuntunne on yksilöllistä. Ensimmäisinä päivinä leikkauksen jälkeen lääkärin määräämille kipulääkkeille on yleensä käyttöä.

Toipuminen kestää yleensä kahdesta kolmeen viikkoon. Se on myös sairausloman kesto.

Joskus toipumiseen ja haavojen hoitoon saattaa mennä kuukausia. Leikkausajankohtaa ei kannata suunnitella kiireiden keskelle.

Kuinka nopeasti rintojen haavat paranevat?

Haavojen paraneminen on hyvin yksilöllistä. Keskimäärin ne paranevat 2–4 viikossa. Haavoissa on leikkauksen jälkeen haavateipit, jotka estävät arven leviämistä. Ompeleet poistetaan ja teipit vaihdetaan noin viikko leikkauksesta.

Joskus ihossa on pelkästään sisäisiä sulavia ompeleita, joita ei tarvitse poistaa.

Arpien hoitona käytetään tapauskohtaisesti ihoteippiä, silikonista arpilaastaria tai arpigeeliä.

Antibiootteja tarvitaan yleensä vain selkeissä tulehdustilanteissa.

Jääkö pysyviä arpia?

Leikkauksesta jää arpi nännipihan ympärille, pystysuora arpi nännipihan alareunasta rinnan alla olevaan rinnanaluspoimuun ja usein myös arpi itse rinnanaluspoimuun.

Arven laatuun vaikuttaa esimerkiksi kirurgin kädentaidot ja potilaan oma paranemistaipumus. Arven liikakasvu tai arven ulkopuolelle kasvaimenomaisesti kasvava keloidi saattaa syntyä, jos potilaalla on siihen perinnöllinen taipumus.

Tuore arpi on suojattava suurikertoimisella suojavoiteella ultraviolettisäteilyltä, jotta arpi ei pigmentoidu tumman ruskeaksi.

Milloin rinnat ovat muodossaan?

Rintojen muotoutuminen lopulliseen muotoonsa kestää muutamasta viikosta puoleen vuoteen. Leikkauksen jälkeen rinnat on tuettava tuki- tai hyvin istuvilla urheiluliiveillä. Niitä kannattaa käyttää vähintään kuusi – kahdeksan viikkoa.

Vaikka rinnat ovat aiempaa pienemmät, urheillessa kannattaa jatkossakin käyttää hyvin tukea antavia urheiluliivejä. Ne auttavat rintoja pysymään leikatussa ryhdissään.

Lääketieteellisissä tutkimuksissa on todettu, että pienennysleikkauksella pystytään edistämään potilaan terveyttä ja elämänlaatua. Kivut ja oireet vähenevät, toimintakyky paranee ja itsetuntokin kohenee.

Asiantuntija: kirurgian erikoislääkäri, plastiikkakirurgi Stephan Dietz

The post Harkitsetko rintojen pienennysleikkausta? Nämä asiat sinun tulisi tietää appeared first on Anna.fi.

Mistä tietää, että nyt on lakanoiden vaihdon aika? Marttaliiton kehittämispäällikkö Teija Jerkun mukaan siihen ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta.

– Puhtauskäsityksiä on monia. Aika pitkälle oma mukavuus kertoo, milloin lakanat pitää vaihtaa. Joku haluaa vaihtaa ne viikottain, mutta se on harvoin tarpeellista.  Perussääntönä on, että tyynyliinat kannattaa vaihtaa viikon tai parin välein, lakanoita hieman harvemmin.

Vaihtoväliin vaikuttavat esimerkiksi se, hikoileeko nukkuja paljon, käyttääkö hän paljon vartalovoiteita, tai nukkuuko hän nakuna vai yöpaita päällä. Lakanat kannattaa vaihtaa kuitenkin viimeistään silloin, kun ne alkavat näyttää ja tuntua likaisilta tai haista tunkkaisilta.

– Allergisen kannattaa vaihtaa lakanat useammin. Esimerkiksi siitepölyaikaan hiuksiin tarttuu helposti siitepölyä, joka jää tyynyliinaan ja lakanoihin.

Liian likaiset lakanat ovat terveysriski

Missä ajassa likaisista lakanoista tulee terveysriski?

– Sitä on vaikea sanoa. Ihmisen iholta erittyy lakanoihin hilsettä, rasvaa ja hikeä. Jos lakanoita ei vaihda koskaan, jossain vaiheessa ne alkavat olla terveysriski. Pahimmassa tapauksessa kotiin alkaa tulla kutsumattomia ötököitä, Jerkku sanoo.

– Makuuhuoneeseen kertyy helposti pölyä, koska siellä käsitellään paljon  tekstiilejä, usein muitakin kuin vuodevaatteita. Pelkkä pölykin sisältää ainesosia, jotka voivat vaikuttaa häiritsevästi hengitysteihin ja nukkumisen laatuunkin. Pöly ja lika vaikuttavat myös huoneilman laatuun tekemällä siitä tunkkaista.

Pelottaako pölypunkki? Katso täältä ohjeet pölypunkkien häätöön.

Päiväpeitto pidentää lakanoiden vaihtamisväliä

Pitäisikö päiväpeittoa käyttää?

– Päiväpeittoa on hyvä  käyttää, jos sängyssä tehdään muutakin kuin nukutaan: maataan, istutaan, syödään, tai jos kotieläimet viihtyvät sen pehmeydessä, Jerkku sanoo.

– Nykyisin on olemassa paljon kauniita lakanoita, ja siksi moni ei halua käyttää päiväpeittoa. Jos päiväpeittoa ei ole, sänkyyn kulkeutuu enemmän roskaa, likaa ja  pölyä. Käyttämällä päiväpeittoa lakanoita joutuu vaihtamaan harvemmin, Jerkku neuvoo.

Kannattaako sänky pedata heti heräämisen jälkeen vai myöhemmin?

– Sänky on parempi pedata vasta aamupesun ja -palan jälkeen. Näin yön aikaina sänkyyn kertynyt kosteus ehtii haihtumaan pois, Jerkku neuvoo.

 Myös tyynyjä ja peittoja kuuluu pestä

Millaisia lakanoita kannattaa käyttää?

– Kannattaa ostaa sellaisia vuodevaatteita, täkkejä ja tyynyjä, jotka voi pestä 60 asteessa. Hiki ja rasva lähtevät silloin lakanoista paremmin kuin alhaisemmissa lämpötiloissa, Jerkku sanoo.

Peittoja pitäisi pestä ainakin kerran vuodessa, tyynyjä pari kertaa. Tyynyä likaantumista voi estää pitämällä kahta tyynyliinaa päällekkäin.

Miten silittäminen tai mankelointi vaikuttaa lakanoihin?

– Se tekee lakanoista pehmeämmät ja sileämmät, ja sileät lakanat menevät ehkä pienempään tilaan kaapissa. Lakanoiden vaihtoväliin silittäminen tai mankelointi ei kuitenkaan vaikuta.

Lue myös:

Näin peset ja hoidat liinavaatteet oikein

Näin saat keittiön rosteripinnat kiiltämään – 5 helppoa ja edullista ratkaisua

Pesetkö kainalot yleensä suihkugeelillä? Ei ehkä kannattaisi

Likainen tiskiallas voi olla kodin pahin bakteeripesä – ruokasooda ja etikka auttavat pitämään altaan säihkyvän puhtaana

The post Tiesitkö? Näin usein lakanat oikeasti pitäisi vaihtaa appeared first on Anna.fi.

Onko sinullakin töissä oma lempimukisi? Tiskaatko sen päivittäin vai kaadatko vain uutta kahvia kuivuneiden jämien päälle? Et ole ainoa. Niin tekee moni muukin työpäivän aikana, jopa Elintarviketurvallisuusviraston Eviran ylitarkastaja tunnistaa tämän tavan.

Ylitarkastaja Elina Leinonen, millainen pöpöansa pesemätön kahvimuki on?

– Kahvikupin reunoille ja pohjalle kuivunut lika muodostaa varmasti paremman kasvualustan bakteereille kuin puhdas ja sileä mukin pinta. Pinttynyt, likainen muki on kuitenkin ennemminkin ikävän näköinen kuin suoranainen terveysvaara. Suurempikaan bakteerimäärä ei sinänsä ole terveydelle haitallinen, jollei mukana ole tautia aiheuttavia bakteereita.

Kahvimukin bakteereista suurin osa on luultavasti peräisin mukin käyttäjän omalta iholta ja suusta, Leinonen sanoo. Siksi siinä olevat bakteerit eivät todennäköisesti aiheuta terveysvaaraa.

Likaiset kahvikupit yhteisissä tiloissa voivat olla terveysriski

Lisäksi bakteerit tarvitsevat kosteutta, jotta ne voisivat hyvin.

– Pinttynyt muki on tavallisesti kuivunut hyvin käyttökertojen välillä, vaikka säännöllinen ”kastelu” tuokin hetkittäin bakteereille niiden tarvitsemaa kosteutta.

Silti Leinonen suosittelee huuhtelemaan mukin käyttökertojen välillä.

– Mukin huuhtelu vedellä aina käytön jälkeen vähentää lian kertymistä.

Tiskaamattomat kahvikupit työpaikan yhteisissä tiloissa voivat olla terveysriski. Ne voivat välittää taudinaiheuttajia ihmisestä toiseen.

– Jos kahvikuppia ei tiskaa jokaisen käytön jälkeen, se pitäisi säilyttää niin, ettei siitä valu kahvi- tai huuhteluvesitippoja puhtaiden kuppien tai toisten ihmisten käyttämien astioiden päälle, Leinonen sanoo.

Jos mukana on maitoa, ole huolellisempi

– Jos kahviin on lisätty maitoa, kermaa tai sokeria, mukiin muodostuu varmasti parempi kasvualusta bakteereille kuin pelkästä kahvista, sanoo Elina Leinonen.

Oletuksena on, että maitojäämät ovat enemmän hyödyksi bakteereille kuin pelkkä kahvi.

– Kahvimaitoa käyttävän on varmasti hyvä huuhdella muki aina käytön jälkeen, jolloin kahvin sekaan laimentunut maito ei jää seisomaan ja kuivumaan mukin pohjalle. Jos maitokahvitippoja jää muhimaan kupin pohjalle, mahdolliset ongelmat ovat silloinkin ensisijaisesti aistinvaraisia, kuten epämiellyttävän näköinen muki tai makuvirhe kahvissa. Silti terveyshaitan mahdollisuuttakaan ei voida kokonaan sulkea pois, Elina Leinonen toteaa.

Lue lisää:

Teetkö aina tämän tyypillisen virheen käsiä pestessäsi?

Tiskiallas voi olla kodin pahin bakteeripesä

Miten usein pyyhkeet pitäisi vaihtaa? Ihotautilääkäri vastaa

The post Varo! Työpaikan kahvikupeissa muhii terveysvaara appeared first on Anna.fi.

Ääni oli voimakas, se tuli syvältä.

– Lopeta! Lopeta heti! En halua kuulla enää kertaakaan tuota äänensävyä omassa kodissani.

Äiti uskoi kerrasta.

Muutama tunti aikaisemmin Sanna Akkanen oli saanut kuulla sairastavansa levinnyttä paksusuolensyöpää. Pian sen jälkeen vanhemmat ja pikkuveli kokoontuivat Sannan kotiin Helsinkiin puhumaan tilanteesta ja tekemään toimintasuunnitelman.

– Äidilläni on tietty äänensävy, jolla hän kauhistelee. Tajusin, että jos haluan selvitä tästä rastista, kaikki voivottelu pitää jättää. Surkuttelu ei tuo mitään hyvää, se vain vie, Sanna sanoo.

Siksi hän painotti perheelleen, että tästä lähtien hänen ovestaan kävelee sisään vain sellaisia asioita ja ihmisiä, jotka voivat joko asenteellaan tai muilla tavoin auttaa häntä.

– Koska minun piti sairastuttuani koota voimani, suljin alussa ulos kaiken sellaisen, joka vie mielialaani alas. En halunnut osallistua kauhisteluun, surkutteluun tai päivittelyyn.

Perhe ymmärsi. Sukulaisista ja ystävistä jäivät ne, jotka pystyivät pitämään lupauksen Sannalle.

– Valitsin elämän. Päätin, että haluan elää niin täyttä elämää kuin se näissä rajoissa on mahdollista. Koska juuri nyt, tällä hetkellä olen elossa ja tarkoitus on olla elossa vielä jonkin aikaa, eikä kukaan ihminen voi sanoa, mikä elonaikani on.

”Itkin, huusin ja kiroilin”

Syöpä löytyi vahingossa. Sanna meni työterveyslääkärin vastaanotolle jalan pinnallisen laskimovaivan takia. Kun Sannaa kuvattiin, maksassa nähtiin muodostumia, jotka näyttivät syövän etäpesäkkeiltä. Kolme viikkoa myöhemmin syöpä varmistui.

– Itkin, huusin ja kiroilin. Myös veljeni silmistä valuivat kyyneleet, kun hän sanoi minulle, että jotenkin tästä mennään läpi. Kaikesta huolimatta minulla oli samanlainen tunne. Päätin, etten lähde miksi juuri minä -kyselyn tielle.

Ennen sairastumistaan Sanna eli täyttä elämää. Hän rakasti työtään työyhteisöjen valmentajana ja pyöritti omaa pientä yritystään. Koti oli juuri remontoitu kauniiksi, ja fyysisesti Sanna oli paremmassa kunnossa kuin koskaan ennen – hän kävi salilla ja treenasi personal trainerin kanssa useana iltana viikossa.

Sosiaalisessa elämässä Sannalla oli menossa vilkas kausi, ja neljä kertaa vuodessa hän matkusti Tukholmaan opiskelemaan ryhmäanalyysiä.

Äkkiä elämä oli vaarassa kaventua liikaa. Sanna koki tarvitsevansa muiden apua siihen, että normaali elämä jatkuisi.

Kun syöpähoidot alkoivat viikko diagnoosin saamisen jälkeen, Sanna perusti absurdin ilon porukan. Salaisesta Facebook-ryhmästä tuli tärkeä osa Sannan selviytymistä.

”Hei ystävä, rakas ja tärkeä ihminen! Ollaan elämän puolella. Kaikki, mikä pitää ajatuksia kiinni normaalissa elämässä, on tervetullutta. Kun mahdollisuus sallii, otetaan yhdessä lasillinen kuohuvaa!”

Ystävät tulivat hätiin. Joku postasi palstalle kuvan hassusta kahvimukistaan, joku lapsensa jäljiltä löytyneestä virityksestä: keittiön yleiskoneeseen köytetyn telkkarin kaukosäätimen. Joku lähetti kuvan sydämen mallisesta kivestä, joku toinen videon kissanpennuista.

– Pyysin ihmisiltä, että pitäkää mut kiinni arjessanne. Parasta on normiarki. Se on ihaninta, mitä tiedän. Aina on iloa. Jos elämäntilanne on synkkä, iloa ei aina näe, mutta se on silti läsnä.

”On tärkeää saada itsensä ulos huonoinakin päivinä”

Sanna värikoodasi kalenterinsa. Jokaisessa viikossa pitäisi olla punaista eli lämpöä tuovia asioita: perhettä ja ystäviä, vihreää eli hyvinvointia tuovia asioita: akupunktiota, lääkärikäyntejä, liikuntaa ja sinistä eli työelämää.

– Halusin jatkaa harjoittelua personal trainerin kanssa. Tuntui tärkeältä säilyttää kontakti kehoon. Kevensimme vain treeniä niin paljon kuin oli tarpeellista.

Toinen asia, johon Sanna haki asiantuntija-apua, oli syöminen. Hän halusi syödä mahdollisimman ravinnetiheää ravintoa.

Hoitokierto oli alussa kolme viikkoa. Ensin tuli tiputuspäivä. Silloin Sanna jaksoi vain maata kotona sängyssä ja joku ystävistä tuli hänelle kaveriksi.

Ruoanhajut ällöttivät, mutta silti piti syödä. Sannan äiti teki ruokaa valmiiksi jääkaappiin, josta se mikrotettiin nopeasti ilman käryjä.

Kun tiputus oli ohi, Sanna pakotti itsensä liikkeelle.

– Rutiinit pelastivat. Pilkoin asiat niin pieniksi kokonaisuuksiksi, että sain tehtyä ne. Sanoin itselleni: Sängystä noustaan niin, että jalat laitetaan lattiaan ja sitten ponnistetaan. Ulos mennään niin, että laitetaan säänmukaiset vaatteet ja sitten siirretään oikeaa jalkaa, sitten vasenta ja sama toistetaan.

Tiputuksesta toipuminen vei kuusi päivää ja muusta lääkityksestä toipuminen seitsemän päivää lisää. Sanna oli niin uuvuksissa, että 300 metrin taivallus merenrantaan oli hänelle saavutus.

– On tärkeää saada itsensä ulos huonoinakin päivinä. Päivänpaistattelu parvekkeella tai merenrannassa nostaa aina mielialaa.

Mitä tekisin, jos en olisi sairas? Mistä unelmoisin?

Sitten seurasi viikko, jolloin Sanna pystyi tekemään asioita, joita hän todella halusi. Sanna buukkasi tapaamisen personal trainerin kanssa (vihreää), rentouttavaa akupunktiota (vihreää), tapaamisia keskustassa ystävien kanssa (punaista), veljen lasten viemistä muskariin (punaista) ja työpalavereja (sinistä)…

– Olen koko ajan halunnut säilyttää kontaktin työelämään sairaudesta huolimatta. Viime aikoina olen työskennellyt jonkin verran. Yksi tai kaksi päivää kuukaudessa ei kuulosta paljolta, mutta pääni ja aivoni tarvitsevat sitä.

Hyvinä päivinä Sanna saattoi kysyä itseltään: Mitä tekisin, jos en olisi sairas? Mistä unelmoisin?

Kun hän erään kerran oli tulossa tietokonetomografiakuvauksesta sairaalasta, hän huomasi vastaavansa itselleen: Menisin ravintolaan ja tilaisin katkarapuvoileivän ja kuohuviiniä.

Ja niin hän teki! Raputoast maistui taivaalliselta.

Kesäkuussa, kolme kuukautta hoitojen alun jälkeen, absurdin ilon ryhmään tuli ”kuin kaksi marjaa”-kuva Sannasta ja hänen veljestään hymyssä suin. Hetkeä aikaisemmin veli oli ajanut Sannan paksun tukan, joka oli alkanut lähteä. Sisarukset näyttivät kuvassa melkein kaksosilta. Seuraavassa valokuvassa veli sovittaa Sannan itsellensä hankkimaa peruukkia. Veljentytär hymyilee hämmentyneenä isänsä sylissä.

Saako syöpäpotilas tuhlata kauniisiin vaatteisiin?

Sanna ei halua sairaan identiteettiä.

– Usein tuntuu siltä, että hyvän potilaan tulisi olla tahdoton osa tuotantolinjaa. Hänen pitäisi laittaa pyjama päälleen ja olla mitään tajuamattomana objektina.

Viime vuoden syksynä, puoli vuotta sairastettuaan Sanna huomasi yhtäkkiä, että kaikista normaalin elämän rutiineista ja hyvistä pyrkimyksistä huolimatta sairaan identiteetti oli salakavalasti hiipinyt hänen ihollensa. Hän alkoi vältellä sosiaalisia tilanteita: Olisiko hän enää kelvollinen ystävä sairaana? Kiinnostaako ketään tutustua tällaiseen ihmiseen?

– Vaikka tein jatkuvasti töitä sen eteen, että olin elämän puolella, yhtenä päivänä löysin itseni kotoa rikkinäisissä verkkareissa. Kaikki muut vaatteet olivat jääneet isoiksi.

Se herätti. Vielä samana päivänä Sanna käveli keskustaan ja osti itselleen kolme kaunista vaatekertaa, joita hän voisi käyttää elokuvissa ja kahvitreffeillä. Sitten iski morkkis: saako syöpäpotilas tuhlata kauniisiin vaatteisiin?

– Sairaan identiteettiin kuuluu, että suostuu asettumaan sivuun elämästä, nurkkaan. Pitää olla vähän röyhkeäkin, että siinä tilanteessa sanoo: Ei. Haluan elää ja olla ihmisten keskellä. En suostu vetämään peittoa pääni yli ja kuolemaan pois.

”Päässäni pyörivät terhokodit ja loppu”

Joulukuussa tulivat huonot uutiset: tauti oli uusinut. Maksaan oli tullut uusia etäpesäkkeitä, eikä niitä voinut leikata pois. Oli selvää, ettei syöpä ollut enää parannettavissa. Sanna eläisi sen kanssa elämänsä loppuun asti.

– Kaiken kivun ja pettymyksen keskellä olisi ollut helppo käpertyä itsesääliin ja suruun ja mennä johonkin kapseliin odottamaan kuolemaa.

Sen sijaan Sanna ja hyvä ystävä menivät hotelli Kämpin terassille ja tilasivat lasilliset samppanjaa.

– Teimme listaa pienistä, toteutettavista asioista. Taisimme vähän haaveillakin.

Tammikuussa tehtiin iso leikkaus, josta toipuminen kesti viikkokausia. Huhtikuussa Sanna sai taas huonoja uutisia: syöpä oli levinnyt uudestaan pahasti. Sytostaattihoidot tehtäisiin nyt kahden viikon välein. Hyviä, normaalissa elämässä kiinni pitäviä päiviä jäi hoitojen väliin vain muutama.

– Sanoin itselleni: ’Sanna, nyt on vakava paikka.’ Tipuin vain, en saanut kiinni mistään. Päässäni pyörivät terhokodit ja loppu.

Käänteen toi lääkärin antama rohkaisu.

– Kun sain vähän koottua itseäni, ajattelin, että syöminen ja liikunta ovat minulle tärkeitä. Jatkan niitä. Testasin ajatusta lääkärillä ja hän sanoi: ’Tee niin.’

Se riitti. Sanna koki lääkärin vastauksen rohkaisuksi. Taas oli toivoa.

– Olen miettinyt paljon lääkäreiden kommunikaatiota. Arvostan lääkäreitä, jotka ujuttavat puheeseensa toivon siemenen. Enkä puhu nyt epärealistisesta toivon herättämistä vaan ainoastaan siitä, ettei potilasta jätetä tyhjän päälle.

Lääkäri on auktoriteettihahmo. Jos hän sanoo yhdenkin myönteisen lauseen, johon potilas voi synkässä tilanteessa tarttua, sillä on merkitystä potilaan jaksamisen kannalta.

– Riittää, että tukee muutamalla lauseella ihmisen omaa halua elää tavoilla, jotka ovat realistisia.

Eteenpäin. Se on se suunta, jonne sairastunut haluaa.

Tapaamisen jälkeen Sanna päätti syödä hyvin eli vihersmoothieita, lohta, vihanneksia, ei sokeria. Hän jatkoi joogaa, kävelyä ja pyöräilyä.

Anna syöpää sairastavan elää

Heti ensimmäisessä tapaamisessa onkologin kanssa keväällä 2015 Sanna teki selväksi, ettei hän halua kuulla elinaikaennusteitaan.

– Olen kuullut, että niitä annetaan vieläkin, vaikka se on epäinhimillistä.

Koska kukaan ei tiedä tai voi ennustaa, miten solut käyttäytyvät, sairastunutta ei saisi kohdella kuin kuolemaantuomittua. Sannan mielestä koko syöpä pitäisi ajatella uusiksi.

– Syöpä koskettaa jopa kolmasosaa suomalaisista jossakin vaiheessa elämää. Voisimmeko oppia uuden tavan reagoida siihen?

Ainakin antaa syöpää sairastavan elää.

– Pyysin ystäviltäni, etteivät he kysyisi: Miten sun hoidot? Miltä susta tuntuu? En halua toistaa ikävää tekstiä. Se vain vie jaksamiskapasiteettiäni. Tauti itsessään ja raskaat hoidot ovat hirveitä joka tapauksessa.

Hoidon etenemisestä hän päivitti tietoja absurdin ilon porukalle, ja se sai riittää. Ystäviä Sanna kehotti kysymään esimerkiksi: mitä olet puuhaillut?

– Vaikka ihminen tarkoittaisi hyvää, en vain halua kuulla, että jonkun tuttu on myös sairastunut johonkin toiseen syöpään tai ehkä juuri kuollut siihen.

Toinen lause, jota Sanna inhoaa, on: minun murheeni ovat pieniä sinun huoliisi nähden.

– Silloin tuntuu kuin kaikki maailman murheet laskettaisiin juuri minun harteideni kannettaviksi.

Minulla on sinulle hyviä uutisia

Elokuussa 2016 tuttu onkologi katsoi Sannaa silmiin.

– Nyt on niin onnellisesti, että minulla on sinulle hyviä uutisia.

Lääke oli antanut hyvän hoitovasteen. Osa etäpesäkkeistä oli pienentynyt tai sulanut pois maksasta ja vatsaontelosta.

Seuraavaa hoitoa siirrettäisiin viikolla eteenpäin. Sanna ei ollut uskoa uutista todeksi. Nyt hän voisi toteuttaa unelmansa eli matkustaa Ranskaan sukulaisten luo.

Jo muutaman päivän päästä Sanna istui lentokoneessa matkalla Nizzaan.

– Kun matkustin junassa kohti lomapaikkaa, tajusin, että olen onnellinen. Kyyneleet valuivat silmistäni.

Banyuls-sur-Merissä Sanna ui monta kertaa päivässä Välimeressä. Aamuisin hän teki pitkän kävelylenkin vuorelle ja läheisille viinitarhoille. Absurdin ilon ryhmä sai kuvia turkoosiin maksimekkoon pukeutuneesta fiilistelijästä.

– Eräänä iltana sanoin serkulleni: ’En ole miettinyt sairauttani koko päivänä. Tältäkö tuntuu elää normaalia elämää? Olin jo unohtanut.’

Lue lisää:

Rankoissa rintasyöpähoidossa käyvä Heidi Sohlberg: ”Puhuminen on minun tapani selviytyä”

Kun syöpä osuu kohdalle – Hidasta elämää -sivuston Pequ Niemisen ja hänen ex-vaimonsa vinkit

Syövän sairastanut Hidasta elämää -sivuston perustaja Pekka ”Pequ” Nieminen: ”Vastoinkäymiset eivät ole sattumaa”

Kaksi kertaa syövän selättänyt Maarit Feldt-Ranta: ”Olen niin rakastunut, etten halua vielä lähteä”

The post Syöpää sairastava Sanna, 43: ”Sairastunutta ei saa kohdella kuin kuolemaantuomittua” appeared first on Anna.fi.

Ihmisen keho ja mieli ovat erottamaton kaksikko. Ne ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa keskenään ja vaikuttavat toisiinsa – hyvässä ja pahassa. Joogatunti voi pelastaa huonon päivän, kun taas sairastuminen saattaa vetää mielen matalaksi. Fysiikalla on siis vaikutusta mieleen, mutta niin on myös toisinpäin: ihmismieli voi saada aikaan fyysisiä oireita.

Lähes jokainen reagoi joskus psyykkiseen kuormitukseen kehollaan. Tutkimusten mukaan jopa 60–80% ihmisistä kärsii viikoittain oireista, joihin ei löydetä lääketieteellisten tutkimusten avulla selitystä. Tällöin puhutaan psykosomaattisista tai toiminnallisista oireista.

Psykosomaattiset oireet johtuvat usein stressaavasta elämäntilanteesta, jossa ihmisen omat stressinhallintakeinot eivät riitä. Niin työpaineet, rahavaikeudet kuin ihmissuhdeongelmatkin voivat saada kehon oireilemaan. Psykosomaattisilla oireilla keho ikään kuin viestii ihmiselle, että jokin on nyt omassa elämässä pielessä.

Näiden 12 tyypillisen oireen taustalla voi olla ihmisen mieli.

Rintakipu, rytmihäiriöt ja hengenahdistus

Tylppä ja painava rintakipu voi viitata sydänsairauteen, mutta rintakipujen taustalla saattavat olla myös henkiset paineet.

Kun ihminen on stressitilassa, hänen hengityksensä tehostuu ja hän saattaa huomaamattaan hengittää nopeammin kuin tavallisesti. Liikahengittäminen eli hyperventilaatio voi aiheuttaa muun muassa hengenahdistusta, tukehtumisen tunnetta, rintakipuja ja rytmihäiriöitä.

Syvä ja rauhallinen hengitys auttaa vähentämään ahdistusta ja rentouttamaan kehoa. Jos huomaat hengittäväsi pinnallisesti ja liian tiheään tahtiin, kokeile esimerkiksi rebirthing-hengitystä.

Jatkuva väsymys ja univaikeudet

Väsymys johtuu usein siitä, ettei ihminen ole nukkunut riittävästi. Jos ihminen ei saa unta, taustalla voi olla stressiin liittyvä liikahengittäminen. Liikahengittämisen tiedetään aiheuttavan väsymystä ja unihäiriöitä.

Joogassa rauhallisella hengitysrytmillä on keskeinen rooli. Mikäli kärsit uniongelmista, kokeile esimerkiksi rentouttavaa saunajoogaa.

Ihottuma ja näppylät

Stressi voi aiheuttaa mysteeristä kutinaa, pahentaa atooppista ihottumaa ja synnyttää kasvoille finnejä. Stressihormonit tekevät ihosta herkemmän, vaikuttavat sen kykyyn pitää itsensä kunnossa ja voivat lisätä talintuotantoa. Iho-ongelmat, kuten kipeät finnit tai ärsyttävä ihottuma voivat myös lisätä stressiä entisestään, mikä tekee tilanteesta hankalan.

Jos huomaat ihosi reagoivan stressaaviin tilanteisiin, omien stressinhallintakeinojen kehittäminen voi auttaa. Kokeilisitko meditaatiota tai vyöhyketerapiaa?

Niska- ja selkäkipu

Taistele tai pakene -tila saa kehon lihakset jännittymään, jotta ihminen on valmis juoksemaan henkensä edestä. Jos stressitila jatkuu pitkään, jännityksistä voi sen sijaan koitua harmia. Esimerkiksi niskan, hartioiden ja selän kivut voivat olla stressin seurausta.

Liike on paras lääke selän ja niska-hartiaseudun kipujen hoitoon. Jos teet istumatyötä, nouse ylös tunnin välein ja tee taukojumppaa. Heiluttele käsiäsi ympäri, pyöritä hartioita ja kääntele niskaasi puolelta toiselle. Kokeile myös niska-hartiaseutua rentouttavia venytyksiä.

Jatkuva sairastelu

Vaikka ahdistava elämäntilanne ei itsessään saisi nenää vuotamaan ja tekisi kurkkua kipeäksi, se voi altistaa sairastumiselle. Stressi nimittäin laskee ihmisen puolustuskykyä ja vähentää käytettävissä olevia voimavaroja.

Jos kärsit flunssakierteestä, kiinnitä arjessasi erityisesti huomiota riittävään lepoon ja palautumiseen.

Huomioi!

Jos oireet alkavat rajoittaa elämääsi, on syytä hakea ammattiapua. Yleislääkärin lisäksi apu voi löytyä psykiatrin, psykologin ja fysioterapeutin vastaanotolta.

On myös syytä muistaa, että vaikka lääkäri ei löytäisi oireillesi lääketieteellistä syytä, oireet eivät aina ole psykosomaattisia. Harvinaiset sairaudet ja oireyhtymät eivät välttämättä paljastu rutiinikokeissa. Mikäli epäilet, että esimerkiksi rintakivun taustalla on jokin muu syy kuin stressi, ota yhteys lääkäriisi.

Lähteet: Mielenterveystalo, Terveyskirjasto, Women’s Health, YTHS

Lue myös:

Näin kehosi viestii stressistä – 8 hälytysmerkkiä ja paljastava hengitystesti

Stressi sairastuttaa – katkaise unettomuuden kierre

Haluatko elää hidasta elämää? Vältä nämä ansat

The post Johtuuko ihottumasi tai vatsavaivat stressistä? Tunnista ja hoida 12 psykosomaattista oiretta appeared first on Anna.fi.

Rasvaa on pidetty pitkään pahana asiana, mutta totuus on, että ilman rasvaa ei pärjää. Jos ruokavaliosta karsii pois kaiken rasvan, iho kuivuu, tukka latistuu ja aivotoiminta heikkenee.

Ei ole kuitenkaan ihan sama, millä rasvalla kehoaan sisältäpäin voitelee.

Ruokavaliosta saatava rasva on joko kovaa tyydyttynyttä rasvaa tai pehmeää tyydyttymätöntä rasvaa. Jälkimmäinen sisältää ihmiselle tärkeitä omega-rasvahappoja. Usein suomalaiset aikuiset popsivat kuitenkin liikaa kovaa rasvaa ja liian vähän pehmeää rasvaa.

Mistä hyviä rasvahappoja saa?

Aikuinen nainen tarvitsee rasvaa 60 grammaa päivässä. Siitä vähintään 40 grammaa olisi hyvä olla pehmeää rasvaa.

Hyvä pehmeä rasva on tärkeä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, kohonneen verenpaineen hoidossa, matala-asteisten tulehdusten lievittämisessä sekä gynekologisten tulehdusten ehkäisyssä.

Syömällä pehmeää rasvaa, saat elimistölle tärkeitä omega-rasvahappoja, jotka auttavat myös hermoston toimintaa. Hyviä rasvahappoja kannattaa nauttia myös pinnallisista syistä, sillä niiden puute vaikuttaa ihon ja tukan kuntoon.

Omega-rasvahappoja saat syömällä:

• Kasviöljyä, kuten rypsi-, auringonkukka- ja soijaöljyä, saksanpähkinäöljyä, hampunsiemenöljyä, camelinaöljy ja pellavansiemenöljyä.
• Kalaa. Rasvaisessa kalassa kuten lohessa ja nieriässä puolestaan on pitempiketjuisia omega-3-rasvahappoja. Siksi rasvaista kalaa kannattaisi syödä 2–3 kertaa viikossa.
• Pähkinöitä
• Manteleita
• Siemeniä

 Lue myös:

The post Elimistösi janoaa hyviä rasvahappoja – huomioi muutama tärkeä asia appeared first on Anna.fi.

Päänahan kutina voi olla hermoja raastavaa.

Kutiaminen johtuu usein yksinkertaisesti siitä, että päänahka on kuiva. Myös herkistyminen hiustuotteille, liian tiheä tai harva hiustenpesuväli tai ihotaudit voivat saada päänahan kutisemaan.

Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon, jos pään kutinasta on tullut todellinen riesa.

1. Tarkista pesuväli

Kuivasta päänahasta kärsivän ei kannata pestä hiuksiaan joka päivä. Päänahassa nimittäin elää normaali bakteerikanta, joka muodostaa ihoa suojaavan happovaipan. Bakteerikanta on helppo tuhota liiallisella pesulla. Monille riittää, että hiukset pesee 3–4 päivän välein.

Toisaalta myös liian harva pesuväli voi aiheuttaa päänahan kutinaa, kun pöly tai muotoilutuotteiden jäämät alkavat ärsyttää hiuspohjaa. Myös hiivat pääsevät lisääntymään rasvaisessa päänahassa, mistä voi esimerkiksi seurata kutinaa ja hilseilyä aiheuttavaa tali-ihottumaa.

2. Kokeile hellävaraisia hiustuotteita

Joskus sampoo, hoitoaine tai muotoilutuotteet voivat olla syynä pään kutinaan. Päänahka voi allergisoitua tuotteissa käytetyille kemikaaleille, kuten sulfaateille, mistä voi seurata kutinaa, ärsytystä ja ihottumaa.

Jos epäilet hiustuotteesi olevan syynä kutinaan ja kuivuuteen, vaihda tuote miedompaan. Etenkin herkkäihoisten ja atoopikkojen kannattaa valita hiustuotteet huolella. Kosteuttava sampoo hellii sekä hiuksia että päänahkaa. Saatavilla on myös säilöntäaineettomia sampoita, joissa kemikaalien määrä on pyritty vähentämään minimiin.

3. Älä käytä hilsesampoota turhaan

Päänahan kutina voi johtua hilseestä, joka on seurausta seborrooisesta ekseemasta eli tali-ihottumasta. Tali-ihottumaa voidaan hoitaa erityisillä hilsesampoilla.

Jos päänahan kutina sen sijaan johtuu ihon kuivuudesta, voimakkaiden hilsesampoiden käyttö voi pahentaa tilannetta entisestään.

Kuivaa hiuspohjaa voi hoitaa tavallisella perusvoiteella. Hiero hiuspohjaan perusvoidetta, kiedo pyyhe pään ympärille ja antaa vaikuttaa esimerkiksi saunomisen ajan.

4. Juo tarpeeksi vettä ja syö hyviä rasvoja

Päänahan kuivuus ja kutina voivat liittyä myös siihen, mitä ihminen pistää suuhunsa. Päänahka, kuten muukin iho, tarvitsee riittävästi vettä ja terveellisiä rasvoja voidakseen hyvin.

Juo vettä noin 8 lasillista päivittäin ja sisällytä ruokavalioosi omega-3-rasvahappoja. Omega-3-rasvahappoja saa muun muassa kalasta, kasviöljyistä ja kalaöljykapseleista.

5. Kokeile kookos- tai tea tree -öljyä

Joidenkin tutkimusten mukaan tea tree -öljy helpottaa päänahan kutinaa. Tea tree -öljyä on perinteisesti käytetty esimerkiksi ihotulehdusten ja sienten karkottamiseen.

Sekoita noin 10 tippaa tea tree -öljyä miedon ja hellävaraisen shampoon joukkoon. Käytä seosta hiustenpesuun niin pitkään, kunnes päänahka voi taas hyvin.

Toinen päänahan kuivuutta ja kutinaa vähentävä luonnollinen kikka on kookosöljy. Hiero öljyä päänahkaan, anna vaikuttaa hetki ja huuhtele pois.

6. Kärsitkö stressistä?

Stressi lisää ihon herkkyyttä ja heikentää vastustuskykyä, jolloin erilaisten tulehdusreaktioiden riski kasvaa.

Stressi ja ahdistus voivat saada ihmisen myös raapimaan päänahkaansa, mikä ärsyttää ihoa ja pahentaa kutinaa entisestään.

Yritä pitää sormet irti päänastasi, vaikka kuinka kutittaisi. Rentouta stressaantunutta päätäsi – ja päänahkasi – liikunnalla, terveellisellä ravinnolla ja riittävällä levolla.

7. Vältä kuumuutta

Kuumaa ilmaa puhaltava hiustenkuivaaja voi ärsyttää ja kuivattaa päänahan ihoa sekä kiihdyttää talirauhasten toimintaa. Hiustenpesu liian kuumalla vedellä voi puolestaan kuluttaa päänahan luonnollista happovaippaa ja tehdä hiuspohjasta kuivan ja herkän.

Pese hiuksesi viileällä vedellä ja anna niiden kuivua itsestään ilman föönaausta. Mikäli hiustenkuivaajan käyttö on välttämätöntä, käytä mahdollisuuksien mukaan viileää puhallusta.

8. Tee täitarkistus

Myös täit ja niiden puremat aiheuttavat sietämätöntä kutinaa päänahkaan. Raapimisesta voi myös seurata ikävä bakteeri-infektio.

Täit paljastuvat tiheäpiikkisellä kammalla. Mikäli hiuksista löytyy täitä, hoitona toimii päivittäinen kampaaminen ja hiusten pesu täishampoolla. Myös vuodevaatteet ja päähineet tulee pestä.

9. Käänny lääkärin puoleen

Joskus hiuspohjan kutina ja kuivuminen voi olla merkki jostain ihotaudista, kuten psoriasiksesta. Psoriasis voi ilmetä hiuspohjan hilseilynä, punoituksena tai karstana.

Mikäli kutina ja hilseily eivät parane kotikonstein ja epäilet ihosairautta, ota yhteyttä lääkäriin.

Lähteet: Health Blogger, Mayo Clinic, Psoriasisliitto, Terveyskirjasto

Lue myös:

Selitys hiusongelmiin: kehon hiljainen tulehdus?

Yllätys: käsidesi rauhoittaa herkää päänahkaa – Näin hoidat kutiavaa päätä oikein

Päänahan kutina kuriin – Testissä kapillaari-hoito

The post Kutiseeko tai hilseileekö päänahka? Tarkista nämä 9 asiaa appeared first on Anna.fi.

Unihalvaus on tila, jossa ihminen on hereillä, mutta ei kykene liikkumaan.

Halvauskohtaus tulee usein REM-unen jälkeen, jolloin luurankolihakset ovat halvaantuneessa tilassa. Tämä on kehon suojamekanismi, joka estää ihmistä satuttamasta itseään unen aikana.

Joskus lihashalvaus jää päälle vielä silloin, kun aivot heräävät. Ainoastaan silmän liikkeitä ja hengitystä säätelevät lihakset toimivat. Selällään nukkuminen, stressi ja univaje lisäävät unihalvauksen riskiä.

Kysyimme 6 unihalvaukseen liittyvää kysymystä Turun Yliopiston kognitiivisen neurotieteen laitokseen erikoistutkijalta Katja Vallilta.

Kuinka yleinen unihalvaus on?

– Normaali terve ihminen kokee unihalvauksen korkeintaan 1–3 kertaa elämässään. Yleisintä se on nuoruusiässä.

Kauanko kohtaus kestää?

–Parista sekunnista muutamaan minuuttiin. Kokijalle, joka ei tiedä, mistä on kyse, aika tuntuu pitkältä. Moni ehtii kuvitella halvaantuneensa loppuiäkseen.

Miten kohtaus näkyy ulospäin?

– Ei oikeastaan mitenkään. Koska unihalvauksessa pystyy liikuttamaan ainoastaan silmiään, ihminen ei kykene viestittämään tilastaan esimerkiksi petikumppanilleen.

Miksi halvaukseen liittyy usein pelottavia harha-aistimuksia?

– Unihalvauksessa kokija näkee usein ympärillään asioita, joita siellä ei ole. Hän saattaa aistia jonkin pahansuovan olennon läsnäolon. Vääristyneen havainnon takia esimerkiksi naulakossa roikkuva aamutakki saa uhkaavan muodon. Voi myös tuntua siltä kuin joku istuisi rinnan päällä ja yrittäisi tukahduttaa.

Syytä näihin harha-aistimuksiin ei tiedetä. Voi olla, että äsken nähty uni ja todellisuus sekoittuvat. Vaikka hengityslihakset toimivat, hengittäminen saattaa olla raskasta. Ehkä siksi tuntuu siltä kuin joku istuisi rinnan päällä.

Mikä ero on unihalvauksella ja painajaisunella?

– Molemmat ovat rem-uneen liittyviä ilmiöitä. Painajaisia esiintyy, kun aivot ovat nukkumistilassa. Silloin ihmisellä ei ole yhteyttä todelliseen ympäristöön. Halvauksessa aivot ovat hereillä ja ihminen näkee ympäristönsä.

Voiko kohtauksen saada omin avuin laukeamaan?

– Yleensä kohtaus päättyy itsestään. Joskus saattaa auttaa se, että päättää suorittaa jonkin tahdonalaisen lihastoiminnon, esimerkiksi nostaa toista kättä. Silloin lihashalvausmekanismi saattaa napsahtaa pois päältä.

Lue lisää:

Putoaminen, alastomuus ja jahdatuksi tuleminen – 10 yleisintä painajaista

Uni on kaukoputki sisimpääsi

The post Kammottava unihalvaus vie hetkeksi puhe- ja liikuntakyvyn – pelottava, muttei vaarallinen appeared first on Anna.fi.

Vaihdevuosien lähestymistä kutsutaan  premenopausaaliseksi ajaksi, esivaihdevuosiksi. Silloin kuukautiskierto muuttuu epäsäännölliseksi ja vuodon määrä voi vaihdella kuukaudesta toiseen. Muutoksen aiheuttaa munasarjojen toiminnan ja estrogeenituotannon hiipuminen. Menopaussi alkaa, kun kuukautiset loppuvat.

Mitä oireita esivaihdevuodet aiheuttavat?

Selvin merkki on, että kuukautiskierto lyhenee. Lyhyimmillään se on keskimäärin 42-vuotiaalla naisella, mutta yksilölliset erot ovat suuria. Harvan kierto on kellontarkka. Siksi pienet poikkeamat jäävät helposti huomaamatta.

Kierto voi myöhemmin pidentyä, ja tällöin voi esiintyä vaihdevuosioireita. Alkavat vaihdevuodet aiheuttavat esimerkiksi mielialan vaihtelua, hikoilua, uniongelmia ja väsymystä. Vuodot muuttuvat epäsäännöllisiksi ja vuodon määrä voi vaihdella paljonkin. Oireilu alkaa hienovaraisesti keskimäärin 5–10 vuotta ennen vaihdevuosia.

Liittyykö tähän vaiheeseen muita oloon vaikuttavia muutoksia?

Esivaihdevuosioireilua ei aina erota normaalin ikääntymisen mukanaan tuomista vaivoista. Johtuuko esimerkiksi väsyminen hormonaalisista muutoksista vaiko siitä, että keho ei palaudu rasituksesta kuten nuorempana?

Tyypillinen näiden oireiden vuoksi lääkäriin hakeutuva 40– 50-vuotias elää stressaavaa vaihetta, ja se voi heijastua erilaisina oireina kehossa. Yhdellä on jo aikuiset tai teini-ikäiset lapset, haastava työ ja kenties hoitoapua kaipaavat vanhemmat. Toisella voi olla kotona vauva, joka asettaa haasteita jaksamiselle, mutta pitää toisaalta mielen virkeänä.

Hormonitason vaihtelu voi heilutella mielialaa. Alentunut estrogeenitaso ja huono yöuni lisäävät alakuloa ja masennuksen vaaraa. Myös elintavat, huono ruokavalio, ylipaino tai liian vähäinen lepo vaikuttavat jaksamiseen.

Mitä tapahtuu PMS-oireille?

Jotkut kokevat, että kuukautisia edeltävät psyykkiset ja fyysiset PMS-oireet voimistuvat vanhetessa. Itku parahtaa ilman syytäkin, mikään ei innosta ja kaikki ärsyttää. Turvottaa, vatsa pömpöttää ja rinnat aristavat.

Joillekin PMS-oireet voivat ilmaantua ensimmäisen kerran vasta premenopaussivaiheessa, mutta yleensä ne liittyvät vielä suhteelliseen säännölliseen kuukautiskiertoon.

Kun kuukautiset loppuvat, myös PMS-oireet jäävät pois

Tuleeko premenopaussi kaikille?

Kyllä. Munasolut loppuvat kaikilta ja estrogeenituotanto vähenee. Seuraukset koetaan kuitenkin hyvinkin yksilöllisesti.

Joku kokee hormonaalisen muutoksen seuraukset voimakkaina. Esimerkiksi keskushermosto ja lämmönsäätelykeskus voivat toimia ylikierroksilla. Tässä vaiheessa saattaa jo olla lieviä kuumia aaltoja. Ne voivat valvottaa ja tehdä elämästä hyvinkin hankalaa.

Joku puolestaan porskuttaa eteenpäin entiseen malliin huomaamatta erikoisempia muutoksia olossaan. Toinen tajuaa vasta vuosien kuluttua, että outojen tuntemuksien ja kierron muuttumisen syynä olikin premenopaussi.

Miksi näin on, siihen ei ole tutkimuksillakaan saatu selvyyttä.

Voiko tukalaa ja epämukavaa oloa helpottaa?

Hyvä yleiskunto, normaali paino, riittävä liikunta ja uni sekä monipuolinen ruokavalio auttavat sietämään ryytynyttä oloa paremmin. Esimerkiksi noin 50 minuutin reipas liikunta neljästi viikossa parantaa oireilun sietokykyä. Sydän kurkussa ei silti kannata liikkua. Tiedetään, että rauhallinen ja pitkäkestoinen liikunta helpottaa myös uniongelmia.

Oikealla ruokavaliolla voi olla vaikutusta. Monipuolinen, kasvispainotteinen ja kalorimäärältään kulutukseen suhteutettu ruokavalio on hyväksi. Se helpottaa myös painonhallintaa yhdessä liikunnan kanssa. Ylipainoinen esimerkiksi hikoilee enemmän kuin normaalipainoinen.

Ravintolisiä ja rohdosvalmisteitakin voi kokeilla. Jotkut kokevat saavansa apua kasviestrogeeneista, soijasta, helokkiöljystä tai E-vitamiinista, vaikkakaan niiden vaikutusta ei ole tieteellisesti osoitettu.

Tupakointi kannattaa lopettaa, sillä se lisää oireilua. Se aiheuttaa myös päänsärkyä, unettomuutta, väsymystä, hermostuneisuutta ja käsien vapinaa. Lisäksi tupakoinnin tiedetään heikentävän yleiskuntoa ja nopeuttavan menopaussin tuloa parilla vuodella.

Jos kierron epäsäännöllisyys rassaa tai vuoto on runsasta, hormonivalmisteilla saadaan molempia kuriin.

Mikäli kuukautiset kestävät kaksi viikkoa tai vuotomäärä ei ole normaali, kannattaa mennä lääkäriin. Syynä voi olla esimerkiksi kasvain, syöpä tai jokin muu sairaus.

Voiko vielä tulla raskaaksi?

Voit, mutta pidä kiirettä. Hedelmöittymisen todennäköisyys heikkenee huomattavasti 35 ikävuoden jälkeen. Noin 20–35 prosenttia nelikymppisistä tulee raskaaksi, 45-vuotiaista enää vain noin 5 prosenttia.

Myös keskenmenojen todennäköisyys kasvaa. Nelivitosten raskauksista keskeytyy joka toinen. Kaksosraskauksia tulee enemmän kuin nuoremmilla.

Missä vaiheessa voi lopettaa ehkäisyn?

Ehkäisystä on hyvä huolehtia niin pitkään kuin kuukautiskierto toimii. Nyrkkisääntö on, että kun kuukautisia ei ole tullut puoleen vuoteen ja ikää on yli 50, ehkäisyä ei enää tarvita.

Jos on terve, mikä tahansa ehkäisykeino toimii. Estrogeenia sisältävät ehkäisypillerit tasaavat kiertoa ja helpottavat vaihdevuosioireita.

Milloin esivaihdevuodet loppuvat?

Premenopaussi päättyy kuukautisten loppumiseen. Nainen saa viimeiset kuukautiset keskimäärin 51 vuoden iässä. Tällöin myös estrogeenin määrä kehossa jää pysyvästi matalaksi.

Perimä tahdittaa vahvasti menopaussin ajankohtaa. Kalenteria paremmin vaihdevuosien alkamisen voi osittain ennustaa kyselemällä isoäidin ja äidin vaihdevuosien alkamisaikaa.

Jos suvussa synnytetään myöhään, hedelmällisyysaika jatkuu yleensä myöhempään eli viimeiset kuukautisetkin todennäköisesti tulevat myöhemmin.

Enteilevätkö premenopaussin oireet vaikeita vaihdevuosia?

Tutkimustuloksia on vähän, eikä tätä osata ennustaa. Vaihdevuosioireita eli kuumia aaltoja, hikoilua, huonounisuutta, ärsyyntyneisyyttä tai mielialojen vaihteluja alkaa esiintyä voimakkaammin vaihdevuosien alkamisen jälkeen. Tuolloin hikoilupuuskista ja kuumista aalloista kärsii 70–80 prosenttia naisista. Hankalia oireet ovat vain 20 prosentilla.

Oireet ovat pahimmillaan vuoden, parin ajan kuukautisten loppumisesta. Joillakin ne voivat jatkua vuosia pidempäänkin.

Hankalien oireiden kanssa ei kannata pitkään kärvistellä, sillä lääkäri voi helpottaa vaihdevuosioireita hormonihoidolla. Kaikille se ei välttämättä sovi, mutta tilanne kannattaa selvittää.

Lohtua tuo se, että olo paranee ajan kuluessa. Moni kokee uuden elämänvaiheen helpottavana, kun ei ole ehkäisyn tarvetta ja kuukautiset jäävät pois.

Asiantuntijana erikoislääkäri Aila Tiitinen/HUS

The post Premenopaussi voi alkaa jo nelikymppisenä – näistä oireista tunnistat lähestyvät vaihdevuodet appeared first on Anna.fi.

Väsyttääkö? Kupillinen kahvia piristää ja virkistää, mutta kofeiinilla on myös haittavaikutuksensa. Se voi vaikeuttaa nukahtamista, heikentää unen laatua ja lyhentää unta.

Kofeiinin saantiaan voi olla syytä rajoittaa myös silloin, jos huomaa tulleensa kofeiinista riippuvaiseksi. Riippuvuuden tunnistaa siitä, jos päivittäisen kofeiiniannoksen väliin jättämisestä seuraa vieroitusoireita: päänsärkyä, väsymystä ja vetämättömyyttä. Kofeiiniriippuvuus voi kehittyä osalle ihmisistä jo parista päivittäisestä kahvikupista.

Kahvikupillinen kannattaa jättää väliin myös siinä tapauksessa, jos kahvia on jo tullut juotua monta kupillista saman päivän aikana. Jos kofeiinia nautitaan runsaita määriä lyhyen ajan sisällä, ihminen voi saada kofeiinimyrkytyksen. Oireita ovat levottomuus, pahoinvointi, vapina ja sydämentykytys. Myrkytyksen oireita alkaa ilmaantua aikuiselle yleensä silloin, jos hän saa muutaman tunnin aikana elimistöönsä 300–400 milligrammaa kofeiinia. Tämä tarkoittaa noin neljää mukillista kahvia.

Onneksi väsymys on mahdollista karkottaa ilman kofeiiniakin. Listasimme 10 kofeiinitonta tapaa virkistyä ja piristyä.

1. Juo lasillinen vettä

Jo pienikin nestehukka tekee ihmisestä väsyneen ja vaikuttaa hänen keskittymiskykyynsä. Jos tunnet olosi vetämättömäksi, lasillinen vettä voi auttaa.

Huomioi, että juot yleensäkin päivän aikana riittävästi vettä eli 1,5–2 litraa. Jutta Gustafsbergin mukaan vettä kannattaa juoda tätäkin enemmän.

2. Venyttele, ravistele ja taputtele väsymys pois

Venyttely stimuloi sympaattista hermostoa, joka vaikuttaa muun muassa kehon suorituskykyyn. Jos nuokut työpöytäsi ääressä, kokeile seuraavaa energisoivaa venytystä:

Seiso oviaukossa jalat lantion leveydellä. Kurota kädet ylös kohti ovenkarmia ja tartu karmista sormilla kiinni. Työnnä rintaasi eteenpäin, kunnes tunnet venytyksen keskivartalossasi. Pysy venytyksessä puoli minuuttia.

Voit myös kokeilla ravistella väsymyksen pois:

Nouse seisomaan ja hengitä ensin kolme kertaa syvään. Ravistele sitten käsiäsi ilmassa noin 15 sekunnin ajan. Taputtele lopuksi sormenpäillä kevyesti päälakeasi noin minuutin ajan.

3. Tuijota valoa

Valolla on välitön virkistävä vaikutus. Jos aurinko paistaa, lähde hetkeksi ulos ja käytä kahvitaukosi auringosta nauttimiseen.

Koska pimeään vuodenaikaan aurinko on Suomessa harvinaista herkkua, kirkasvalolampun hankkiminen voi olla järkevä vaihtoehto. Kirkasvalolampusta on eniten hyötyä silloin, kun sen valossa viettää aamuisin kello 5–10 välillä noin puoli tuntia vähintään viitenä aamuna viikossa.

4. Laula ääneen

Musiikki piristää, sillä se aktivoi ihmisen aivoja ja parantaa mielialaa. Joidenkin tutkimusten mukaan erityisesti ääneen laulamisella on virkistävä vaikutus.

Jos olet paikassa, jossa ääneen laulaminen onnistuu, valitse lempikappaleesi ja laula keuhkojesi täydeltä. Lisäpiristystä saat, jos nouset ylös ja laulat kappaleen seisaaltaan, sillä seisoma-asento on istuma-asentoa aktiivisempi.

5. Syö välipalaa

Alhainen verensokeri voi saada olon tuntumaan sumuiselta ja uneliaalta. Sen sijaan, että söisit sokeripitoisen tai rasvaisen välipalan, suosi hitaita hiilihydraatteja ja proteiineja, sillä nopeaa verensokeripiikkiä seuraa usein jyrkkä lasku.

Välipalaksi sopii hyvin myös jokin virkistävä hedelmä, kuten omena tai appelsiini.

6. Lähde happihyppelylle

Tieteellisen tutkimuksen mukaan 10 minuutin kävelylenkki lataa ihmisen akkuja jopa kahdeksi tunniksi.

Kävelylenkillä ihmisen keho aktivoituu, aivot saavat happea ja mieli rentoutuu.

7. Nauti vihersmoothie

Jos olet tottunut saamaan enerigabuustisi juotavassa muodossa, valitse kahvin sijaan vitamiineja sisältävä smoothie. Terveellinen energiajuoma syntyy esimerkiksi pinaatista, omenasta, kurkusta, selleristä, sitruunasta ja lehtikaalista.

8. Hiero korviasi

Korvan reunan painelu voi auttaa elvyttämään koko kehon. Kiinalaisen lääketieteen mukaan korvassa sijaitsee akupisteitä, jotka vaikuttavat siihen, miten energia kulkee elimistön läpi.

Nappaa korvan reuna etusormen ja peukalon väliin ja hiero 10–30 sekunnin ajan. Käy reuna kauttaaltaan läpi. Toista hieronta toiselle korvalle.

9. Katso hauska video

Hauskojen eläinvideoiden katsomisesta voi oikeasti olla hyötyä. Nauru saa veren kiertämään ja sydämen sykkimään nopeammin, mikä virkistää väsynyttä kehoa. Lisäksi nauru rentouttaa lihaksia ja mieltä, joten hauskan hetken jälkeen työnteko voi sujua paremmalla tuulella.

10. Hengitä syvään ja sulje silmät

Rauhalliset ja rentoutuneet työntekijät ovat tuottavampia työntekijöitä. Syvään hengittäminen kuljettaa elimistön eri osiin enemmän happea kuin pinnallinen hengitys, mikä voi tehdä olosta sekä virkeämmän että seesteisemmän. Syvähengitys myös vähentää stressiä ja ahdistusta.

Sulje silmäsi ja keskity hengittämään rauhallisesti sisään ja ulos. Voit kokeilla esimerkiksi kuuden sekunnin harjoitusta, jossa hengitetään kolmen sekunnin ajan sisään ja kolmen sekunnin ajan ulos.

Silmien sulkeminen voi kuulostaa unettavalta, mutta se voi itseasiassa piristää tietokoneen ääressä työtä tekevän silmiä. Näytön tuijottaminen voi tehdä silmistä kuivat, väsyneet ja ärtyneet, mutta silmien sulkeminen hetkeksi auttaa. Katse tulisi myös kääntää kerran 20 minuutissa pois näytöstä, ja tuijottaa hetken ajan kaukaisuuteen.

Lähteet: Business Insider, Health, Lifehack, Prevention, Terveyskirjasto

Lue myös:

Jatkuvan uupumuksen syynä krooninen väsymysoireyhtymä? Näistä oireista tunnistat

Piristystä päivään – Kananmuna, valkosipuli ja muut niksit kaamosmasennukseen

Tätä kaamos aiheuttaa elimistöllesi juuri nyt – 5 merkittävää muutosta

The post Energiabuusti ilman kofeiinia – 10 kofeiinitonta keinoa karkottaa väsymys appeared first on Anna.fi.

Miten halkeilevista suupielistä pääsee eroon? Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Maria Huttunen Jyväskylän Terveystalosta vastasi kysymyksiimme halkeilevien suupielten syistä ja hoidosta.

Mistä halkeilevat suupielet johtuvat?

– Suupielten halkeileminen on yhden sortin huuli-ihottumaa. Tavallisin syy siihen on huulien kuivuus tai atooppinen ihottuma, joka on hyvin yleistä suomalaisilla. Myös huulten nuoleminen ja pureskelu voi aiheuttaa huulien kuivumista ja suupielien halkeilemista. Silloin kyse on ärsytysihottumasta.

Voiko suupielien halkeileminen johtua esimerkiksi vitamiinien puutteesta tai muusta puutostilasta?

– Ei käytännössä. Suupielien halkeileminen ei ole mitään puutostautia, vaikka niin usein ajatellaan.

Miten halkeilevia suupieliä kannattaa hoitaa?

– Rasvaamalla. Jos suupielet eivät ala parantua rasvaamisesta huolimatta, täytyy alkaa miettiä, olisiko taustalla esimerkiksi atooppinen ihottuma. Jos käsikauppakonstit eivät auta, voi olla järkevää puhua asiasta lääkärin kanssa.

Voiko halkeilevien suupielten hoitoon kokeilla kortisonivoidetta?

– Kyllä voi. Apteekista saatavalla hydrokortisonivoiteella voi kokeilla rasvata suupieliä aamuin ja illoin viikon ajan. Siitä ei ainakaan ole mitään haittaa.

Voiko hiivoja tuhoavasta voiteesta olla apua suupielten ihottuman hoitamisessa?

– Suupielten halkeilun syy on harvoin hiivaihottuma, sillä ne ovat hyvin harvinaisia terveillä ihmisillä. Hiivaihottumia esiintyy lähinnä vanhuksilla, joilla on hammasproteesi. Monesti hiivavoiteissa on kuitenkin kortisonia, jonka ansiosta hiivavoide voi tehota halkeileviin suupieliin.

Milloin on syytä epäillä, että halkeilevat suupielet johtuvat muusta kuin kuivuudesta?

– Jos suupielten halkeileminen on pitkäaikaista, esimerkiksi ympärivuotista. Lisäksi lääkärin pakeille kannattaa hakeutua, jos ongelmaa on erityisen hankala hoitaa eli tilanne ei lähde korjautumaan tavallisilla huulirasvoilla tai rasvaisilla perusvoiteilla, Bepanthenilla, vaseliinilla tai edes hydrokortisonivoiteella.

Mitä sellaista lääkäri voi määrätä halkeileviin suupieliin, jota omin päin ei voi kokeilla?

– Esimerkiksi sellaisia reseptillä saatavia voiteita, joita käytetään atooppisen ihottuman hoitoon. Ne ovat yleensä hyvin tehokkaita ja niitä voidaan määrätä tarvittaessa huuli-ihottuman hoitoon myös sellaiselle ihmiselle, joka ei kärsi atooppisesta ihottumasta.

Lue myös:

Kutinaa ja ihottumaa! Onko minulla atooppinen iho?

Johtuuko ihottumasi tai vatsavaivat stressistä? Tunnista ja hoida 12 psykosomaattista oiretta

Tiesitkö, että huuliherpes voi tarttua sukuelimiin? 5 tärkeää faktaa herpeksestä

The post Halkeilevatko suupielet? Näin hoidat tehokkaasti – asiantuntija neuvoo appeared first on Anna.fi.

Suomalaisista noin 10–40 prosenttia kärsii tuoksuyliherkkyydestä. Tuoksuyliherkälle hajut ja tuoksut aiheuttavat erilaisia oireita. Oireita voivat olla esimerkiksi nuha, päänsärky, pahoinvointi, hengenahdistus ja sydämentykytys.

Tuoksuyliherkkyys yhdistetään usein voimakkaisiin tuoksuihin kuten hajuvesiin ja pesuaineisiin. Mutta myös muut hajut voivat laukaista sen. Esimerkiksi tupakan, hien, painomusteen ja uusien huonekalujen haju voi aiheuttaa oireita. Tuoksuyliherkkä ei yleensä oireile vain yhdestä tietystä tuoksusta. Luonnossa esiintyvät tuoksut aiheuttavat harvemmin oireita.

Tuoksuyliherkkyys on eri asia kuin hajusteallergia

Tuoksuyliherkkyys sekoitetaan usein hajusteallergiaan, vaikka ne ovat kaksi aivan eri asiaa. Hajusteallergia on huomattavasti tuoksyliherkkyyttä harvinaisempaa, sillä siitä kärsii vain kaksi prosenttia suomalaisista.

Hajusteallergiaa sairastava saa hajusteista iho-oireita: iho voi kutista, punoittaa, hilseillä tai turvota. Hajusteallergikko on yleensä allerginen yhdelle tai kahdelle hajustekemikaalille. Allergian aiheuttaja tutkitaan lapputesteillä.

Keski-ikäiset naiset kärsivät eniten tuoksuyliherkkyydestä

Tuoksuyliherkkyyden syytä ei tiedetä, mutta naiset kärsivät siitä useammin kuin miehet. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että naiset ovat miehiä useammin kosketuksissa hajusteiden kanssa kosmetiikan ja pesuaineiden kautta.

Tuoksuyliherkkyyden oireet pahenevat yleensä iän myötä. Tuoksuyliherkillä on taipumusta oireilla pahemmin talvella kuin kesällä, koska talvella oleskellaan enemmän sisätiloissa.

Tuoksuyliherkkyyteen ei ole olemassa lääkettä. Osa tuoksuyliherkistä saa apua antihistamiinista, päänsärkylääkkeestä tai kortisonipohjaisista nenäsuihkeista.

Tuoksuyliherkkyys rajoittaa arkea

Tuoksuyliherkkyys on tunnistettu ilmiönä vasta muutaman vuoden ajan.

Tuoksuyliherkkyys voi olla lievää tai se voi vaikuttaa voimakkaastikin siitä kärsivän elämään. Monet tuoksuyliherkät joutuvat välttelemään julkisia tiloja kuten tavarataloja.

Tuoksuyliherkkien elämää voi helpottaa hyvinkin yksinkertaisilla asioilla, kuten siirtämällä tupakkapaikan pois oven suusta, jolloin tupakan haju ei siirry sisätiloihin. Esimerkiksi teatterit ovat alkaneet järjestää myös tuoksuttomia esityksiä ja Helsinki–Vantaan lentokentällä on tuoksuyliherkille oma turvatarkastus.

Lähteet: Allergia- ja astmaliiton viestintäpalvelujen johtaja Niki Alanko, Helsingin Allergia- ja astmayhdistyksen kosmetiikkaneuvoja Merike Laine, Helsingin Allerfia- ja astmayhdistys.

Lue lisää:

Johtuuko ihottumasi stressistä?

Pesetkö kainalosi suihkugeelillä? Ei ehkä kannattaisi

Ratkaise iho-ongelmat vitamiineilla

The post Tuoksuyliherkkyys on eri asia kuin hajusteallergia – näistä oireista tunnistat appeared first on Anna.fi.

Kun ilma on kylmä ja kuiva, ihon kosteutuksesta kannattaa pitää erityistä huolta. Talvi-ilma tekee ihosta helposti kuivan ja kutisevan – etenkin, jos kyseessä on atooppinen iho.

Kuivan ihon hoidossa perusvoiteen päivittäinen käyttö on tärkeää, mutta ihoa kannattaa lisäksi kosteuttaa myös sisältä päin. Ihon uudistuminen nimittäin vaatii runsaasti ravinteita.

Jos kärsit kuivasta, kutisevasta ja ärtyneestä ihosta, huomioi ruokavaliossasi seuraavat asiat.

1. Juo tarpeeksi vettä

Yksi tärkeimmistä asioista ihon hyvinvoinnin kannalta on riittävä vedenjuonti. Jos iho on ärtynyt ja rikkonainen, se haihduttaa runsaasti nestettä, joten vedenjuonnista huolehtiminen on erityisen tärkeää.

Kuivasta ihosta kärsivän kannattaa juoda vettä ainakin 2 litraa vuorokaudessa.

2. Laadukkaita rasvahappoja kalasta, öljyistä ja avokadosta

Terveelliset rasvahapot parantavat ihon kuntoa ja vähentävät kuivuutta. Rasvahappojen vaikutus atooppisen ihon hyvinvointiin on todistettu tieteellisesti.

Omega-3-rasvahappoja saa muun muassa rasvaisesta kalasta, kuten lohesta tai kasviöljyistä, kuten pellavansiemenöljystä, camelinaöljystä ja oliiviöljystä. Myös avokado voi tehdä hyvää iholle, sillä siinä on paljon pehmeää eli tyydyttymätöntä rasvaa sekä C- ja E-vitamiineja.

Jos epäilet saavasi ravinnostasi liian vähän omega-rasvahappoja, kalaöljykapselit ovat hyvä vaihtoehto.

3. Paprika, mustaherukka ja parsakaali ovat hyviä C-vitamiinin lähteitä

Paprika, tyrnimarja, mustaherukka, parsakaali ja sitrushedelmät voivat auttaa pitämään ihon hyvässä kunnossa. Ne sisältävät runsaasti C-vitamiinia, joka tukee kollageenin muodostumista. Kollageeni on proteiini, joka vaikuttaa ihon rakenteeseen ja auttaa sitä säilyttämään kimmoisuutensa.

4. E-vitamiinia kasviöljyistä ja pähkinöistä

E-vitamiini auttaa ihoa säilyttämään luonnollisen kosteutensa. Tutkimus on myös paljastanut, etä E-vitamiini vähentää atooppisen ihottuman riskiä lapsilla.

Hyviä E-vitamiinin lähteitä ovat kasviöljyt, kuten oliiviöljy, avokadoöljy ja hampunsiemenöljy, pähkinät, kuten mantelit ja hasselpähkinät, sekä täysjyvävilja.

5. Porkkanaa ja bataattia beetakaroteenin vuoksi

Oranssit ja keltaiset juurekset sisältävät beetakarotiinia, joka tekee iholle hyvää. Beetakaroteeni on antioksidantti, joka auttaa suojaamaan ihoa kuivuudelta, haitalliselta UV-säteilyltä ja ihottumalta.

Betakaroteeinia saadaan muun muassa porkkanoista ja bataateista, joissa molemmissa on lisäksi runsaasti A-vitamiinia. Myös riittävä A-vitamiinin saanti ehkäisee ihon kuivumista.

6. Pähkinöistä ja siemenistä seleeniä, rasvoja ja vitamiineja

Pähkinät ja siemenet ovat todellista voimaruokaa. Ne sisältävät omega-3-rasvahappoja, A-, B- ja C-vitamiineja sekä kivennäisaineita, jotka kaikki vaikuttavat ihon luonnolliseen kosteuteen ja kimmoisuuteen. Lisäksi parapähkinöissä ja seesaminsiemenissä on seleeniä, joka tutkimuksen mukaan rauhoittaa atooppista ihottumaa.

Lisää ruokavalioosi manteleita, saksanpähkinöitä, hasselpähkinöitä, parapähinöitä, pistaasipähkinöitä, kurpitsansiemeniä, seesaminsiemeniä, pellavansiemeniä ja auringonkukansiemeniä. Voit ripotella pähkinöitä ja siemeniä esimerkiksi salaatin joukkoon tai jogurtin sekaan tai popsia välipalaksi sellaisenaan.

Pähkinöiden sopiva päiväannos on 1–2 kourallista ja siementen päiväannos 1-2 ruokalusikallista.

7. D-vitamiinia kalasta ja purkista

Iho tarvitsee D-vitamiinia voidakseen hyvin. Tuoreen tutkimuksen mukaan D-vitamiinilisän käyttö voi olla uusi hoitomuoto atooppiseen ihottumaan.

D-vitamiinin luonnollisia lähteitä ovat kala, kasvirasvat, sienet ja maitotuotteet. D-vitamiinilisää on suositeltavaa käyttää erityisesti pimeään vuodenaikaan.

8. Pinaatista folaattia ja vitamiineja

Pinaatti ja muut tummanvihreät lehtikasvikset suojaavat ihoa.

Pinaattissa on muun muassa C-, A-, B- ja K-vitamiinia, kaliumia, magnesiumia ja kalsiumia. Lisäksi pinaatti on erinomainen folaatin lähde. Folaatti auttaa pitämään ihon kosteutettuna ja terveenä.

9. Probiooteilla iho kuntoon

Suoliston kunto voi vaikuttaa myös ihon hyvinvointiin. Probiootit ovat hyviä bakteereja, jotka edistävät suoliston terveyttä. Tutkimusten mukaan probioottien käyttö vähentää atooppisen ihottuman riskiä raskausaikana ja varhaislapsuudessa.

Myös prebiooteilla, jotka ovat probioottien ravintoa, saattaa olla vaikutusta atooppisen ihottumaan, mutta lisätutkimusta asiasta tarvitaan.

+ Huomioi!

Ihon kuivuminen, kutina ja ihottuma voivat olla seurausta myös ruoka-allergiasta. Yleisimpiä allergiaa aiheuttavia ruokia, jotka voivat myös pahentaa ja ylläpitää atooppista ihottumaa, ovat muun muassa maito, vilja kananmuna, tomaatti, sitrushedelmät ja omena.

Lisäksi prosessoitu ruoka ja ruoan lisäaineet voivat tutkimuksen mukaan aiheuttaa yliherkkyysreaktioita etenkin atooppisesta ihottumaa sairastavilla.

Lähteet: Atopialiitto, AOL, Bustle, Everyday Health, Heikki Laatikainen, Terveysportti

Lue myös:

Halkeilevatko suupielet? Näin hoidat tehokkaasti – asiantuntija neuvoo

Mikä avuksi kuivaan ihoon ja sähköisiin hiuksiin? 10 talvista kauneusvinkkiä

Syö itsesi kauniiksi – näin vitamiinit vaikuttavat ihosi kuntoon

The post Kuiva ja kutiseva iho? Huomioi nämä 9 asiaa ruokavaliossasi appeared first on Anna.fi.

Todennäköisesti jokainen suomalainen kärsii elämänsä aikana joskus päänsärystä, mutta yli 15 000 suomalaista kokee pääkipua, joka on pahinta mahdollista laatua.

Hortonin syndrooma – joka tunnetaan myös Hortonin neuralgiana, sarjoittaisena päänsärkynä ja itsemurhapäänsärkynä – aiheuttaa lamauttavia kipukohtauksia, jotka alkavat äkillisesti ja ilmaantuvat usein tiettyyn aikaan.

Hortonin syndroomaa ei aina heti tunnisteta, sillä se on harvinainen. Etenkin naisten kipukohtaukset saatetaan sekoittaa migreeniin, jonka oireet vain ovat muuntuneet.

Listasimme seitsemän Hortonin syndroomaan liittyvää piirrettä, joista oireyhtymän voi tunnistaa.

1. Äärettömän kova, toispuoleinen kipu

Hortonin syndroomassa pääkipu on polttavaa, repivää ja äärimmäisen voimakasta. Kipu voi tuntua siltä kuin silmää porattaisiin.

Kipu on toispuoleista ja sijoittuu toisen silmän ympärille: silmäkuoppaan, silmän yläpuolelle ja ohimolle. Kipu voi heijastua myös päälaelle, poskeen, leukaan tai kaulaan.

Hoitamattomana kipu voi kestää 15 minuutista kolmeen tuntiin.

2. Silmäoireita ja nenän tukkoisuutta

Jotta diagnoosin kriteerit täyttyvät, pääkivun lisäksi tulee ilmetä vähintään yksi muu tyypillinen syndroomaan liittyvä oire. Tällaisia oireita ovat silmän punoitus, vetistys, mustuaisen pieneneminen, silmäluomen roikkuminen, silmäluomen turvotus, nenän tukkoisuus, kirkas vuoto nenästä ja kasvojen hikoilu.

Oireiden tulee ilmetä samalla puolella kasvoja, jolla myös pääkipu tuntuu.

3. Kipukohtaukset noudattavat tiettyä rytmiä

Hortonin syndroomaa on kahta tyyppiä: episodinen sarjoittainen päänsärky ja krooninen sarjoittainen päänsärky.

Episodinen muoto on huomattavasti yleisempi, sillä se on noin 90 prosentilla oireyhtymää sairastavista. Tällöin kipukohtaukset toistuvat viikkojen tai kuukausien mittaisissa jaksoissa, joiden aikana kipuja ilmenee päivittäin tai joka toinen päivä. Kipujaksojen välillä voi olla kuukausien tai jopa vuosien tauko.

Kipukohtaukset alkavat usein samaan vuorokaudenaikaan: yleensä yöllä kesken unien. Ne voivat liittyä myös tiettyyn vuodenaikaan, kuten kevääseen tai syksyyn.

Kroonisesta sarjoittaisesta päänsärystä kärsii joka kymmenes. Kohtauksia on tällöin päivittäin ja oireeton vaihe kestää alle kuukauden tai sitä ei ilmaannu yli vuoteen.

4. Kohtauksen aikana olo on levoton

Migreenipotilas voi haluta maata paikallaan pimeässä huoneessa, mutta Hortonin syndroomassa kipukohtauksen aikana on usein mahdotonta pysyä aloillaan.

Olo voi olla levoton ja liike tuntua ainoalta keinolta paeta kipua. Kipu voi myös pahentua makuuasennossa.

5. Alkoholi ja epäsäännöllinen uni voivat laukaista kipukohtauksen

Kipujaksojen aikana tietyt asiat voivat laukaista päänsäryn, joten niitä on tällöin syytä välttää. Yleisin tunnettu laukaisija on alkoholi, erityisesti punaviini. Pienikin määrä alkoholia voi riittää laukaisemaan kivun.

Myös maalien tai hajuvesien hajut, päiväunien ottaminen, unirytmin sekoittuminen ja ilmanpaineen muutokset voivat toimia kivun laukaisijoina.

6. Hortonin syndrooma alkaa 20–40 vuoden iässä

Noin yksi tuhannesta sairastaa Hortonin syndroomaa. Hortonin syndrooma puhkeaa tavallisimmin 20–40 vuoden iässä, ja se on tavallisempi miehillä kuin naisilla.

Jari Sillanpää ja Mikael Gabriel ovat kertoneet kärsivänsä Hortonista.

7.  Riskitekijöitä ovat geenit ja tupakointi

Hortonin syndrooman syytä ei tunneta tarkasti. Se kuitenkin tiedetään, että aivoissa sijaitseva hypotalamus on päänsäryssä aktiivinen ja laajentunut. Hypotalamus säätelee ihmisen vuorokausi- ja vuosirytmiä, mikä selittää kipukohtausten kytkeytymisen tiettyihin aikoihin.

Hortonin syndrooma voi periytyä, mutta periytyvyys ei ole kovin voimakasta. Noin 5–20 prosentilla syndroomaa sairastavista Hortonia esiintyy myös suvussa.

Geenien lisäksi myös ulkoiset tekijät altistavat syndroomalle. Moni on ollut aktiivinen tupakoitsija tai altistunut lapsuudessa passiiviselle tupakoinnille. Vielä ei kuitenkaan varmuudella tiedetä, onko tupakoinnilla ja syndroomalla todella syy-seuraussuhdetta.

Miten Hortonin syndoomaa hoidetaan?

Hortonin syndromaa hoidetaan sekä akuuttihoidolla että ehkäisevällä hoidolla.

Akuutilla hoidolla on tarkoitus pysäyttää kipukohtaus. Lääkkeinä käytetään esimerkiksi lääkkeellistä happea ja triptaaneja eli migreenilääkkeitä pistoksina tai sumutteina.

Ehkäisevänä hoitona käytetään esimerkiksi verapamiilia, joka on verenpainelääke.

Itsehoitona toimii unirytmin pitäminen säännöllisenä. Kohtauksen alussa tauriinista (energiajuomasta), lakritsiuutteesta tai -jauheesta ja vahvasta kahvista voi olla apua. Myös kylmäkääreet, kylmä juoma tai kylmä suihku voivat auttaa, sillä kylmyys supistaa verisuonia. Jotkut hyötyvät pään akupisteiden painelusta. Pisteitä on päälaella, kulmakarvojen kohdalla, nenän juuressa ja ohimolla korvan yläpuolella.

Lähteet: jatkuvapaansarky.fi, Neurokeskus, Suomen migreeniyhdistys, Terveyskirjasto

Lue myös:

Pahin mahdollinen päänsärky – Viivytystaistelu Hortonin neuralgiaa vastaan

Krooninen migreeni on kiusallinen kumppani

Usein toistuva päänsärky – harmiton oire vai lääkärin paikka?

The post Ei sittenkään migreeniä? Hortonin syndrooma eli itsemurhapäänsärky aiheuttaa lamauttavia kipukohtauksia – näin tunnistat ja hoidat appeared first on Anna.fi.

Myooma on kohdun lihaskerroksen pinnalla tai sisällä kasvava hyvänlaatuinen kasvain, joka voi aiheuttaa epämääräisiä oireita kuten kipua tai turvotusta alavatsan alueelle.

Myoomat ovat muodoltaan pyöreitä kasvaimia, ja niiden koko voi vaihdella pienestä pelikuulasta aina tennispallon kokoon saakka. Myoomia voi olla useita yhtä aikaa.

Myoomia esiintyy lisääntymiskykyisillä naisilla. Yli 30-vuotiaista naisista niitä on 20–30 prosentilla.

Myooman oireet

Jos sinulla on yksikin alla olevista oireista, juttele lääkärisi kanssa, voisiko oireen aiheuttaja olla myooma.

1. Epäsäännölliset vuodot: Vuodon katsotaan olevan epäsäännöllistä, jos kuukautiset kestävät yli seitsemän päivää, kuukautisten alkamispäivästä seuraaviin kuukautisiin on alle kolme viikkoa tai kuukautisten välillä tai yhdynnän jälkeen esiintyy vuotoa.

2. Runsaat kuukautiset: Kuukautiset ovat runsaat, jos niiden aikana täytyy käyttää tamponeja ja siteitä erityisen paljon tai molempia suojia samanaikaisesti tai vuoto tahraa vaatteet tai petivaatteet.

3. Alavatsakipu: Myoomat voivat aiheuttaa kipua tai turvotusta alavatsassa, etenkin, jos myoomat ovat suuria.

4. Paineen tunne ja virtsarakkoon kohdistuva paine

5. Kivuliaat kuukautiset: Myoomat voivat aiheuttaa runsaita tai kivuliaita kuukautisvuotoja, sillä ne voivat ärsyttää ja suurentaa kohtua.

6. Kipu tai epämukavuus yhdynnän aikana: Jos myoomat sijaitsevat lähellä emätintä tai kohdunkaulaa, ne voivat aiheuttaa kipua yhdynnän aikana.

7. Tihentynyt virtsaamistarve ja ummetus: Jos vessassa tarvitsee yhtäkkiä käydä tavallista useammin, syynä voi olla myooma, joka painaa virtsarakkoa.

8. Vaikeus tulla raskaaksi tai hedelmättömyys:  WHO:n mukaan hedelmättömyydeksi katsotaan, jos nainen ei ole tullut raskaaksi, kun suojaamatonta seksiä on harrastettu säännöllisesti vuoden ajan.

Miten myooma todetaan?

The post Kuukautiskipujen tai epämääräisten alavatsaoireiden syynä myooma? Tunnista kasvaimen oireet appeared first on Anna.fi.

Roskantunnetta silmissä, punotusta ja vetistelyä. Kuivasilmäisyys on yleinen ongelma, josta kärsii moni suomalaisista jossain vaiheessa elämää.

Vaivaan ei ole parannuskeinoa, mutta tehokkaita silmienkostutuskonsteja on olemassa. Kuivia silmiä kannattaa hoitaa, sillä pahimmillaan vaiva vaikuttaa näkökykyyn.

– Kuivat silmät on yleisin syy epämääräisille näköoireille, sanoo Diacorin silmälääkäri Tapio Ihanamäki.

Tunnista oireet

Tavallisin kuivien silmien oire on roskan tunne silmässä. Silmissä saattaa tuntua ärsytystä, polttelua ja kipua. Silmien punoitus ja vetistäminen kuuluvat myös taudin kuvaan. Punoitusta esiintyy etenkin aamuisin. Päivän päätteeksi silmät saattavat tuntua väsyneiltä. Tuuli ja pöly ärsyttävät silmiä entisestään.

Yleinen vaiva

Kuivasilmäisyys on yleinen sairaus, joka aiheuttaa silmiin epämukavaa tunnetta. Kyynelnestettä joko erittyy liian vähän tai sitä haihtuu silmistä niin, että silmän pintaa kostuttava kyynelkalvo rikkoutuu.

Kuivat silmät voivat lievinä kiusata jopa yli puolia yli 50-vuotiaista. Naisilla vaiva lisääntyy selvästi vaihdevuosien aikaan, koska munasarjojen estrogeenintuotannon hiipuminen vaikuttaa limakalvojen, eli myös silmien, kuntoon.

Näkökenttä sumenee

Kuivat silmät voivat vaikuttaa huomattavasti näkökykyyn ja kontrastin näkemiseen. Erityisesti hämärässä kuivat silmät voivat huonontaa näkökykyä.

Kostuta silmää

Tärkein hoito kuiville silmille on niiden kostuttaminen. Kostuttaminen ei paranna vaivaa, mutta helpottaa oireita huomattavasti.

Apteekin keinokyyneltipat sisältävät vettä sitovia molekyylejä. Kokeile ensin vesimäistä tippaa 4–6 kertaa päivässä. Tippoja ei voi käyttää liikaa.

Geelimäiset tipat vaikuttavat vesimäisiä pidempään, ja ovat hyviä käytössä esimerkiksi yöllä. Kertakäyttöpipetteihin pakatuissa tipoissa ei ole säilöntäaineita, ja ne sopivat myös piilolinssien käyttäjille.

Apua öljyistä

Omega-7-rasvat tutkitusti auttavat osaa kuivasilmäisyydestä kärsiviä. Omega-7-rasvaa on esimerkiksi tyrniöljykapseleissa.

Katso kauas

Kuivasilmäisen kannattaa tarkkailla työympäristöään. Voimakas ilmastointi ja pöly ärsyttävät silmiä. Jos teet näyttöpäätetyötä, muista räpytellä silmiäsi. Lepuuta silmiäsi kääntämällä katse pois tietokoneruudusta ja katsomalla kauas ainakin kerran tunnissa.

Ei este laserleikkaukselle

Kuivasilmäisyys ei yleensä ole este silmien laserleikkauksille, jolla voidaan päästä silmälaseista eroon. Leikkaus voi kuitenkin väliaikaisesti pahentaa silmien kuivumista, joten jos oireet ovat jo alun perin rajut, kannattaa leikkaukseen suhtautua harkiten.

Leikkauksen esitutkimus on tehtävä erityisen tarkasti, jotta kuivat silmät eivät vaikuta silmän näkökyvyn määritykseen.

Lue myös:

Silmätulehdus voi olla reuman oire – nämä sairaudet paljastuvat silmistäsi

Salakavala glaukooma – tästä tunnistat

Keskustelu: Kuivat silmät vai silmätulehdus?

The post Kuivat silmät vaikuttavat jopa näkökykyyn – näin tunnistat oireet ja hoidat oikein appeared first on Anna.fi.

Säännöllinen meditaatioharjoitusten tekeminen on monin tavoin hyödyllistä. Se rauhoittaa hengitystä, pienentää syketiheyttä, vaimentaa hermostollista stressireaktiota ja rentouttaa lihaksia. Lisäksi keskittymiskyky paranee, kun ajatus ei harhaile ensimmäisen ärsykkeen tai ajatuksen perässä.

Säännöllinen meditaatioharjoittelu saattaa myös auttaa nukahtamaan nopeammin.

1. Istu oikein

Suurin osa meditaatioharjoituksista tehdään istualtaan. Harjoitukset on myös järkevintä aloittaa istuen, sillä silloin et tee mitään muuta kuin istut. Asennon on tarkoitus olla rennon miellyttävä. Jos saavutat sen seinään nojaamalla tai tuolissa, usko kehoasi.

Istu selkä suorana ja huomioi etenkin alaselkä: sen tulee olla tuettu ja suora. Pää ei ole eteenpäin työntyneenä, kuten isolla osalla istumatyötä tekevistä, vaan korvien tulee olla hartioiden yläpuolella.

2. Hengitys auttaa alkuun

Valmistaudu siihen, että kun istuudut alas ja suljet silmäsi, päässä saattaa vilistää ajatus jos toinenkin.

Voit laskeutua harjoitukseen tekemällä muutaman hengitysharjoituksen. Aseta toinen käsi pallean ja toinen rinnan päälle. Hengitä joka toisella sisäänhengityskerralla ylempään ja joka toisella alempaan käteen. Tee hengitysharjoitusta kymmenkunta kierrosta ja sen jälkeen unohda hengitykseen keskittyminen.

Anna ajatusten tulla ja mennä niihin takertumatta.

3. Etene omaan tahtiin

Meditaatioharjoitus ei ole tavoitteellinen suoritus. Se rentouttaa kehoa, vaikka ajatus harhailisi.

Klassinen meditointiharjoitussääntö ”puoli tuntia illalla, puoli tuntia aamulla” ei ole kaikille mahdollinen. Tee se, minkä ehdit. Joinakin päivinä se on viisi minuuttia, toisina se on vartti. Luota siihen, että harjoituksesta tulee niin hyvä olo, että sitä tekee mieli jatkaa.

Mikäli meditaatioharjoitus ei onnistu joka päivä samaan aikaan, harjoituksen voi tehdä vaikkapa ruokatunnilla tai bussissa.

4. Apuvälineet käyttöön

Lootusasento ei tee meditoinnista ”hyvää”. Muista, ettei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaoppista meditointiasentoa. Polville ja selälle turvallisessa istuma-asennossa lantio on polvien yläpuolella ja alaselkä suora.

Jos tarvitset hyvän asennon löytämiseksi apuvälineitä – kuten tyynyjä, meditaatiopenkkiä tai tavallista tuolia – käytä niitä.

5. Vaihtele harjoitusta

Meditaatioharjoituksen voi tehdä myös kävellen. Liikemeditaatiossa ollaan tietoisia omasta liikkuvasta kehosta: miltä askellus tuntuu, miten kehoa kannattelee ja miten hengitys kulkee.

Joidenkin mielestä kävelymeditaatio on helpompaa kuin istuminen, osan mielestä se on vaikeampaa. Kannattaa kokeilla kumpaakin.

Kuvauspaikka: Urban Mandala -joogastudio

Lue myös:

Treenaa litteä vatsa kahvakuulan avulla – 7 vinkkiä, joiden avulla saat coren kuntoon

Avaa kireät takareidet – 5 tehokasta venytystä

Testissä edulliset nettijoogat – Huomioi ainakin nämä 5 asiaa

The post Opi meditoimaan, saat nopeasti konkrettisia terveyshyötyjä – 5 vinkkiä aloittelijalle appeared first on Anna.fi.

1. Mistä aftan tunnistaa?

Aftat ovat kivuliaita tai kutiavia pyöreitä rakkuloita, jotka ilmestyvät suun limakalvoille. Väriltään aftat voivat olla valkoisia tai harmaita, ja niiden reuna on usein punainen. Afta voi tulla poskeen, kieleen, huuleen, suunpohjaan ja nielurisojen lähettyville.

Aftoja on kolmea tyyppiä. Pienet aftat ovat kooltaan alle puoli senttimetriä, ja ne puhkeavat yleensä poskeen, huuliin, kieleen ja suunpohjaan. Suuret, 1–2 senttimetrin kokoiset aftat puolestaan puhkeavat usein nielurisojen lähelle tai kieleen. Harvinaisimmassa muodossa pieniä, 1–2 millimetrin kokoisia aftoja voi tulla kymmeniä.

2. Mistä aftat johtuvat?

Selvää syytä aftan syntymiselle ei aina voida osoittaa. Tiedetään kuitenkin että stressi, suun kudosvauriot, virustaudit, kuukautiskierto ja myöhään valvominen vaikuttavat aftojen puhkeamiseen.

Myös ruokavaliolla voi olla merkitystä. B12-vitamiinin, C-vitamiinin, folaatin, sinkin, raudan ja kalsiumin puute voivat aiheuttaa aftoja. Lisäksi tietyt hedelmät ja kasvikset, kuten sitruuna, appelsiini, ananas, omena, mansikka ja tomaatti, voivat liittyä aftojen syntymiseen tai pahentaa jo olemassa olevia aftoja.

Jos aftoja ilmaantuu usein, kannattaa tarkistaa hammastahnansa. Hammastahnat, jotka sisältävät vaahtoavaa natriumlauryylisulfaattia, saattavat aiheuttaa suuhun rakkuloita.

3. Tarttuvatko aftat?

Aftat eivät ole tarttuvia, eikä niitä voi saada esimerkiksi suutelun välityksellä. Aftojen ilmaantumiseen voi olla perinnöllinen taipumus. Aftoja esiintyy noin 20–50 prosentilla väestöstä.

4. Kuinka kauan paraneminen kestää?

Pienet aftat paranevat itsestään noin 1,5 viikossa. Suurten aftojen paranemiseen voi mennä 2–4 viikkoa, joskus jopa 6 viikkoa.

5. Miten aftoja voi hoitaa?

Aftat paranevat yleensä itsestään ilman hoitoa. Niiden aiheuttamaa kipua on kuitenkin mahdollista lievittää kotikonstein.

• Suuta voi huuhdella apteekista ilman reseptiä saatavalla klooriheksidiiniliuoksella. Myös kortisonia sisältävät, suun limakalvolle kiinnitettävät tabletit voivat auttaa.
• Suun huuhtelu suuvedellä, ruokasoodaliuoksella (1 tl ruokasoodaa ja 1 dl vettä) tai suolaliuoksella (1 tl suolaa ja 1 dl vettä) voi helpottaa kipua.
• Hunajan on osoitettu vähentävän aftan aiheuttamaa kipua ja edistävän paranemista.
• Happamia ja mausteisia ruokia voi olla järkevää välttää, sillä ne voivat lisätä kipua ja hidastaa paranemista.
• Myös hyvä suuhygienia lievittää kipua.

6. Miten aftojen syntymistä voi estää?

Jos huomaat aftan ilmestyvän aina silloin, kun olet stressaantunut, kiinnitä huomiota stressinhallintaasi. Rauhoittava hengitys ja meditaatio kiireisen päivän keskellä voivat auttaa. Muista myös riittävä lepo, liikunta ja terveellinen ruokavalio.

Aftoja voi ehkäistä myös välttämällä ruokia, joiden on huomannut liittyvän aftojen puhkeamiseen. Mausteiset, suolaiset tai happamat ruoat voivat olla aftojen taustalla.

Lisäksi hampaiden pesu natriumlauryylisulfaatittomalla hammastahnalla ja pehmeällä hammasharjalla, joka ei ärsytä ikeniä ja limakalvoja, voi auttaa aftojen ehkäisyssä.

7. Milloin on syytä hakeutua lääkäriin?

Jos afta ei osoita paranemisen merkkejä kolmessa viikossa tai se tekee syömisestä ja juomisesta mahdotonta, kannattaa olla yhteydessä lääkäriin tai hammaslääkäriin.

Myös silloin, jos aftat toistuvat usein, asiaa kannattaa selvittää. Aftat voivat johtua myös Crohnin taudista, paksusuolentulehduksesta tai keliakiasta.

Lähteet: Hammaslääkäriliitto, Health Line, Terveyskirjasto, WebMD

Lue myös:

Halkeilevatko suupielet? Näin hoidat tehokkaasti – asiantuntija neuvoo

Tiesitkö, että huuliherpes voi tarttua sukuelimiin? 5 tärkeää faktaa herpeksestä

Haiseeko hengityksesi? Lue täältä, miten voit varmistua suusi raikkaudesta

The post Tarttuvatko aftat suudellessa? 7 tärkeää faktaa suuhun ilmestyvistä kipeistä rakkuloista ja niiden hoidosta appeared first on Anna.fi.

Ihmisillä on yhä enemmän unihäiriöitä. Tämän on huomannut myös työfysioterapeutti, Basic Body Awereness -terapiaopettaja ja NLP-trainer Kirsti Niskala.

– Ihmisiä vähennetään koko ajan työpaikoilta, ja samalla kiire ja vaatimustaso töissä kasvavat. Se vaikuttaa unen saantiin ja laatuun, 16 vuotta rentoutumisharjoitusten parissa työskennellyt Kirsti sanoo.

Stressitasoa on tärkeää laskea jo päivällä

Jotta uni tulisi paremmin yöllä, keho ja mieli vaativat lyhyitä palautumisjaksoja jo päivän aikana. Niiden aikana elimistön stressitaso laskee ja keho rentoutuu, mikä estää stressitilaa muodostumasta jatkuvaksi.

Lue lisää aivojen hyperaktiviteetista eli jatkuvasta stressitilasta.

Kirstin laatiman progressiivisen rentoutusharjoituksen tarkoituksena on opettaa ihmistä tunnistamaan, milloin hän on aidosti rentoutunut ja levollinen. Kyseessä on aktiivinen,  liikkeitä sisältävä harjoitus, jonka avulla pyritään pysäyttämään laukkaavat ajatukset ja kehon ylivirittynyt tila.

Harjoitus tehdään säännöllisesti kaksi kertaa päivässä parhaiden tulosten saavuttamiseksi.

Harjoituksessa keskitytään rentouttamaan kädet ja kasvot, jotka keräävät yllättävän paljon erilaisia jännityksiä.

– Ohjeita on tarkoitus seurata tarkasti vain harjoittelun alussa. Toiston kautta ihminen löytää oman tavan ohjata itse itseään. Tärkeää on keskittyä ja ohjata mieltä olemaan läsnä tässä hetkessä, Kirsti neuvoo.

Harjoitus pohjautuu Työsuojelurahaston tuella vuonna 2004 julkaistuun tutkimukseen Työstressi, uupumus ja koettu työkyky ja siihen liittyvään sovelletun rentoutuksen harjoitukseen.

Lue myös:

Näin selätät unettomuuden – 6 vinkkiä huippuasiantuntijalta

Taltuta stressi ruokavaliolla: 6 kehoa ja mieltä rentouttavaa ruoka-ainetta

Kärsitkö stressistä? Tämä takia piikkimatto voi auttaa rentoutumaan

Lue lisää läsnäolon taidosta: Stressinhallinnan kolme askelta

Eikö uni tule? Vinkkejä unettomuuden hoitoon

The post Tämä helppo rentoutusharjoitus toimii: nukahdat nopeammin ja nukut paremmin appeared first on Anna.fi.

Miehen raju huuto herättää keskellä yötä koko perheen. Hän on pompannut sängystä istuma-asentoon ja on kauhun vallassa. Miehen syke ja hengitys ovat kiihtyneet. Hän tuijottaa eteenpäin silmät selällään, mustuaiset laajentuneina. Kohtaus kestää muutamia sekunteja, kunnes mies havahtuu omaan huutoonsa. Hän on hengästynyt ja iholle on noussut kylmä hiki. Miehen olo on pelokas ja hämmentynyt eikä hän muista nähneensä painajaista. Kestää hetken, ennen kuin mies rauhoittuu ja vaipuu takaisin uneen.

Tällainen on erään suomalaisen miehen tyypillinen unikauhukohtaus eli pavor nocturnus. Kyseessä on parasomnia eli unenaikainen erityishäiriö, joita ovat myös unissakävely ja unissa puhuminen.

Mutta mistä yölliset kauhukohtaukset oikein johtuvat?

Stressi, univaje ja ulkoiset häiriötekijät voivat laukaista kohtauksen

Unikauhukohtaus on eri asia kuin painajaisunesta herääminen. Kun ihminen herää peloissaan kesken painajaisen, hän muistaa usein tarkasti, mitä painajaisessa tapahtui. Sen sijaan ihminen, joka kärsii kauhukohtauksista, ei muista nähneensä unta, eikä välttämättä edes herää kohtaukseensa. On myös yleistä, ettei kauhukohtausta muista aamulla lainkaan.

Kauhukohtaukset tapahtuvat syvän unen aikaan, usein noin 1–4 tuntia nukahtamisen jälkeen. Kohtaus voi kestää muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin.

Kohtausten tarkkaa syytä ei tiedetä. Stressi, univaje, väsymys, ahdistuneisuus, traumaperäinen stressihäiriö, kuume, nukkuminen oudossa ympäristössä, valot, äänet ja alkoholi voivat vaikuttaa kohtauksen ilmaantumiseen. Kauhukohtaukset on yhdistetty myös unen laatuun vaikuttaviin vaivoihin, kuten uniapneaan, migreeniin, aivovammoihin ja levottomat jalat -oireyhtymään.

Kauhukohtauksiin voi vaikuttaa elintavoillaan

Vaikka kauhukohtaukset ovat pelottavia, ne ovat yleensä vaarattomia.

Kauhukohtauksesta kärsivälle kannattaa puhua rauhoittavasti, mutta häntä ei ole syytä väkisin herättää. Myös kosketusta kohtauksen aikana kannattaa harkita. Joskus kosketus voi saada kohtauksesta kärsivän huitomaan ja potkimaan entistä rajummin.

Kauhukohtauksia voi vähentää huolehtimalla säännöllisestä unirytmistä ja riittävästä unensaannista, rauhoittamalla nukkumaanmenon ja pitämällä nukkumisympäristön rauhallisena. Myös stressiä on hyvä oppia hallitsemaan, sillä stressi voi lisätä kauhukohtauksen riskiä.

Mikäli kauhukohtaukset toistuvat säännöllisesti, kannattaa pitää päiväkirjaa kohtausten ilmestymisestä ja tarkastella etenkin päivää ja iltaa ennen kauhukohtauksen esiintymistä. Jos jokin tietty asia näyttää laukaisevan kauhukohtauksen, sen välttäminen voi tuoda avun ongelmaan.

Usein toistuvat ja arkielämää häiritsevät kauhukohtaukset ovat syy kääntyä lääkärin puoleen. Taustalla voi olla jokin selkeä vaiva, kuten uniapnea, jonka hoitaminen voi samalla poistaa kauhukohtaukset. Kauhukohtauksia voidaan vähentää myös lääkkeillä. Terapiasta puolestaan voi olla apua, jos kohtausten taustalla on jokin traumaattinen kokemus.

Lähteet: Health Line, Mayo Clinic, Terveyskirjasto, Very Well

Lue myös:

Kammottava unihalvaus vie hetkeksi puhe- ja liikuntakyvyn – pelottava, muttei vaarallinen

Putoaminen, alastomuus ja jahdatuksi tuleminen – 10 yleisintä painajaista, ja mitä ne tarkoittava

Painajaisia, heräilyä ja oksentelua – Melatoniinilla voi olla monia sivuvaikutuksia

The post Yöllinen kauhukohtaus saa nukkuvan huutamaan ääneen – kuulutko riskiryhmään? appeared first on Anna.fi.