Liikunta alentaa verenpainetta, auttaa painonhallinnassa, ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, kohentaa unta ja pitää mielen virkeänä.

Liikunnan pitäisi siis edistää terveyttä ja tuottaa hyvää oloa, mutta aina ei välttämättä tunnu siltä. Jumppatunnilla voi yhtäkkiä alkaa huimata tai lenkkipolulla hengittäminen vaikeutua. Sen sijaan, että olo olisi liikunnan jälkeen euforinen ja raukea, vointi voi olla voipunut ja huono.

Se, että liikunta tuntuu inhottavalta, voi kieliä jostain terveyteen liittyvästä syystä. Esimerkiksi anemia, stressi ja hiilihydraattivaje tekevät urheilusta ikävää.

Listasimme 10 terveyssyytä, joiden vuoksi liikunta ei tuota mielihyvää – ja selvitimme niihin ratkaisut.

1. Stressi vie puhdin

Vaikka liikunta lievittää tutkimusten mukaan stressiä, se voi myös viedä stressaantuneelta ihmiseltä viimeisetkin energiat.

Jos ihminen on jaksamisensa äärirajoilla, kovatehoinen liikunta ei kannata. Se voi tehdä olon väsyneeksi ja ärtyneeksi sekä aiheuttaa unettomuutta ja sydämentykyksiä.

Stressaantuneen ihmisen kannattaakin harrastaa matalatehoista liikuntaa, kuten kävelyä, ja kiinnittää huomiota riittävään lepoon ja palautumiseen.

2. Alhainen verensokeri aiheuttaa heikotusta

Jos verensokeri on liian matalalla, voi liikkuminen aiheuttaa heikotusta. Alhainen verensokeri eli hypoglykemia voi oireilla myös sydämentykytyksinä, hikoiluna, käsien tärinänä ja ärtyisyytenä.

Hypoglykemia on yleistä diabetesta sairastavilla, mutta esimerkiksi aamuliikkuja, joka on jättänyt aamupalan välistä tai syönyt liian vähän ennen liikuntasuoritusta, voi kärsiä alhaisesta verensokerista. Tyhjällä vatsalla ei siis kannata liikkua, jotta lihaksille riittää energiaa.

On myös mahdollista, että verensokeri laskee liikunnan seurauksena. Suomestakin on löytynyt geenimuutoksen omaavia henkilöitä, joiden haima tuottaa rasituksen aikana liikaa verensokeria laskevaa insuliinia.

3. Ylirasitus vie liikunnasta ilon

Jos liikunnasta seuraa pahoinvointia tai huimausta, syynä voi olla omalle kuntotasolle liian kovatehoinen liikunta tai ylirasitus.

Jos jokaisella liikuntakerralla vetää itsensä piippuun, eikä anna keholleen aikaa palautua, keho alkaa oireilla.

Välillä on hyvä hidastaa tahtia: käydä juoksulenkin sijaan kävelyllä tai vaihtaa kuntosalitreeni joogavenytyksiin. Liikkuminen ei saisi mennä överiksi, kuten kävi esimerkiksi fitness-tähti Janni Hussille.

4. Nestehukka voi aiheuttaa lihaskramppeja

Jos elimistö menettää nestettä enemmän kuin se saa sitä, seurauksena on nestehukka.

Liikunnan aikaansaama hikoilu haihduttaa kehosta nesteitä ja voi johtaa jopa nestevajeeseen, jos veden juominen unohtuu. Liian vähäinen nesteytys voi aiheuttaa väsymystä, lihasheikkoutta, päänsärkyä, suonenvetoja eli lihaskramppeja ja huimausta.

Nestehukkaan auttaa parhaiten nesteytys eli veden juonti. Kuumalla säällä nesteytyksen tärkeys korostuu.

5. Astma ja allergia vaikeuttavat hengittämistä

Liikunnan kuuluu hengästyttää mutta ei aiheuttaa hengenahdistusta.

Allergia ja astma voivat vaikeuttaa hapensaantia. Liikunnan aikana hapentarve kasvaa, joten jos hengittäminen ei suju kuten sen pitäisi, seurauksena voi olla yskimistä, hengityksen vinkumista ja puristavaa tunnetta rinnassa.

Koska hengityselimistön tärkein harjoitus on hengästyttävä liikunta, ei liikkumista kannata missään nimessä lopettaa kokoaan. Mikäli liikunta aiheuttaa sinulle hengitysvaikeuksia, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin. Oikean lääkityksen avulla ja ulkoisten olosuhteiden huomioimisella liikkuminen onnistuu jälleen.

Aamulikkujankaan ei kannata urheilla tyhjällä vatsalla ei siis kannata, jotta lihaksille riittää energiaa. Nälkäisenä kuntoileminen voi aiheuttaa heikotusta.

6. Anemia laskee suorituskykyä

Matala hemoglobiini eli anemia voi aiheuttaa väsymystä, suorituskyvyn heikkenemistä, huimausta, hengästymistä ja kramppeja.

Hemoglobiinin tehtävänä on kuljettaa happea kehon eri osille. Liikkuessa suuret lihakset tekevät töitä. Jos niille ei riitä riittävästi happea, ihmistä alkaa hengästyttää ja voimattomuus iskee.

Naisilla, joilla on runsaat kuukautiset, on suurentunut anemiariski. Anemia voi johtua myös raudanpuutteesta, sillä rautaa tarvitaan hemoglobiinin muodostamiseen. Raudanpuute voi olla seurausta ruokavaliosta tai esimerkiksi imeytymishäiriöstä, kuten keliakiasta. Myös kestävyysliikunta lisää raudankulutusta.

Ota yhteyttä lääkäriisi, jos epäilet kärsiväsi anemiasta.

7. Hiilihydraattien puute vaikuttaa jaksamiseen

Ihminen tarvitsee hiilihydraatteja jaksaakseen liikkua ja palautua fyysisestä suorituksesta. Jos elimistöllä ei ole riittävästi polttoainetta käytössään, liikunnan harrastamisesta tulee taistelua.

Moni on siirtynyt vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle rasvanpolton toivossa. Vähähiilihydraattinen ruokavalio voi kuitenkin saada aineenvaihdunnan hidastumaan, estää lihaskasvua ja tehdä väsyneen olon.

Hiilareita ei siis kannata vältellä turhaan. Välttelyn sijaan kannattaa kiinnittää huomiota hiilihydraattien laatuun.

8. Kilpirauhasen vajaatoiminta väsyttää

Jos urheilu tuntuu koko ajan todella raskaalta, eikä selitys löydy ruokavaliosta tai stressistä, taustalla saattaa olla kilpirauhasen vajaatoiminta.

Vajaatoiminnan oireita ovat muun muassa alhainen energiataso, jatkuva väsymys, painonnousu, lihaskivut ja aloitekyvyttömyys.

Ota yhteyttä lääkäriisi, jos epäilet kärsiväsi kilpirauhasen vaajatoiminnasta.

9. Rytmihäiriö voi heikentää rasituksensietoa

Rytmihäiriöt voivat tehdä liikunnasta epämiellyttävää. Fyysinen rasitus ei aiheuta rytmihäiriöitä, mutta se voi käynnistää ne tai tuoda ne esiin.

Yleisimmän rytmihäiriön eli lisälyöntisyyden oireita ovat muun muassa sydämen muljahtelu, tykytyksen tunne, huimaus, heikotus, rintakipu, hengenahdistus, voimattomuus, väsymys ja huono rasituksensietokyky.

Useimmat rytmihäiriöstä ovat vaarattomia, mutta joskus taustalla saattaa olla sydänsairaus. Jos rytmihäiriöt alkavat häiritä elämääsi, ota yhteyttä lääkäriin. Jos rytmihäiriöön liittyy tajuttomuuskohtauksia, tajunnan menetys on lähellä tai sydämen kiihkeä tahti ei rauhoitu levossa, on syytä hakeutua heti lääkärin hoitoon.

10. Huono yleiskunto aiheuttaa uupumusta

Heikko fyysinen suorituskyky tekee liikunnan harrastamisesta raskasta. Rasituksenaikainen hengenahdistus, rintakipu ja uupuminen voivat olla seurausta tupakoinnista, ylipainosta tai sairaudesta. Esimerkiksi diabetes, syöpä ja sepelvaltimotauti heikentävät yleiskuntoa.

Jos kuntosi on huonontunut nopeasti ja rasituksen aikana ilmenee rintakipua tai hengenahdistusta, ota yhteyttä lääkäriin.

Yleisimmät syyt huonoon kuntoon ovat kuitenkin liikunnan puute, ylipaino ja tupakointi. Tuolloin lääkkeenä toimii tupakoinnin lopettaminen, ruokavalion parantaminen ja säännöllisen liikunnan harrastaminen.

Jo puolen tunnin lähes päivittäinen kävelylenkki ylläpitää terveyttä ja kohentaa aloittelijoilla myös kuntoa.

Lähteet: Duodecim, Popsugar, Terveyskirjasto, Women’s Health

Lue myös:

Unohda hikiliikunta ja tiukat aikataulut – lepo on nyt kuumin hyvinvointitrendi

Kannattaako juosta vai kävellä? 6 hyvää syytä vaihtaa juoksu kävelyyn

Eikö kunto kohoa, vaikka treenaat kovaa? Tarkista sykevälivaihtelusi

Näin opit pitämään juoksemisesta! Juoksuvalmentajan 12 vinkkiä

Treenijumi päällä? 5 keinoa palauttaa kadonnut liikuntamotivaatio

The post 10 terveyssyytä, joiden takia liikunta voi tuntua pahalta – ja ratkaisut ongelmiin appeared first on Anna.fi.

Pitäisikö viinit saada ruokakauppoihin?

Timo Kivistö: Ehdottomasti. Keski- ja Etelä-Euroopassa ruokakaupoista saa viiniä, eivätkä ihmiset ole siellä erityisen alkoholisoituneita. Myös Suomessa ihmiset haluavat ostaa viiniä hyvän ruoan kylkeen, ja olisi kätevää, että molemmat saisi samasta osoitteesta.

Pohjoismaat ovat selvästi muuta Eurooppaa jäljessä tässä asiassa. Vähän aikaa sitten kävin Bulgariassa. Siellä ravintolassa tilaamaani viiniä sai vain pulloittain. En tietenkään juonut koko pulloa yksin, mutta sain loput mukaan ravintolasta. Suomessa en olisi saanut.

Kaarlo Simojoki: Tällä hetkellä aika ei ole kypsä. Voin muuttaa mieleni, jos nuorten juomistrendit jatkavat kehittymistä samaan suuntaan aikuisikään siirryttäessä. Nuorten juominen on selvästi vähentynyt, kun vertaa aikaisempiin sukupolviin.

Aikuisten nykyisellä kulutuksella viinien tulo ruokakauppaan on riski. Kaikki tilastot osoittavat, että kun juomista on saatavilla, sitä kitataan entistä enemmän. Lisäksi meiltä puuttuu sellainen sosiaalinen kontrolli, joka toimii esimerkiksi Italiassa. Siellä jos juot itsesi räkäkänniin ja tappelet, et varmasti kehtaa näyttää naamaasi seuraavana päivänä. Meidän kulttuurisamme asia on vielä päinvastoin.

Kaarlo Simojoki, 44, on A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri. Hän on tehnyt töitä päihdealalla yli 15 vuotta.

Pitäisikö asiasta järjestää kansanäänestys?

TK: Se on ihan ok idea. Tai sitten jokainen voi vaikuttaa äänestämällä eduskuntaan sellaisia ihmisiä, jotka puoltavat viinien tuloa ruokakauppoihin. Itse en äänestä puolueita vaan asioita, joita ehdokkaat ajavat. Myös kansalaisaloite asiasta on yksi vaihtoehto.

KS: Ei, sillä kyse on monimutkaisesta ja moniulotteisesta asiasta. Ihmiset harvoin näkevät oman kuplansa ulkopuolelle, jos lähipiirissä ei ole ongelmia. Keskustelusta unohtuu usein se, että nykyinen juoppo on entinen kohtuukäyttäjä.

Nelosolut, limuviinat ja vahvat siiderit ovat tulossa kauppoihin. Onko se hyvä asia?

TK: En ymmärrä, miksi raja on vedetty 5,5-prosenttisiin alkoholijuomiin. Se on ihan turhaa. Kauppaan voisi tuoda vahvat oluet, viinit ja väkevät, kuten muuallakin on tehty.

Jos Suomi kerran on osa Eurooppaa, meidän pitäisi pikkuhiljaa mennä sitä kohti. Nyt olemme jämähtäneet paikoillemme.

KS: Ei ole, koska alkoholin kulutuksestamme 60 prosenttia on olutta. Jos osa siirtyy vahvempiin juomiin, se näkyy heti terveystilastoissa. Kulutuksen kasvu korreloi haittojen kanssa. Lisäksi limuviinat tarttuvat etenkin nuorten matkaan.

Eikö juomisen rajoittaminen mene jo holhouksen puolelle, sillä juoppo tunnetusti saa aina pullonsa?

TK: Suomessa käytetään syynä kaikkiin alkoholirajoituksiin 10 prosentin joukkoa, jolla on ongelmia alkoholin kanssa. Tämän ryhmän juomisen vähentäminen tuntuu olevan mahdoton tehtävä. Suurimmalla osalla ei ole ongelmia alkoholin kanssa. Miksi heitä rangaistaan? Avun saajia pitää tietenkin auttaa, mutta lait pitäisi säätää enemmistöä silmällä pitäen.

KS: Nimenomaan. Perusongelma on se, että keskustelu siirretään aina tähän pieneen ongelmaryhmään, vaikka meillä on tilastojen mukaan 500 000 alkoholin riskikäyttäjää. Pitäisi ajatella heitä.

Timo Kivistö, 60, on vetänyt Espoon Viinin Ystävät -seuraa sen perustamisesta saakka, vuodesta 1989. Kivistö istuu kahden viiniseuran hallituksessa ja on toiminut tuomarina Vuoden Viinit -kilpailussa.

Kenen etua alkoholipolitiikka ajaa?

TK: Alkon monopolista hyötyjien. Nämä tahot haluavat pitää voimassa nykyisenlaisen alkoholin myynnin.

KS: Kuten perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk) sanoi, elinkeinoelämä edellä mennään. Kansanterveys on toisella sijalla. Pienten kauppojen katteista iso osa tulee kuulemma alkoholista.

Kun aukioloajat vapautettiin, tiedettiin jo etukäteen, että pienet kaupat ovat ongelmissa. Ratkaisuna nähdään nyt, että myydään enemmän alkoholia. Kukaan ei ole kaupalle uskollisempi asiakas kuin alkoholista riippuvainen asiakas.

Ovatko suomalaisten juomatavat eurooppalaistuneet?

TK: Kyllä, jo 1970- ja 80-luvuilta lähtien. Nykyään Suomessa näkee humalaisia todella harvoin. Joskus nuorilla saattaa tulla ylilyöntejä. Mielestäni olemme menossa koko ajan parempaan suuntaan.

KS: Sillä tavalla kyllä, että olut on Suomen eniten käytetty alkoholijuoma. Kirkkaiden kulutus on laskenut. Etelä-Suomessa juodaan enemmän viinejä, ja se tapa on levinnyt hitaasti koko Suomeen.

EU-alueella käytetään eniten alkoholia koko maailmassa. Kun puhutaan ”eurooppalaisista juomatavoista”, se on mielikuvamainontaa. Kyllä alkoholi aiheuttaa ongelmia myös Italiassa ja Ranskassa.

Mikä on surkein alkoholipoliittinen päätös?

TK: Uudessa alkoholilakiehdotuksessa on mielestäni aivan käsittämätön kohta. Siinä ehdotetaan, että etämyynnille tulisi täyskielto. Olen tilannut viiniä kolme kertaa suoraan tuottajalta. Näitä viinejä ei ole ollut Alkon valikoimissa. Etämyynnin osuus on yhden prosentin luokkaa, joten en tajua, miksi se pitäisi kieltää. Todennäköisesti siksi, että se kilpailee Alkon kalliin ulkomaantilaussysteemin kanssa.

KS: Veronlaskut ovat aina aiheuttaneet haittoja. Kun hinnat laskevat, kulutus nousee.

Tulevassa lakimuutoksessa on sellaisia elementtejä, että moni asia tulee menemään pieleen. Jos suomalaisten juomista halutaan muuttaa, juominen pitäisi ensin saada siirrettyä kodeista ravintoloihin. Anniskelukulutushan on vähentynyt kymmenessä vuodessa yli 20 prosenttia.

Montako alkoholiannosta itse kulutat viikoittain?

TK: Se vaihtelee. Jos viini tai olut sopii ruoan kanssa, juon lasillisen tai kaksi. Maistelutilaisuudessa saatan maistella yli 20 viiniä ja sylkeä pois kaiken.

KS: 0–2. En ole raivoraitis enkä kieltolain kannalla. Saatan ottaa lasillisen illanvietossa, mutta voin olla myös juomatta.

Lue myös:

Tissutteletko tietämättäsi liikaa? Tee testi!

Tissuttelitko lomalla liikaa? – 7 vinkkiä alkoholinkäytön vähentämiseen

Näitä punaviinejä kannattaa kokeilla – Löytöjä jopa 8 eurolla!

The post Pitäisikö Suomessakin saada viiniä ruokakaupasta? Asiantuntija paljastaa pahimmat pelkonsa appeared first on Anna.fi.

Kun kondomi unohtuu tai menee rikki, voi raskauden alkamista ehkäistä jälkiehkäisypillerillä. Mutta entä jos jälkiehkäisypillereitä tulee tarvinneeksi vuoden aikana useampaan kertaan, ovatko ne terveydelle vaarallisia?

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Leena Väisälä Töölön Mehiläisestä kertoo, että jälkiehkäisypillereillä tai edes niiden liikakäytöllä ei ole pitkäaikaisia haittavaikutuksia.

– Terveyshaitat ovat lyhytaikaisia ja lieviä: lähinnä epämiellyttävää oloa eikä mitään vaarallisempaa. Jokaisen lääkkeen mukana on aina valmisteyhteenveto, jossa on listattu tuotteen haittavaikutukset, Väisälä kertoo.

Yleisimmän, keltarauhashormonia sisältävän jälkiehkäisypillerin hyvin yleisiä oireita, joita on yli 10 prosentilla käyttäjistä, ovat muun muassa huimaus, päänsärky, pahoinvointi, vatsakipu, kohtukipu, rintojen arkuus, kuukautisten viivästyminen ja verinen vuoto.

Jälkiehkäisy ei ole varma keino estää raskautta

Väisälä kuitenkin painottaa, että jälkiehkäisyä ei ole suunniteltu jatkuvaan käyttöön. Se ei ehkäise raskautta yhtä tehokkaasti kuin muut hormonaaliset ehkäisymenetelmät. Lisäksi yksittäinen pilleri on melkoinen hormonipommi: yleisimmin käytettävä jälkiehkäisypilleri sisältää keltarauhashormonia 50 minipillerin verran. Silti sen käyttäjistä raskaaksi tulee 1–2,5 prosenttia.

– On yksinkertaisesti hölmöä käyttää tehotonta, isohormonista ehkäisyä ja joutua pelkäämään turhan takia, Väisälä sanoo.

Jos jälkiehkäisyyn joutuu turvautumaan toistuvasti, tehokkaan ehkäisyn hankkiminen kannattaa. Hermojen lisäksi säästyvät myös rahat: yksi jälkiehkäisypilleri maksaa noin 20 euroa.

Jälkiehkäisyn käyttö ei aiheuta lapsettomuutta

Pitkäaikaisia haittoja jälkiehkäisyllä ei siis Väisälän mukaan ole. Silti esimerkiksi keskustelupalstoilla monesti puidaan sitä, voiko naisen hedelmällisyys laskea jälkiehkäisyn käytön jälkeen pysyvästi. Aiheuttaako jälkiehkäisy tai sen liiallinen käyttö lapsettomuutta?

– Ei aiheuta. Mikään normaali raskaudenehkäisykeino ei aiheuta pidemmällä tähtäimellä lapsettomuutta. Luotettava säännöllinen ehkäisy pikemminkin suojaa lisääntymiselimistöä, Väisälä sanoo.

Tehokkain jälkiehkäisy on hormoniton

Monet eivät ole tietoisia siitä, että jälkiehkäisypilleriä parempitehoinen jälkiehkäisy on täysin hormoniton: kuparikierukka. Sitä Väisälä suosittelee jälkiehkäisytabletin sijaan.

– Jos haluaa oikein järkevästi toimia, kaikista tehokkain jälkiehkäisy on kuparikierukka. Kun se asetetaan suojaamattoman yhdynnän jälkeen 5 vuorokauden sisällä, se on tehokkain jälkiehkäisy.

Lue lisää:

Asiantuntija vastaa: miksi kierukka on hyvä ehkäisy?

Pillerit, kierukka vai kondomi? Näin löydät itsellesi sopivan ehkäisyn

Ruskea vuoto kuukautisten välillä – tästä se johtuu

10 kysymystä kovista kuukautiskivuista – erikoislääkäri vastaa

Kaksplus: Näin löydät itsellesi parhaan ehkäisyn

The post Jälkiehkäisypilleri on hormonipommi – onko jälkiehkäisyn käyttäminen terveysriski? Asiantuntija vastaa appeared first on Anna.fi.

Moni tietää, että K-vitamiini on tärkeää veren hyytymisen kannalta, mutta lisäksi se vaikuttaa luuston terveyteen.

Ihmisen luusto koostuu pääosin kollageenista ja osteokalsiinista, ja K-vitamiinia tarvitaan osteokalsiinin valmistamiseen. K-vitamiini myös ohjaa kalsiumin pois verisuonten seinämistä ja kiinnittää sen luustoon.

Tutkimusten mukaan K-vitamiinipitoinen ruokavalio vahvistaa luustoa, vähentää luukatoa ja pienentää murtumariskiä. Liian vähäinen K-vitamiinin saanti puolestaan lisää luukadon eli osteoporoosin vaaraa.

K-vitamiinia saadaan vihreistä kasviksista ja juustoista

K-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota on kahta erilaista: K1- ja K2-vitamiinia. K1-vitamiinia eli fyllokinonia saadaan kasviksista ja K2-vitamiinia eli menakinonia lihasta ja hapatetuista elintarvikkeista. Ihmisen suolistobakteerit pystyvät myös tuottamaan menakinonia.

Hyviä K1-vitamiinin lähteitä ovat esimerkiksi:

• lehtikaali
• vuonankaali
• pinaatti
• nokkonen
• ruusukaali
• mangoldi
• lehtisalaatti
• parsakaali
• rucola
• kiinankaali

Myös luumu, kiivi, mustaherukka, rusinat, rypsisöljy ja margariini sisältävät K1-vitamiinia.

K2-vitamiinia puolestaan on pitkään kypsyneissä kovissa juustoissa, kuten edamissa, goudassa ja emmentalissa. Myös broileri ja kalkkuna ovat hyviä K2-vitamiinin lähteitä.

Saavatko suomalaiset tarpeeksi K-vitamiinia?

K1-vitamiinia on mahdollista saada riittävästi, kun päivittäin syö vihreitä kasviksia. Esimerkiksi annos parsakaalia tai pinaattia tai kiivi ja kourallinen rusinoita riittää päivän K1-vitamiiniannokseksi. K2-vitamiinin saannin voi puolestaan turvata esimerkiksi juustoviipaleilla.

Virallisia saantisuosituksia K-vitamiinille ei ole Suomessa annettu. Usein kuitenkin viitataan yhdysvaltalaiseen suositukseen, jonka mukaan naisten tulisi saada päivittäin 90 mikrogrammaa ja miesten 120 mikrogrammaa K-vitamiinia.

Finnravinto 2012-tutkimuksen mukaan suomalaisten naisten päivittäinen K-vitamiinin saanti on noin 95 mikrogrammaa ja miesten 100 mikrogrammaa. Määrät ovat riittäviä veren hyytymistekijöiden muodostumiseksi, mutta K-vitamiinitutkijoiden mukaan vitamiinia tarvittaisiin enemmän, jotta luuston terveys olisi turvattu.

Esimerkiksi hollantilaiset Maastrichtin yliopiston tutkijat ovat suositelleet, että K1-vitamiinia tulisi saada päivittäin 250 mikrogrammaa ja K2-vitamiinia 50 mikrogrammaa.

Japanissa K-vitamiinia käytetään osteoporoosilääkkeenä

Tutkimusten mukaan K-vitamiinin riittävä saanti näyttää vähentävän luuntiheyden heikkenemistä ja estävän luun murtumia.

Archives of Internal Medicine -tiedelehdessä julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan K2-vitamiini vähensi selkärangan murtumia 60 prosentilla ja lonkkamurtumia sekä muita kuin selkärangan murtumia noin 80 prosentilla.

Japanissa K2-vitamiinia käytetään laajasti jopa osteoporoosilääkkeenä.

K1-vitamiinin vaikutusta luuston kuntoon on tutkittu vähemmän, mutta esimerkiksi Toronton yliopiston tutkimuksessa se puolitti murtumariskin naisilla, jotka kärsivät luun tiheyden heikkenemisestä.

Tutkimuksissa käytetyt K-vitamiinimäärät ovat olleet selvästi saantisuosituksia suuremmat.

Lähteet: Diabetesliitto, Fineli, International Osteoporosis Foundation, Pronutritionist, RavintolisäWiki, Suomen osteoporoosiyhdistys

Lue myös:

Saatko sinäkin liian vähän folaattia? Näistä merkeistä tunnistat puutoksen

Huutaako elimistösi kalsiumia? Kalsiumia saa muistakin kuin maitotuotteista – 32 ruoka-aineen lista

Liikunta ehkäisee osteoporoosia

Vahvempi luusto – terveempi elämä!

The post Saako luustosi riittävästi K-vitamiinia? Vitamiinivaje voi aiheuttaa osteoporoosia – 21 tärkeää ruoka-ainetta appeared first on Anna.fi.

Äänestä ja voita Tri Tolosen tuotteita. Tri Tolosen terveystuotteet ovat suomalaisiin tarpeisiin kehitettyjä laadukkaita ravintolisiä. Palkintopaketti sisältää Tri Tolosen vahvan CardiOmega-kalaöljyn, sokeri- ja rasvatasapainoon vaikuttavan Berberin + Kromin, koko perheelle tarpeellisen 50 ųg D-vitamiinin, Melatoniinia sekä vahvan antioksidantin Carnosin Forten.

The post Äänestä Annan nro 11 paras juttu ja voita Tri Tolosen tuotteita appeared first on Anna.fi.

Kuukautiskuppi eli kuukuppi on vähän suppiloa muistuttava, luonnonkuminen tai silikonista tehty kuppi, jonka toiminta perustuu alipaineeseen. Pestävä ja uudelleen käytettävä kuukuppi on kertakäyttöisiä siteitä ja tamponeja ekologisempi ja pitkässä juoksussa edullisempi kuukautissuoja.

Moni nainen vannookin kuukupin nimeen, mutta jotkut ovat myös pohtineet sitä, lisääkö kuukupin käyttäminen virtsatietulehdusten riskiä.

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Minna Kuusisto lääkärikeskus Aavasta uskoo, että ohjeiden mukaan käytettynä kuukuppi ei lisää virtsatietulehdusten riskiä.

– En ole omalla vastaanotollani huomannut tällaista yhteyttä, Kuusisto kertoo.

Virtsatulehduksen aikanakin voi käyttää kuukuppia

Kun hygieniasta muistaa pitää huolta, kuukupin käyttö ei Kuusiston mukaan myöskään hidasta virtsatietulehduksen paranemista tai ole syy virtsatietulehduskierteeseen. Siksi kuukupin käyttäminen on mahdollista myös virtatietulehduksen aikana.

– Jos kuukupin käyttäminen tuntuu virtsatietulehduksen aikana hankalalta tai kuukuppi aiheuttaa virtsatietulehduksen aikana käytettynä kipua, sitä ei tietenkään kannata silloin käyttää, Kuusisto muistuttaa.

Kuukupin epähygieeninen käyttö voi aiheuttaa tulehduksia

Huono hygienia on yksi virtsatietulehduksille altistava tekijä. Kuukupit on yleensä valmistettu lääketieteellisestä silikonista, joka ei ole otollisin bakteerien lisääntymisalusta. Silti kuukupin huolellisesta puhdistamisesta ohjeissa mainitulla tavalla on syytä pitää huolta aina käytön yhteydessä. Jos hygieniasta huolehtiminen unohtuu, riski tulehduksille kasvaa.

– Ylivarovaisuuteen ei kuitenkaan ole tarvetta, Kuusisto sanoo.

Kuka tahansa voi kokeilla kuukupin käyttöä

Kuusisto ei osaa nimetä mitään ryhmää, jolle kuukautiskuppi ei missään tapauksessa lähtökohtaisesti sopisi. Edes kovat kuukautiskivut eivät estä kuukupin kokeilemista.

– Synnytyksen jälkivuotoon en suosittelisi kuppia käyttämään. Lisäksi käytölle on sellainen rajoittava tekijä, että itse pitäisi pystyä huolehtimaan omasta hygieniasta kuukuppia käyttäessä, Kuusisto ohjeistaa.

Vasta kokeilemisen jälkeen on mahdollista sanoa, onko kuukuppi omiin tarpeisiin sopiva.

– Toisille kuukupin käyttäminen tuntuu luonnollisemmalta kuin toisille. Eiväthän kaikki halua käyttää tamponiakaan.

Kun kuppi on hyvin paikallaan emättimen alaosassa, sen ei pitäisi tuntua lainkaan. Jos kuukuppi tuntuu ikävältä, voi yrittää paria eri toimenpidettä.

– Jos kuukuppi tuntuu epämiellyttävältä, kannattaa ensimmäiseksi yrittää korjata kupin asentoa. Jos kuppi tuntuu vielä senkin jälkeen painavan, kannattaa kokeilla pienempää kuppia, Kuusisto vinkkaa.

Lue myös:

Kuukautiskuppi säästää rahaa ja luontoa

Kuukautiskuppi testissä – tulokset

Virtsatietulehdus – 10 kysymystä

Hoida virtsatietulehdus luonnollisesti

The post Lisääkö kuukuppi virtsatietulehdusten riskiä? Asiantuntija vastaa appeared first on Anna.fi.

Onko olosi jatkuvasti väsynyt, ärtynyt ja voipunut? Kyse voi olla siitä, että elämässäsi on enemmän tekemistä kuin olemista.

– Palautumisen puute on asiakkaideni suurin pulma, psykofyysinen fysioterapeutti Ulla Ollikkala kertoo.

Palautuminen tarkoittaa voimavarojen lisääntymistä, väsymyksen tunteen väistymistä ja elpymistä koetusta rasituksesta. Kun ihminen on palautunut, hänen olonsa on hyvä, myönteinen ja kykenevä.

– Silloin, kun tekeminen ja oleminen ovat arjessa tasapainossa, palautuminen on mahdollista.

Jos näin ei ole, seurauksena voi olla monenlaisia ongelmia.

Palautumisen laiminlyönti on terveydelle haitallista

Keho alkaa oireilla, jos elämässä ei ole tarpeeksi aikaa palautumiselle. Esimerkiksi nukahtamisvaikeudet ja öiset heräämiset kertovat siitä, että jotain on pielessä.

– Uni on äärimmäisen hyvä hyvinvoinnin viestittäjä. Hyvin nukutun yön jälkeen ihminen on virkeä ja toimintavalmis. Jos taas toistuvasti tulee aamuja, joissa virkeyttä ei ole, siihen on hyvä havahtua, Ollikkala sanoo.

Univaikeuksien lisäksi riittämättömästä palautumisesta voi seurata kipuja, ylipainoa, yli-ja alivirittyneisyyttä.

– Pitkään jatkuessaan liian vähäinen palautuminen onterveydelle vaarallista. Voi tulla muistiongelmia, keskittymisvaikeuksia ja sydänoireita ja verenpaine voi kohota. Lisäksi paino voi nousta, kun rytmit ovat kateissa.

Mutta miten riittävästä palautumisesta oikein huolehditaan?

Palautumisen keinot ovat yksilöllisiä

Palautuminen voidaan jakaa kahteen ulottuvuuteen: fyysiseen ja psyykkiseen palautumiseen. Fyysinen palautuminen tapahtuu hermoston tasolla ja psyykkinen kokemuksellisella tasolla.

– Fysiologisessa palautumisessa on kyse ihmisen vireystasosta. Siitä, että vireystaso palautuu kuormitusta edeltävälle tasolle. Psyykkinen palautuminen puolestaan on tapahtunut silloin, kun ihminen kokee virkistyneensä.

Se, miten palautuneeseen olotilaan päästään, on hyvin yksilöllistä.

– Ei voi sanella, että tee sitä, tätä ja tuota, niin kaikki toimii. Ihmisen on opeteltava kuuntelemaan omaa vireystilaansa ja kehonsa rytmiä ja pohdittava, mikä olisi itselle kullakin hetkellä paras keino rentoutua.

Yhtenä päivänä rauhallinen yksinolo voi auttaa palautumaan kuormituksesta, kun taas toisena päivänä ystävän kanssa vietetty kahvihetki voi olla paras tapa palautua.

Myös liikunta on tutkitusti hyvä palautumiskeino, mutta liikunnan kuormituksen kanssa on syytä olla tarkkana.

– Kuormittuneen ihmisen rytmi on nopea. Kun halutaan palautua, rytmiä hidastetaan. Jos takana on rankka päivä, kovatehoinen liikunta olisi rääkkiä kovan rääkin päälle. Silloin sen sijaan rauhallinen ja avaava liikunta tuo keholle levon.

Järjestä itsellesi palautumisen hetkiä

Palautumisestaan voi huolehtia myös ennaltaehkäisevästi. Neljän perusasian pitäminen tasapainossa edistää palautumista ja hyvinvointia.

– Nuku riittävästi, syö terveellisesti, vaali sosiaalisia suhteita ja liiku omaan tilanteeseesi nähden sopivalla kuormituksella.

Lisäksi jokaisen kannattaisi lisätä arkeensa – itselleen sopiviin väleihin – pieniä pysähtymisen hetkiä, jolloin voi rauhoittua oman kehonsa kuuntelemiseen.

– Palauttava hetki voi tapahtua omaa hengitystään ja sydämensä rytmiä kuunnellen. Kun pysähtyy oman kehonsa äärelle, palautumista alkaa väistämättä tapahtua ja hyvä olo lisääntyy.

Itselleen voi myös tietoisesti varata palautumispäiviä, jolloin on tarkoitus levätä, pysähtyä ja tehdä asioita, jotka lisäävät omia voimavaroja.

Se, kuinka paljon aikaa palautumiselle pitäisi järjestää, riippuu omasta kokemuksesta.

– Jälleen on opeteltava kuuntelemaan itseään. Palautumista on ollut riittävästi, kun aamulla herätessäsi olosi on pirteä ja jaksat tehdä asioita. Tämä nyrkkisääntö pätee, oli kyse sitten urheilusuorituksesta tai työpäivästä palautumisesta.

Kuulutko riskiryhmään?

Ulla Ollikkala on uransa varrella huomannut, että tietyt ihmiset kärsivät todennäköisemmin riittämättömästä palautumisesta kuin toiset.

Esimerkiksi vastuunkantajat ja uhrautuvaiset persoonat, jotka tekevät paljon asioita muiden eteen, ovat taipuvaisia unohtamaan oman jaksamisensa.

– Tämän päivän työelämässä tällaisia ihmisiä on aika paljon. Työt halutaan tehdä hyvin ja laadukkaasti, mutta kiristyneet aikataulut painavat päälle. Lopulta uuvutaan kokonaan ja voidaan joutua jäämään työelämästä pois.

Riskiryhmään kuuluvat myös sellaiset ihmiset, jotka juoksevat pysähtymättä oman elämänsä läpi.

– On projektia ja harrastusta toisensa jälkeen. Pysähtyminen voi tulla lopulta isonkin romahduksen kautta.

Jos itse havahtuu siihen, ettei omassa elämässä ole tarpeeksi rauhoittumista, ollaan jo Ollikkalan mukaan oikealla tiellä.

– Pysähtyminen oman olotilansa äärelle on se ensimmäinen askel, koska ymmärrys palautumisen tärkeydestä lähtee lopulta ihmisestä itsestä.

Lue myös:

Unohda hikiliikunta ja tiukat aikataulut – lepo on nyt kuumin hyvinvointitrendi

Fitnesspäiväkirjat-tv-sarjasta tuttu Janni Hussi: Nämä 6 merkkiä kertovat, että liikkuminen on mennyt överiksi

Treenaaja, näin lepäät oikein – 7 keinoa kuntoa kohottavaan ja rasvaa polttavaan palautumiseen

The post Unettomuuden, muistiongelmien ja ylipainon syynä palautumisen puute? Näin korjaat tilanteen appeared first on Anna.fi.

Vatsassa vääntää ja syöminen pahentaa kipua. Iltapäivällä farkkujen nappi on pakko avata, sillä vatsa on turvonnut palloksi. Kuulostaako tutulta?

Moni säikähtää epämääräisiä vatsakipuja ja kiiruhtaa lääkäriin. Ennen hätääntymistä kannattaa kuitenkin miettiä, minkälaista oma arki on: kuluvatko yöt valvoessa, onko arki kiireistä ja verottavatko työasiat vapaa-aikaa?

Vatsakipujen syy saattaa olla kuormittunut elämäntilanne tai ahdistus.

Stressiin reagoidaan epämääräisillä oireilla

Ihminen reagoi stressiin epämääräisillä oireilla. Niitä voivat olla vatsakipu ja häiriintynyt suolentoiminta eli ripuli tai ummetus sekä niiden vaihtelu.

Joillakin on iltaa kohden pahenevaa vatsan turvotusta ja paineen tunnetta vatsassa.

– Kun kipu johtuu siitä, että suoli venyy joko kaasun tai ulosteen vuoksi, tarkkaa kipukohtaa voi olla vaikea osoittaa sormella. Usein oireet kuitenkin tuntuvat alavatsalla tai ylävatsalla vasemman kylkikaaren vieressä, gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilä Diacorilta kertoo.

Ruokailu pahentaa kipuja

Hänen mukaansa yli puolella vatsakivuista kärsivillä ruokailu pahentaa oloa. Oireet voivat ilmaantua jo 20 minuutin kuluttua ateriasta ja viimeistään parin tunnin kuluessa.

Syöminen nimittäin käynnistää refleksin: kun mahalaukkuun tulee ruokaa, paksusuoli alkaa supistella. Siksi joku joutuu singahtamaan suoraan ruokapöydästä vessaan. Se ei tarkoita, että ruoka pyrkisi saman tien ulos vaan entinen tavara tulee supistelun vuoksi vauhdikkaasti pois.

Stressivatsa eli ärtyneen suolen oireyhtymä

– Kansankielellä tällaista oireilua voi luonnehtia stressivatsaksi, mutta lääketieteellinen diagnoosi on ärtyvän suolen oireyhtymä, Hillilä selventää.

Kyseisen toimintahäiriön taustalla voi olla useita syitä, mutta stressi on yksi merkittävimmistä.

Vaikka kyse on vaarattomasta oireilusta, se kannattaa ottaa vakavasti, sillä jatkuva kipeän vatsan kanssa eläminen heikentää elämänlaatua.

Kun ihminen on stressaantunut, mahasuolikanavan motoriikka muuttuu: suolisto ja mahalaukku supistelevat eri tavoilla kuin normaalisti. Se aiheuttaa joko ripulia tai ummetusta.

– Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä on havaittu myös poikkeavuutta stressihormonin eli kortisolin säätelyssä, Hillilä kertoo.

Stressi saa aikaan myös tuntoherkkyyden lisääntymistä, jolloin keho aistii paremmin vatsan lähettämiä signaaleita.

– Sanonta perhosia vatsassa kuvaa hyvin sitä, miten ihminen herkistyy jännitystilassa vatsan tuntemuksille, Hillilä kuvaa.

Uusien tutkimusten mukaan aivot ja suolisto vaikuttavat yllättävän paljon toisiinsa. Stressi voi aiheuttaa vatsaongelmia ja toisaalta taas suoliston bakteerien epätasapaino voi vaikuttaa mieleen ja saada aikaan stressiä ja masennusta.

Probiooteista voi saada apua

Koska suoliston bakteeritasapainon häiriöt voivat olla osatekijänä vatsaoireissa, probiootit voivat helpottaa varsinkin vatsan turvotusta ja ilmavaivoja.

Probiootit ovat eläviä mikrobeja, jotka edesauttavat suoliston hyvinvointia. Niitä sisältäviä valmisteita olisi hyvä käyttää vähintään neljän viikon ajan, jolloin mikrobit ehtivät asettua suolistoon.

– Jos neljän viikon kokeilun jälkeen vatsa ei ole parempi, kokeilun voi lopettaa, Hillilä sanoo.

Corkin yliopiston tutkimusten mukaan probiootteja voitaisiin tulevaisuudessa käyttää myös masennuksen hoidossa, sillä niillä on kyky tuottaa mielialahormoni serotoniinia.

Paljon kuituja ja vettä, jos kärsit ummetuksesta

Vatsakipukohtausta tekisi mieli lääkitä särkylääkeellä. Se ei kannata. Kaikki tietävät, että ärsyyntynyttä ihmistä ei kannata ärsyttää yhtään enempää, jos haluaa välttyä suuremmilta sodilta.

Sama pätee vatsaan. Siksi ainakin mahasuolikanavan limakalvoa ärsyttävät tulehduskipulääkkeet on syytä unohtaa. Vatsaa kannattaa lepytellä ruokavaliolla.

– Jos oireena on ummetusta, lautasella pitäisi olla reippaasti kuituja ja vettä olisi hyvä juoda paljon, eikä liikuntakaan olisi pahitteeksi, Hillilä neuvoo.

Unohda kahvi, jos kärsit ripulista

Hänen mukaansa ripulista kärsivän olisi hyvä vieroittautua kahvista, sillä se lisää ripulia.

– Gluteeniviljojen välttely saattaa myös helpottaa oloa, vaikka ei kärsisikään keliakiasta. Kolme neljästä hyötyy myös FODMAP-ruokavaliosta, jossa karsitaan huonosti imeytyviä hiilihydraatteja, Hillilä sanoo.

Ilman reseptiä saatavat piparminttuöljykapselit voivat hänen mukaansa helpottaa vatsakipuja, sillä piparminttu rentouttaa suolen lihasta ja lievittää kipua.

Hoida stressin syyt

Kun ruokavalio on kunnossa ja probiootit kokeiltu, on aika mennä ongelman alkujuurille: stressin syihin. Jos pinna on jatkuvasti kireällä tai tuntuu kuin hukkuisi huoliin, kannattaa pysähtyä.

– Arkeen kannattaa lisätä erilaisia rentoutusharjoituksia tai meditaatiota. Niistä on tutkimusten mukaan apua hektisinä hetkinä.

Jos ohjattuihin rentoutusharjoituksiin on vaikea ehtiä, harjoituksia löytyy YouTubesta ja älypuhelinten sovelluksista.

Silloin kun vatsakipujen takana on isompia ongelmia, kuten masennusta ja ahdistuneisuutta, Hillilä suosittelee kääntymään lääkärin puoleen. Mielen ongelmiin voi löytyä apua kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta tai hypnoterapiasta.

Milloin pitää mennä lääkäriin?

Aina ei voi olla varma, onko kyseessä stressistä johtuva vatsakipu vai enteilevätkö oireet jostain vakavammasta.

– Jos on lapsesta saakka reagoinut jännitykseen vatsalla ja aikuisena huomaa, että stressaavan kauden aikana nukkuu huonosti ja vatsa on kipeä, mutta stressijakson väistyessä vatsa on taas normaali, voi olla melko varma, että kyse on stressivatsasta, Hillilä sanoo.

Lääkäriin kannattaa mennä, jos yli 45-vuotiaana huomaa uuden vatsaoireen tai suolentoiminnan muutoksen, laihtuu tai ulosteessa on verta. Silloin oireet voivat johtua hoitoa vaativasta sairaudesta.

Samoin, jos suvussa on keliakiaa, tulehduksellisia suolisairauksia tai paksusuolisyöpää, kannattaa herkästi hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Lue lisää:

Rauhoittaako FODMAP-dieetti vatsan? Toimittaja testasi!

The post Oudot kivut saattavat johtua stressivatsasta – näin hoidat kipeää vatsaasi kotikonstein appeared first on Anna.fi.

Oletko joskus kokenut äärimmäistä ahdistusta, joka on saanut sydämen tykyttämään, kehon vapisemaan tai hengityksen tihentymään?

Jos oireet ovat säikäyttäneet sinut ja niihin on yhdistynyt esimerkiksi hallinnan menettämisen, sekoamisen tai kuoleman pelkoa, kyse voi olla paniikkikohtauksesta.

Paniikkikohtaukseen liittyy kahdenlaisia oireita

Paniikilla tarkoitetaan lyhytkestoista ja voimakasta ahdistuksen tunnetta. Kun ihminen kokee paniikkia, hänen elimistönsä on ”taistele tai pakene” -tilassa. Paniikin tarkoituksena on auttaa ihmistä toimimaan nopeasti uhkaavassa tilanteessa.

Paniikkikohtaukseen liittyvässä paniikissa mitään todellista uhkaa ei kuitenkaan ole läsnä. Kohtaus voi esimerkiksi iskeä ostoskeskuksessa, kassajonossa tai bussissa aivan yhtäkkiä, ilman ennakkovaroitusta.

Paniikkikohtaukseen liittyy sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita. Fyysiset oireet johtuvat sympaattisen hermoston aktivoitumisesta. Psyykkiset oireet puolestaan ovat fyysisiin tuntemuksiin liittyviä katastrofitulkintoja: sydänoireet voivat aiheuttaa kuoleman pelkoa.

Paniikkikohtauksen fyysisiä oireita ovat muun muassa:

• sydämentykytys
• hengenahdistus
• vapina
• rintakivut
• hikoilu
• tukehtumisen tunne
• pahoinvointi
• huimaus
• vilunväreet tai kuumat aallot.

Paniikkikohtauksen psyykkisiä oireita ovat muun muassa:

• kuoleman pelko
• itsehallinnan menettämisen pelko
• sekoamisen pelko
• epätodellisuuden tunne
• itsensä vieraaksi kokeminen.

Paniikkikohtaus on yleensä melko nopeasti ohi ja saavuttaa huippunsa 10 minuutissa. On kuitenkin mahdollista, vaikkakin harvinaista, että kohtaus kestää puolikin tuntia tai kauemmin.

Mikä laukaisee paniikkikohtauksen?

Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä. Arvioiden mukaan 10–30 prosenttia ihmisistä kokee paniikkikohtauksen joskus elämänsä aikana.

Paniikkikohtauksen syytä ei aina pystytä selvittämään. On kuitenkin huomattu, että ihmisen elämäntilanne on usein yhteydessä kohtauksiin. Esimerkiksi pitkittynyt stressi, traumaattinen kokemus, suuri elämänmuutos, ihmissuhdeongelmat ja läheisen kuolema voivat laukaista paniikkikohtauksen.

Kofeiini ja alkoholi lisäävät panikkikohtauksen alttiutta. Taustalla saattaa olla myös jokin sairaus, kuten kilpirauhasen liikatoiminta, sisäkorvan toiminnan häiriö tai sydämen rytmihäiriö.

Paniikkikohtaus hallintaan

Kun paniikkikohtaus iskee, on tärkeää, ettei ihminen hätäänny vaan ottaa tilanteen hyväksyvästi vastaan. Paniikkikohtaukset ovat ahdistavia mutta vaarattomia. Vaarattomuuden sisäistäminen on jo ensiaskel kohtauksen hallitsemisessa.

Vaikka ihminen suhtautuisi paniikkikohtaukseen hyväksyvästi, hänen ei kuitenkaan tarvitse olla passiivinen ja lamaantua paniikin alle. Paniikkikohtauksen voi saada hallintaan esimerkiksi rauhallisen hengityksen avulla.

Paniikki saa ihmisen hengittämään pinnallisesti ja nopeasti, mikä lisää ahdistusta entisestään. Sen sijaan syvä ja rauhallinen hengitys palleaan saakka saa kehon ja mielen rauhoittumaan. Voit harjoitella myös rebirthing-hengitystä.

Myös keinot, joissa huomio käännetään pois paniikkioireista, voivat auttaa. Tarkkaavaisuuden suuntaaminen ympäristössä oleviin yksityiskohtiin, asioiden laskeminen, juttelu tutulle tai tuntemattomalle sekä mielihyvää tuottava toiminta, kuten halaus, voivat saada ihmisen irti paniikista.

Jos paniikkikohtaus tapahtuu esimerkiksi kaupassa, tilanteesta voi myös vetäytyä pois jättämällä kauppareissun kesken. Vetäytyminen on kuitenkin tulevaisuuden kannalta huono ratkaisu. Ahdistus voi hetkellisesti lievittyä mutta palata myöhemmin samassa tilanteessa entistä pahempana. Ihminen voi myös alkaa vältellä tilannetta, jossa paniikkikohtaus on iskenyt, mikä kaventaa hänen elinpiiriään.

Paniikkikohtauksia ennaltaehkäisevänä toimintana voi kokeilla joogaa, meditaatiota, liikuntaa ja rentoutusharjoituksia.

Lue myös:

Paniikkihäiriöstä kärsivä huippukokki Henri Alén: ”Paniikkikohtauksia tulee, jos niitä miettii”

Kun mieli menee paniikkiin

Ahdistus on uusi masennus – Yhä useampaa suomalaista ahdistaa

Terapia liian kallista? Näin saat apua edullisesti tai jopa ilmaiseksi

The post Mistä paniikkikohtaus johtuu? Tunnista paniikkikohtauksen oireet ja laukaisijat appeared first on Anna.fi.

Tiedätkö, toimiiko sokeriaineenvaihduntasi normaalisti? Jopa puolet keski-ikäisistä tai sitä vanhemmista suomalaisista kärsii esidiabeteksesta, joka on tyypin 2 diabeteksen esiaste.

Esidiabetes kehittyy vähitellen varsinaiseksi diabetekseksi, jos asiaan ei puututa. Siksi esidiabeteksen kehittyminen täytyy pysäyttää.

Kokosimme yhteen esidiabeteksesta kertovat varoitusmerkit.

Vyötärölihavuus voi aiheuttaa esidiabetesta

Esidiabetesta voi olla vaikea itse tunnistaa, sillä se ei aiheuta selviä oireita. Sen todennäköisyyttä on kuitenkin mahdollista arvioida omia elämäntapojaan ja kehoaan tarkkailemalla.

Jos liikkuu hyvin vähän, syö epäterveellisesti, kärsii jatkuvasta stressistä, nukkuu huonosti ja vyötärölle on kertynyt liikakiloja, esidiabeteksen riski on suuri. Erityisesti vyötärölihavuus on selvä riskitekijä, sillä vatsaonteloon ja maksaan kertynyt rasvakudos johtaa usein sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin.

Toisaalta myös normaalipainoinen voi kärsiä esidiabeteksesta, sillä hän voi kantaa diabeteksen riskigeenejä sukurasitteenaan. Jos omalla vanhemmalla on todettu tyypin 2 diabetes, on diabetekseen sairastumisen riski itsellä kohonnut 40 prosentilla.

Sokerirasituskoe paljastaa esidiabeteksen

Mikäli omat sokeriarvot mietityttävät, kannattaa veriarvonsa käydä tutkituttamassa.

Esidiabetes voidaan todeta sokerirasituskokeen avulla. Mikäli koe paljastaa, että paastoverensokeri on kohonnut ja sokerinsieto heikentynyt, kyseessä on esidiabetes. Myös pelkkä paastosokerin kohoaminen tai sokerinsietokyvyn heikentyminen kertoo siitä, että sokeriaineenvaihdunta ei enää toimi niin kuin pitäisi.

Omaa riskiään sairastua diabetekseen voi myös testata Diabetesliiton riskitestin avulla. Jos testissä saa 12 pistettä tai enemmän, diabeteksen vaara on kasvanut.

Hoitona liikunta ja terveellinen ruokavalio

Jos ihmiselle on kertynyt ylipainoa, esidiabeteksen hoitona ja varsinaisen diabeteksen puhkeamisen ehkäisynä toimii laihdutus. Jo muutaman kilon painonpudotus alentaa sairastumisriskiä.

Sekä liikunnan lisääminen että ruokavalion muuttaminen terveellisemmäksi vähentävät diabeteksen vaaraa ja auttavat painoa putoamaan.

Liikunta tehostaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa ja kehittää lihaskudosta. Mitä enemmän kehossa on lihaskudosta, sitä enemmän se kuluttaa energiaa. Liikunnan harrastamisen voi aloittaa esimerkiksi päivittäisistä tai lähes päivittäisistä kävelylenkeistä.

Ruokavaliossa on tärkeää vähentää kovan eli tyydyttyneen rasvan saantia. Kovaa rasvaa on esimerkiksi rasvaisissa maitotuotteissa, kuten juustossa, lihavalmisteissa ja leivonnaisissa. Kovan rasvan sijaan elimistön on tärkeää saada hyviä rasvahappoja.

Täysjyvätuotteiden, kasvisten, hedelmien ja marjojen lisääminen ruokavalioon on myös tarpeellista. Terveellinen ruokavalio parantaa sokeriarvoja ja saa liikakilot karisemaan.

Lähteet: Diabetesliitto, Käypä hoito, Terveyskirjasto

Lue myös:

Aikuistyypin diabetes – Elämäntapavalinnoilla voi estää sairastumista

Onko aineenvaihduntasi hidastunut? 3 oiretta, jotka kertovat kehon olevan säästöliekillä

Näin saat alennettua verenpainettasi – 10 tehokasta kotikonstia

The post Keski-ikäisistä suomalaisista jopa puolella on piilevä esidiabetes – tunnista oireet ja varoitusmerkit appeared first on Anna.fi.

Hypnagogiset hallusinaatiot eli unen ja valveen välitilaan liittyvät harhat voivat saada juuri nukahtamaisillaan olevan tai äkillisesti heräävän ihmisen näkemään näkyjä, kuulemaan ääniä ja tuntemaan erilaisia tuntemuksia. Vaikka harhat saattavat pelottaa, hypnagogiset hallusinaatiot eivät ole vaarallisia.

Nämä asiat hypnagogisista hallusinaatioista on hyvä tietää:

Ilmiö on melko yleinen

On arvioitu, että noin 37 prosenttia ihmisistä kokee joskus hypnagogisia hallusinaatioita. Tietyt unihäiriöt ja sairaudet voivat kuitenkin lisätä todennäköisyyttä hypnagogisien hallusinaatioiden näkemiseen. Esimerkiksi narkolepsia ja skitsofrenia ovat tällaisia sairauksia.

Terveillä ihmisillä muun muassa stressi, unenpuute ja lääkkeet saattavat lisätä unen rajamailla nähtävien harhojen mahdollisuutta.

Harhat vaihtelevat ihmisestä riippuen

Hypnagogiset hallusinaatiot ovat hyvin erilaisia henkilöstä riippuen. Hallusinaatiot voivat olla erilaisia liike-, näkö-, kuulo-, tunto- tai luuloharhoja: geometrisiä kuvia, hahmoja, kasvoja, säpsähdyksiä, keinumisen tunnetta, puhetta, eläimien ääniä, tuoksuja…

Harhat eivät kestä kauaa…

Hypnagogiset hallusinaatiot kestävät yleensä muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin. Kun ihminen herää kunnolla, harha häviää oitis.

…mutta ne saattavat silti ahdistaa

Hypnagogisiin hallusinaatioihin ei ole olemassa mitään varsinaisia hoitokeinoja, joten niihin voi suhtautua samaan tapaan kuin painajaisiin. Jos harhat alkavat häiritä, niistä kannattaa ensimmäisenä puhua esimerkiksi jonkun läheisen kanssa ja tarvittaessa kääntyä lääkärin puoleen.

Lähteet: Mental Health Daily, No Sleepless Nights, Web4Health

Lue myös:

Kammottava unihalvaus vie hetkeksi puhe- ja liikuntakyvyn – pelottava, muttei vaarallinen

Yöllinen kauhukohtaus saa nukkuvan huutamaan ääneen – kuulutko riskiryhmään?

Putoaminen, alastomuus ja jahdatuksi tuleminen – 10 yleisintä painajaista, ja mitä ne tarkoittavat

The post Hypnagogiset hallusinaatiot eli ennen nukahtamista nähtävät harhat ovat yllättävän yleisiä – tästä ne johtuvat appeared first on Anna.fi.

Auringon ultraviolettisäteily tiedetään ihmiselle haitalliseksi: se vanhentaa ihoa ja altistaa ihosyövälle. Siksi säteilyltä tulisi suojautua voitein ja vaattein.

Toisaalta UV-säteilystä on myös terveydelle hyötyä: kun auringon UVB-säteilyä pääsee iholle, käynnistyy D-vitamiinisynteesi ja ihmisen D-vitamiinivarastot täyttyvät. D-vitamiini on erityisen tärkeää luustolle.Lisäksi se vähentää infektiosairauksien riskiä.

D-vitamiinia ei kuitenkaan pääse syntymään, jos iho on suojattu UV-säteilyltä aurinkovoiteella. Sillä samalla, kun aurinkovoide estää UV-säteilyn pääsemisen iholle, se estää myös D-vitamiinisynteesin käynnistymisen. Jo suojakerroin 8 estää D-vitamiinin muodostumisen.

Kuinka auringossa tulisi oleskella ilman aurinkosuojaa, jotta D-vitamiinia karttuisi, mutta ihosyövän riski ei lisääntyisi?

Vartin aurinkokylpy käsille ja kasvoille

Suomessa auringosta on mahdollista saada D-vitamiinia maaliskuusta lokakuuhun. Kun näiden kuukausien aikana oleskelee auringossa ilman aurinkosuojaa muutaman kerran viikossa, noin 15 minuutin ajan, saa riittävästi D-vitamiinia.

Paras aika D-vitamiinitankkaukselle on klo 11–15 välillä, sillä aamulla ja illalla auringon UVB-säteilyn määrä on vähäistä. Auringossa ei kuitenkaan tarvitse makoilla bikineissä: riittää, että käsivarret ja kasvot saavat aurinkoa.

Ihmisen ikä ja ihonväri vaikuttavat siihen, kuinka helposti D-vitamiinia syntyy. Vaalea iho muodostaa auringosta herkemmin D-vitamiinia kuin tumma ja nuorempi iho herkkemmin kuin ikääntynyt. 70-vuotiaalla ihmisellä D-vitamiinia syntyy enää vain noin 30 prosenttia siitä määrästä, mitä hänellä syntyi nuorena.

Vältä ihon punoitusta

Aurinko on ylivoimaisesti paras luonnollinen D-vitamiinin lähde, sillä ruoassa D-vitamiinia on merkittävästi vain kalassa.

D-vitamiinia ei kuitenkaan kannata yrittää tankata auringosta liikaa. Nyrkkisääntönä on, että jos iho alkaa punoittaa, auringossa on oltu liian kauan. Ihon palaminen tai pitkäaikainen altistuminen auringolle lisää ihosyövän riskiä eikä edistä D-vitamiinin saantia.

Lähteet: D-vitamiini.fi, Terveyskirjasto, US News, WebMD

Lue myös:

Johtuuko melanooma aina auringosta ja 4 muuta kysymystä melanoomasta

Riittääkö meikkivoiteen aurinkosuoja?

Asiantuntijatkin ovat eri mieltä. Paljonko D-vitamiinia pitää syödä?

7 kysymystä D-vitamiinista – Lue huippuasiantuntijan neuvot!

The post Estävätkö aurinkosuojat riittävän D-vitamiinin saannin? Näin kauan auringossa pitäisi olla ilman aurinkorasvaa appeared first on Anna.fi.

Vuotavatko ikenesi, kun harjaat hampaitasi tai haukkaat omenaa? Jos vastaus on kyllä, kuulut suomalaisten enemmistöön. Ientulehdusta esiintyy yli 60 prosentilla 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista.

Ientulehdukseen kannattaa puuttua ajoissa. Jos se saa jatkua ja edetä, seurauksena on usein parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus.

– Parodontiitti on tulehdustila, joka pitää hoitaa, erikoishammaslääkäri ja Oralin lääketieteellinen johtaja Eva Sirén sanoo.

Hoitamaton parodontiitti voi johtaa paitsi hampaiden irtoamiseen myös vaarantaa koko terveyden.

Mistä parodontiitti johtuu?

Parodontiitti on suomalaisten keskuudessa hyvin yleinen tulehdussairaus.

– Kaikilla on sairauteen vaadittavat bakteerit suussa. Se, kuinka herkästi ihminen sairastuu, riippuu hänen perimästään ja yleissairauksista, kuten diabeteksesta. Lisäksi tupakointi ja omiin tarpeisiin nähden riittämätön suuhygienia lisäävät riskiä, Sirén kertoo.

Parodontiitti voi myös tarttua ihmisestä toiseen syljen välityksellä.

– Parodontiittia aiheuttavat bakteerit voivat tarttua paitsi äidiltä lapselle myös puolisolta toiselle.

Parodontiitissa ikeniä ärsyttävät bakteerit aiheuttavat puolustusreaktion, joka vähitellen tuhoaa hampaat leukaan kiinnittäviä säikeitä. Näin parodontiitti voi johtaa hampaiden irtoamiseen. Lisäksi se on riskitekijä monille sairauksille.

– Bakteerit voivat levitä infektoituneesta suusta verenkierron kautta koko kehoon.

Parodontiitin tiedetään altistavan sydän- ja verisuonisairauksille, pitävän yllä matala-asteista tulehdusta, heikentävän sekä naisten että miesten hedelmällisyyttä, lisäävän keskenmenon riskiä ja ennenaikaisia synnytyksiä sekä pilaavan tekonivelen luutumisen.

Jopa kiireellinen leikkaus voidaan joutua siirtämään eteenpäin, jos suu ei ole terve.

– Pahimmassa tapauksessa potilaan hampaita voidaan joutua poistamaan, jotta hän pääsisi leikkaukseen. Tällainen tilanne on ihmiselle todella ikävä. On paljon parempi hoitaa iensairaus pois ajoissa.

Parodontiitti voi olla oireeton

Kun suun tulehdus tunnistetaan, se on mahdollista pysäyttää ja hoitaa.

Parodontiitin ensioireena on ientulehdus eli ikenien punoitus, turvotus, arkuus ja verenvuoto. Lisäksi parodontiitti voi aiheuttaa suuhun pahaa makua, pahanhajuista hengitystä ja ientaskujen vuotoa. Jos ientaskut ovat selvästi syventyneet, hammasvälit ovat suurentuneet tai hampaat heiluvat, sairaus on jo edennyt pitkälle.

Toisaalta iensairaudet ovat usein myös oireettomia ja ihminen voi kärsiä parodontiitista tietämättään. Varmuus sairaudesta saadaan hammaslääkärin tekemällä tutkimuksella, jossa potilaan ientaskut mitataan.

Nyt parodontiitin tunnistamiseksi on kehitetty myös Periosafe-niminen entsyymitesti, joka on Helsingin yliopiston professorin Timo Sorsan keksintö.

– Testin etuna on se, että sillä voidaan todeta parodontiitti jo alkuvaiheessa ja ennen kuin kudostuho on ehtinyt edetä pitkälle, Eva Sirén sanoo.

Testi tehdään ihmisen syljestä, ja se on ohi parissa minuutissa. Viiden minuutin odottelun jälkeen testi paljastaa, onko ihmisellä etenevä ientulehdus tai parodontiitti.

Pääsen tekemään testin myös itse, ja tulokseni on positiivinen.

– 45 prosenttia testaajista on antanut positiivisen näytteen, Sirén lohduttaa.

Sirén myös toteaa, että tulokseen vaikuttaa todennäköisesti puhkeamassa oleva viisaudenhampaani. Testi olisikin parasta tehdä vasta sitten, kun suussa ei enää ole puhkeavia hampaita. Samasta syystä testiä myös suositellaan vasta yli 25-vuotiaille.

Miten parodontiittia hoidetaan?

Parodontiitin hoito lähtee liikkeelle ientaskujen mittauksesta ja puhdistuksesta. Puhdistuksen toteuttaa suuhygienisti tai hammaslääkäri, sillä omatoimisesti operaatiota on mahdotonta tehdä.

Bakteerimassan poistolla pyritään siihen, että tulehdustila saadaan suusta pois.

– Puhdistuksen myötä ientaskut joko madaltuvat tai sulkeutuvat kokonaan. Jos parodontiitti on vakava, voi lääkitys tai leikkaus olla tarpeen. Muussa tapauksessa puhdistuksen jälkeen suun tervettä tilaa ylläpidetään itse hyvällä suuhygienialla.

Hyvään suuhygieniaan kuuluu säännöllinen hampaiden harjaus, mieluiten sähköhammasharjalla, sekä hammasvälien puhdistus omille hampaille sopivilla välineillä ja tekniikalla. Opastusta saa hammaslääkäriltä tai suuhygienistiltä.

– Oikeanlaisella hoidolla parodontiitti saadaan pysäytettyä yleensä vuoden sisällä.

Lue myös:

Huonot hampaat? Nämä sairaudet voivat saada alkunsa suustasi

Ientulehdus – 10 kysymystä

Teetkö aina tämän yleisen virheen hampaita pestessäsi?

The post Vuotaako ikenistäsi helposti verta? Salakavala parodontiitti voi vaarantaa koko terveyden – näistä oireista tunnistat appeared first on Anna.fi.

Löydä pieni musta kukka lehdestä ja voita Tri Tolosen terveystuotteita. Tri Tolosen terveystuotteet ovat suomalaisiin tarpeisiin kehitettyjä laadukkaita ravintolisiä. Palkintopaketti sisältää erikoisvahvan kalaöljyvalmisteen E-EPA:n, lihasten toimintaa edistävän MagnesiumPlus:n, Monivitamiinin, Carnosin Forten ja Berberin-pakkauksen.

The post Löydä Annansilmä ja voita Tri Tolosen terveystuotteita appeared first on Anna.fi.

Äänestä ja voita kotimaisia Erisan-tuotteita, jotka on kehitetty yhteistyössä Allergia- ja Astmaliiton kanssa.

The post Äänestä Annan nro 14 paras juttu ja voita kotimaisia Erisan-tuotteita appeared first on Anna.fi.

Vielä ei ole löydetty varmaa keinoa ehkäistä Alzheimerin tautia, mutta on olemassa vahvaa näyttöä siitä, miten omaa sairastumisriskiään voi pienentää.

Pitämällä huolta mielensä ja kehonsa kunnosta, syömällä terveellistä ruokaa ja tapaamalla ystäviään voi Alzheimer pysyä loitolla.

Listasimme 9 asiaa, joilla ihminen voi ehkäistä riskiään sairastua muistisairauteen.

1. Syö kasviksia ja hyviä rasvoja

Marjat, hedelmät ja kasvikset sisältävät aivoja suojaavia ainesosia. Myös monityydyttymättömät rasvahapot, kuten esimerkiksi kalasta saatava omega-3-rasvahappo, parantavat muistia ja alentavat Alzheimerin riskiä.

Vältä sen sijaan tyydyttynyttä rasvaa ja runsasta suolan ja punaisen lihan syömistä. Tutkimusten mukaan runsas tyydyttyneen rasvan käyttö keski-ikäisenä on yhteydessä myöhempiin muistiongelmiin.

Joidenkin tutkimusten mukaan Välimeren ruokavalio näyttää ehkäisevän Alzheimeria. Ruokavalio sisältää vain vähän punaista lihaa ja painottaa täysjyvätuotteiden, hedelmien, vihannesten, kalan, äyriäisten, pähkinöiden ja oliiviöljyn käyttöä.

2. Harrasta liikuntaa

Liikunta suojaa muistisairauksilta. Kun ihminen harrastaa liikuntaa, verenkieto aivoissa lisääntyy. Jo 20 minuutin liikunta näkyy aivoissa positiivisina muutoksina.

Myös sillä on merkitystä, kuinka hyväksi oman kuntonsa kokee. Jyväskylän yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Tukholman Karoliinisen instituutin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan noin 50-vuotiaana huonoksi koettu fyysinen kunto lisää vahvasti riskiä sairastua muistisairauteen myöhemmässä iässä.

3. Älä tupakoi

Tupakointi voi vaikuttaa Alzheimerin taudin kehittymiseen. Nikotiini supistaa ääreisverisuonia ja nostaa verenpainetta, mikä nostaa aivoverenkierohäiriöiden riskiä.

Maailman terveysjärjestön mukaan 14 prosenttia Alzheimer-tapauksista voidaan pitää tupakan aiheuttamana.

4. Pidä aivosi aktiivisina

Mielen aktivointi ja omien ajattelutapojen haastaminen tekevät aivoille hyvää. Ajattelua ja pohdintaa vaativa tekeminen luo aivoihin uusia reittejä ja tekee tiedonkulusta nopeampaa.

Lukeminen, ristisanojen ratkominen, uuden kielen opiskelu ja lautapelien pelaaminen pitävät aivot virkeinä.

6. Tapaa ystäviäsi

Tutkimusten mukaan ikäihmiset, jotka viettävät suurimman osan ajastaan yksin kotona, sairastuvat kaksi kertaa todennäköisemmin Alzheimeriin kuin he, jotka viettävät aktiivisempaa elämää.

7. Pidä veriarvosi ja painosi hyvissä lukemissa

Korkeat verensokeri- ja kolesteroliarvot, ylipaino ja kohonnut verenpaine lisäävät Alzheimerin tautiin sairastumisen riskiä.

Tarkistuttamalla säännöllisesti oman terveytensä ja hoitamalla mahdollisesti jo syntyneitä terveysongelmia, Alzheimer voi pysyä poissa.

8. Kuuntele musiikkia

Musiikki laskee stressiä, ehkäisee masennusta ja tuottaa mielihyvää. Sillä, mitä tyylilajia musiikki edustaa, ei ole merkitystä. Tärkeintä on, että kuulija itse pitää kuulemastaan.

9. Muista riittävä lepo

Lepo on tärkeää aivojen hyvinvoinnille. Jatkuva univaje voi aiheuttaa muistihäiriöitä, joten unestaan kannattaa huolehtia.

Myös krooninen stressi on muistisairauksien stressitekijä. Pidä huolta siitä, että elämässäsi on riittävästi palautumista.

Lähteet: Neurologi, tutkimusjohtaja Merja Hallikainen Itä-Suomen yliopistosta ja asiantuntija Anita Pohjanvuori Muistiliitosta sekä Health Line, Jyväskylän yliopisto, Muistiliitto ja WebMD.

Lue myös:

Onko läheiselläsi Alzheimer? Näin autat muistisairasta ja itseäsi

Alzheimerin tauti – Voiko sairautta ennaltaehkäistä?

Näillä ruoka-aineilla parannat muistiasi!

Parempi muisti helposti – Katso 10 vinkkiä!

The post Alzheimerin tautiin sairastumisen riskiä voi pienentää – 9 keinoa ehkäistä muistisairautta appeared first on Anna.fi.

Hormonaaliseen ehkäisyyn kohdistuu nykyään paljon pelkoja ja ennakkoluuloja. Siksi monet naiset ovat kiinnostuneet kokeilemaan täysin hormonittomia ehkäisymenetelmiä.

Hormonaalisen ehkäisyn sivuvaikutukset pelottavat

Muutama vuosi sitten kohuttiin yhdistelmäehkäisypillereiden aiheuttaneen kuolemaan johtaneita laskimotukoksia eli veritulppia. Viimeksi kohua on herättänyt Sanna Heikkisen väitöstutkimus, jonka mukaan hormonikierukan käyttö suurentaa rintasyövän riskiä.

– Laskimotukoksista tehtiin mediassa isompi ja laajamittaisempi ongelma kuin mitä se todellisuudessa on. Lisäksi täytyy muistaa, että pelkkää keltarauhashormonia sisältäviin ehkäisymuotoihin eli minipillereihin ja hormonikierukkaan laskimotukokset eivät liity millään tavalla. Kohuttu väitöstutkimus taas on saanut asiantuntijoilta todella paljon kritiikkiä. Se oli kyselytutkimus ja rekisteritutkimus. Eli siinä ei pystytty sulkemaan pois niitä monia ja monia muita vaikuttavia tekijöitä, jotka vaikuttavat rintasyöpäriskiin, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Ahonkallio Oulun Terveystalosta sanoo.

Ahonkallion mukaan jopa kolmasosa naisista pelkää, että hormonaalinen ehkäisy aiheuttaa hedelmättömyyttä.

– Se on täysin aiheeton pelko, Ahonkallio sanoo.

Vakavia sivuvaikutuksia enemmän pelätään kuitenkin hormonaalisten ehkäisymenetelmien melko vaarattomia haittavaikutuksia, jotka lähtevät, kun valmisteen käyttö lopetetaan.

– Eniten pelätään lihomista. Toisiksi pelätyimpiä sivuvaikutuksia ovat mielialavaikutukset ja kolmanneksi seksuaaliset haittavaikutukset eli haluttomuus.

Vain kuparikierukka on varma hormoniton ehkäisykeino

Suomessa markkinoilla olevia hormonittomia ehkäisykeinoja ovat kuparikierukka, kondomit ja ehkäisyvaahdot sekä hedelmällisyystietokone.

Hedelmällisyystietokoneella raskauden ehkäisy perustuu ruumiinlämmön mittaamiseen ja koneen arvioon hedelmällisistä päivistä, joina raskaaksi tuleminen olisi mahdollista, ja niin sanotuista varmoista päivistä, joina ehkäisyä ei tarvita. Laite itsessään ei siis ehkäise, vaan raskauden ehkäisy hedelmällisyystietokonetta käytettäessä perustuu joko pidättäytymiseen tai kondomin käyttöön.

– On erittäin kuvaavaa, että laitetta kutsutaan hedelmällisyystietokoneeksi, vaikka sitä käytetään ehkäisyyn. Oikeasti sillä on helpompi yrittää tulla raskaaksi kuin estää raskautta, Ahonkallio arvioi.

Raskauden ehkäisyn tehokkuusmittarina käytetään Pearlin indeksiä, jonka luku tarkoittaa sitä, kuinka monta naista sadasta kyseistä ehkäisyä käyttävistä tulee vuodessa raskaaksi.

– Hormonaalisen ehkäisyn Pearlin indeksi on suunnilleen 0,3. Varmimman hormonittoman ehkäisykeinon eli kuparikierukan indeksi on jo tuplat eli 0,6 raskautta vuodessa. Mutta sekään ei ole vielä paljon. Hedelmällisyystietokoneen indeksi on 24 ja ehkäisyvaahtojen 30, Ahonkallio luettelee.

Kondomin Pearlin indeksiä nostaa vääränlainen käyttö. Lisäksi vakituisessa parisuhteessa kondomin käyttö unohtuu helposti.

– Jos kondomia käytettäisiin tismalleen oikein, vain kaksi naista sadasta tulisi raskaaksi vuodessa. Mutta etenkin vakituisissa parisuhteissa, joissa seksiä on aktiivisesti ja sitä on myös spontaanisti, kondomi saattaa jäädä usein jopa kokonaan käyttämättä. Siksi raskaaksi tulee vuodessa jopa 15 naista sadasta, jos vakituisessa parisuhteessa on ehkäisynä ainoastaan kondomi.

Mikäli raskaus ei ole tervetullut, Ahonkallio suosittelee pysyttäytymään ainoassa varmassa hormonittomassa ehkäisyssä eli kuparikierukassa – tai valitsemaan hormonaalisen ehkäisyn.

– Vakiintuneessa parisuhteessa elävälle, jolle raskaus ei olisi katastrofi, voin suositella myös muita hormonittomia ehkäisymenetelmiä kuin kuparikierukkaa.

Kupari- ja hormonikierukka liikkuvat samoissa hinnoissa

Kaikkein kustannustehokkain ehkäisymenetelmä on viiden vuoden kierukka. Sekä hormonittoman kuparikierukan että hormonikierukan hinta liikkuu 150 euron tuntumassa. Kuparikierukka aiheuttaa kuitenkin monille naisille vuoto- ja kipuongelmia, joiden takia se saatetaan joutua poistamaan ennen viiden vuoden tulemista täyteen. Synnyttämättömille naisille ongelmia ilmaantuu useammin kuin synnyttäneille.

– Synnyttämättömiltä naisilta varmaan ainakin 30 prosentilta kuparikierukka joudutaan poistamaan sen takia, että kuukautisista tulee niin runsaat ja kivuliaat. Kipuja saattaa ilmetä kuparikierukan asettamisen jälkeen myös muulloin kuin kuukautisten aikana, esimerkiksi yhdynnässä. Hormonikierukka ei aiheuta näitä ongelmia. Se vähentää kuukautisvuotoja ja niihin liittyviä kipuja, Ahonkallio sanoo.

Lue myös:

Pillerit, kierukka vai kondomi? Näin löydät itsellesi sopivan ehkäisyn

Jälkiehkäisypilleri on hormonipommi – onko jälkiehkäisyn käyttäminen terveysriski? Asiantuntija vastaa

Sterilisaatio – piuhat poikki tai solmuun

The post Moni pelkää hormonaalisen ehkäisyn aiheuttavan syöpää ja hedelmättömyyttä – toimiiko hormoniton ehkäisy? appeared first on Anna.fi.

Haluatko elää mahdollisimman pitkään terveenä ja hyvinvoivana? Siinä tapauksessa sinun kannattaa pitää huolta telomeereistasi.

Telomeerit ovat kromosomien päissä olevia rakenteita, jotka suojaavat solun sisältämää tietoa. Urheilulääkäri Pippa Laukan mukaan telomeerit ovat kuin kengännauhan päässä olevia tuppia, jotka estävät nauhaa purkautumasta.

Telomeerit lyhenevät vähitellen solujen jakautuessa ja ihmisen vanhetessa. Kun telomeerit lyhenevät, sairastumisen riski kasvaa. Niin syövän, sydänsairauksien, diabeteksen kuin osteoporoosinkin riskin tiedetään nousevan, kun telomeerit menettävät pituuttaan.

Telomeerien lyheneminen on osa normaalia ikääntymistä, mutta ihminen voi myös omilla elintavoillaan tehdä telomeereilleen hallaa. Muun muassa tupakointi, vähäinen liikunta, ylipaino, stressi, ilmansaasteet ja UV-säteily voivat nopeuttaa telomeerien lyhentymistä – ja laskea samalla odotettavissa olevaa elinikää. Telomeerien nopeutunut lyheneminen nimittäin liittyy ennenaikaiseen vanhenemiseen.

Pippa Laukka kertoo tuoressa Hyvinvoiva nainen -kirjassaan, että myös ravinto vaikuttaa telomeereihin. Antioksidantit antavat telomeereille suojaa, kun taas lihajalosteet kiihdyttävät telomeerien lyhenemistä.

Listasimme kuusi Pippa Laukan ravintovinkkiä, jotka auttavat pitämään telomeerit pitkinä ja ihmisen terveenä.

1. Vitamiineja kasviksista, hedelmistä ja marjoista

Folaatti, betakaroteeni, C-vitamiini ja E-vitamiini tekevät telomeereille hyvää. Ruokavaliossaan kannattaa siis suosia kasviksia, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja.

Syö etenkin parsakaalia, vihreitä lehtivihanneksia, tomaattia, porkkanaa, omenoita, kiivejä ja tummia viinirypäleitä.

2. Kuitua täysjyväviljasta

Kuitupitoisen ravinnon tiedetään olevan hyväksi telomeereille. Terveellisiä kuituja saat esimerkiksi täysjyväviljasta ja kasviksista.

3. Hyviä rasvoja kalasta, avokadosta ja pähkinöistä

Rasvaiset kalat, avokado, pähkinät ja siemenet sisältävät telomeeritoiminnan kannalta hyviä rasvoja, kuten omega-3-rasvahappoja.

Kaloista kannattaa suosia lohta, tonnikalaa ja silakkaa.

Pähkinöiden ja siementen suhteen on tärkeää muistaa kohtuus, koska ne sisältävät myös linolihappoa eli omega-6-rasvahappoa. Linolihappo on runsaasti käytettynä erityisen haitallista telomeeritoiminnan kannalta.

4. Terveyttä Välimeren ruokavaliosta…

Tutkimusten mukaan Välimeren ruokavalio pitää telomeerit pitkinä pidempään.

Välimeren ruokavalioon kuuluu muun muassa oliiviöljyn, kalan, kokojyväviljan, kasvisten, hedelmien ja pähkinöiden runsas käyttö. Sen sijaan se sisältää vain vähän liha- ja maitotuotteita.

5. …tai japanilaisesta ruokavaliosta

Japanilaiset ovat pitkäikäistä kansaa. Japanilainen ruokavalio sisältää runsaasti hiilihydraatteja ja proteiininlähteenä soijaa. Japanissa suositaan myös merilevää ja vihreää teetä, jotka molemaat ovat telomeerien kannalta suotuisaa ravintoa.

6. Vähennä punaisen lihan käyttöä

Liha ja etenkin lihajalosteet ovat telomeereille haitallisia. Myös liian proteiinipitoinen ruokavalio saattaa lyhentää telomeereja.

Lähteet: Pippa Laukka: Hyvinvoiva nainen (WSOY 2017) ja Terveyskirjasto

Lue myös:

Taltuta kehon hiljainen tulehdus ruokavaliolla – 13 tulehdusta ehkäisevää ruoka-ainetta

Löydä paras Välimeren ruokavalio – Kreikkalaisen, italialaisen ja espanjalaisen ruokavalion hyödyt ja haitat

Miten eläisin pidempään? Satavuotiaiden salaisuus

Suolistomikrobisto kuntoon ruokavaliolla – 7 tehokasta keinoa parantaa suoliston mikrobistoa

The post Kromosomien telomeerit estävät syöpää ja muita sairauksia – 18 telomeereja suojaavaa ruoka-ainetta appeared first on Anna.fi.

Onko olosi jatkuvasti väsynyt, ärtynyt ja voipunut? Kyse voi olla siitä, että elämässäsi on enemmän tekemistä kuin olemista.

– Palautumisen puute on asiakkaideni suurin pulma, psykofyysinen fysioterapeutti Ulla Ollikkala kertoo.

Palautuminen tarkoittaa voimavarojen lisääntymistä, väsymyksen tunteen väistymistä ja elpymistä koetusta rasituksesta. Kun ihminen on palautunut, hänen olonsa on hyvä, myönteinen ja kykenevä.

– Silloin, kun tekeminen ja oleminen ovat arjessa tasapainossa, palautuminen on mahdollista.

Jos näin ei ole, seurauksena voi olla monenlaisia ongelmia.

Palautumisen laiminlyönti on terveydelle haitallista

Keho alkaa oireilla, jos elämässä ei ole tarpeeksi aikaa palautumiselle. Esimerkiksi nukahtamisvaikeudet ja öiset heräämiset kertovat siitä, että jotain on pielessä.

– Uni on äärimmäisen hyvä hyvinvoinnin viestittäjä. Hyvin nukutun yön jälkeen ihminen on virkeä ja toimintavalmis. Jos taas toistuvasti tulee aamuja, joissa virkeyttä ei ole, siihen on hyvä havahtua, Ollikkala sanoo.

Univaikeuksien lisäksi riittämättömästä palautumisesta voi seurata kipuja, ylipainoa, yli-ja alivirittyneisyyttä.

– Pitkään jatkuessaan liian vähäinen palautuminen onterveydelle vaarallista. Voi tulla muistiongelmia, keskittymisvaikeuksia ja sydänoireita ja verenpaine voi kohota. Lisäksi paino voi nousta, kun rytmit ovat kateissa.

Mutta miten riittävästä palautumisesta oikein huolehditaan?

Palautumisen keinot ovat yksilöllisiä

Palautuminen voidaan jakaa kahteen ulottuvuuteen: fyysiseen ja psyykkiseen palautumiseen. Fyysinen palautuminen tapahtuu hermoston tasolla ja psyykkinen kokemuksellisella tasolla.

– Fysiologisessa palautumisessa on kyse ihmisen vireystasosta. Siitä, että vireystaso palautuu kuormitusta edeltävälle tasolle. Psyykkinen palautuminen puolestaan on tapahtunut silloin, kun ihminen kokee virkistyneensä.

Se, miten palautuneeseen olotilaan päästään, on hyvin yksilöllistä.

– Ei voi sanella, että tee sitä, tätä ja tuota, niin kaikki toimii. Ihmisen on opeteltava kuuntelemaan omaa vireystilaansa ja kehonsa rytmiä ja pohdittava, mikä olisi itselle kullakin hetkellä paras keino rentoutua.

Yhtenä päivänä rauhallinen yksinolo voi auttaa palautumaan kuormituksesta, kun taas toisena päivänä ystävän kanssa vietetty kahvihetki voi olla paras tapa palautua.

Myös liikunta on tutkitusti hyvä palautumiskeino, mutta liikunnan kuormituksen kanssa on syytä olla tarkkana.

– Kuormittuneen ihmisen rytmi on nopea. Kun halutaan palautua, rytmiä hidastetaan. Jos takana on rankka päivä, kovatehoinen liikunta olisi rääkkiä kovan rääkin päälle. Silloin sen sijaan rauhallinen ja avaava liikunta tuo keholle levon.

Järjestä itsellesi palautumisen hetkiä

Palautumisestaan voi huolehtia myös ennaltaehkäisevästi. Neljän perusasian pitäminen tasapainossa edistää palautumista ja hyvinvointia.

– Nuku riittävästi, syö terveellisesti, vaali sosiaalisia suhteita ja liiku omaan tilanteeseesi nähden sopivalla kuormituksella.

Lisäksi jokaisen kannattaisi lisätä arkeensa – itselleen sopiviin väleihin – pieniä pysähtymisen hetkiä, jolloin voi rauhoittua oman kehonsa kuuntelemiseen.

– Palauttava hetki voi tapahtua omaa hengitystään ja sydämensä rytmiä kuunnellen. Kun pysähtyy oman kehonsa äärelle, palautumista alkaa väistämättä tapahtua ja hyvä olo lisääntyy.

Itselleen voi myös tietoisesti varata palautumispäiviä, jolloin on tarkoitus levätä, pysähtyä ja tehdä asioita, jotka lisäävät omia voimavaroja.

Se, kuinka paljon aikaa palautumiselle pitäisi järjestää, riippuu omasta kokemuksesta.

– Jälleen on opeteltava kuuntelemaan itseään. Palautumista on ollut riittävästi, kun aamulla herätessäsi olosi on pirteä ja jaksat tehdä asioita. Tämä nyrkkisääntö pätee, oli kyse sitten urheilusuorituksesta tai työpäivästä palautumisesta.

Kuulutko riskiryhmään?

Ulla Ollikkala on uransa varrella huomannut, että tietyt ihmiset kärsivät todennäköisemmin riittämättömästä palautumisesta kuin toiset.

Esimerkiksi vastuunkantajat ja uhrautuvaiset persoonat, jotka tekevät paljon asioita muiden eteen, ovat taipuvaisia unohtamaan oman jaksamisensa.

– Tämän päivän työelämässä tällaisia ihmisiä on aika paljon. Työt halutaan tehdä hyvin ja laadukkaasti, mutta kiristyneet aikataulut painavat päälle. Lopulta uuvutaan kokonaan ja voidaan joutua jäämään työelämästä pois.

Riskiryhmään kuuluvat myös sellaiset ihmiset, jotka juoksevat pysähtymättä oman elämänsä läpi.

– On projektia ja harrastusta toisensa jälkeen. Pysähtyminen voi tulla lopulta isonkin romahduksen kautta.

Jos itse havahtuu siihen, ettei omassa elämässä ole tarpeeksi rauhoittumista, ollaan jo Ollikkalan mukaan oikealla tiellä.

– Pysähtyminen oman olotilansa äärelle on se ensimmäinen askel, koska ymmärrys palautumisen tärkeydestä lähtee lopulta ihmisestä itsestä.

Lue myös:

Unohda hikiliikunta ja tiukat aikataulut – lepo on nyt kuumin hyvinvointitrendi

Fitnesspäiväkirjat-tv-sarjasta tuttu Janni Hussi: Nämä 6 merkkiä kertovat, että liikkuminen on mennyt överiksi

Treenaaja, näin lepäät oikein – 7 keinoa kuntoa kohottavaan ja rasvaa polttavaan palautumiseen

The post Unettomuuden, muistiongelmien ja ylipainon syynä palautumisen puute? Näin korjaat tilanteen appeared first on Anna.fi.

Vatsassa vääntää ja syöminen pahentaa kipua. Iltapäivällä farkkujen nappi on pakko avata, sillä vatsa on turvonnut palloksi. Kuulostaako tutulta?

Moni säikähtää epämääräisiä vatsakipuja ja kiiruhtaa lääkäriin. Ennen hätääntymistä kannattaa kuitenkin miettiä, minkälaista oma arki on: kuluvatko yöt valvoessa, onko arki kiireistä ja verottavatko työasiat vapaa-aikaa?

Vatsakipujen syy saattaa olla kuormittunut elämäntilanne tai ahdistus.

Stressiin reagoidaan epämääräisillä oireilla

Ihminen reagoi stressiin epämääräisillä oireilla. Niitä voivat olla vatsakipu ja häiriintynyt suolentoiminta eli ripuli tai ummetus sekä niiden vaihtelu.

Joillakin on iltaa kohden pahenevaa vatsan turvotusta ja paineen tunnetta vatsassa.

– Kun kipu johtuu siitä, että suoli venyy joko kaasun tai ulosteen vuoksi, tarkkaa kipukohtaa voi olla vaikea osoittaa sormella. Usein oireet kuitenkin tuntuvat alavatsalla tai ylävatsalla vasemman kylkikaaren vieressä, gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilä Diacorilta kertoo.

Ruokailu pahentaa kipuja

Hänen mukaansa yli puolella vatsakivuista kärsivillä ruokailu pahentaa oloa. Oireet voivat ilmaantua jo 20 minuutin kuluttua ateriasta ja viimeistään parin tunnin kuluessa.

Syöminen nimittäin käynnistää refleksin: kun mahalaukkuun tulee ruokaa, paksusuoli alkaa supistella. Siksi joku joutuu singahtamaan suoraan ruokapöydästä vessaan. Se ei tarkoita, että ruoka pyrkisi saman tien ulos vaan entinen tavara tulee supistelun vuoksi vauhdikkaasti pois.

Stressivatsa eli ärtyneen suolen oireyhtymä

– Kansankielellä tällaista oireilua voi luonnehtia stressivatsaksi, mutta lääketieteellinen diagnoosi on ärtyvän suolen oireyhtymä, Hillilä selventää.

Kyseisen toimintahäiriön taustalla voi olla useita syitä, mutta stressi on yksi merkittävimmistä.

Vaikka kyse on vaarattomasta oireilusta, se kannattaa ottaa vakavasti, sillä jatkuva kipeän vatsan kanssa eläminen heikentää elämänlaatua.

Kun ihminen on stressaantunut, mahasuolikanavan motoriikka muuttuu: suolisto ja mahalaukku supistelevat eri tavoilla kuin normaalisti. Se aiheuttaa joko ripulia tai ummetusta.

– Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä on havaittu myös poikkeavuutta stressihormonin eli kortisolin säätelyssä, Hillilä kertoo.

Stressi saa aikaan myös tuntoherkkyyden lisääntymistä, jolloin keho aistii paremmin vatsan lähettämiä signaaleita.

– Sanonta perhosia vatsassa kuvaa hyvin sitä, miten ihminen herkistyy jännitystilassa vatsan tuntemuksille, Hillilä kuvaa.

Uusien tutkimusten mukaan aivot ja suolisto vaikuttavat yllättävän paljon toisiinsa. Stressi voi aiheuttaa vatsaongelmia ja toisaalta taas suoliston bakteerien epätasapaino voi vaikuttaa mieleen ja saada aikaan stressiä ja masennusta.

Probiooteista voi saada apua

Koska suoliston bakteeritasapainon häiriöt voivat olla osatekijänä vatsaoireissa, probiootit voivat helpottaa varsinkin vatsan turvotusta ja ilmavaivoja.

Probiootit ovat eläviä mikrobeja, jotka edesauttavat suoliston hyvinvointia. Niitä sisältäviä valmisteita olisi hyvä käyttää vähintään neljän viikon ajan, jolloin mikrobit ehtivät asettua suolistoon.

– Jos neljän viikon kokeilun jälkeen vatsa ei ole parempi, kokeilun voi lopettaa, Hillilä sanoo.

Corkin yliopiston tutkimusten mukaan probiootteja voitaisiin tulevaisuudessa käyttää myös masennuksen hoidossa, sillä niillä on kyky tuottaa mielialahormoni serotoniinia.

Paljon kuituja ja vettä, jos kärsit ummetuksesta

Vatsakipukohtausta tekisi mieli lääkitä särkylääkeellä. Se ei kannata. Kaikki tietävät, että ärsyyntynyttä ihmistä ei kannata ärsyttää yhtään enempää, jos haluaa välttyä suuremmilta sodilta.

Sama pätee vatsaan. Siksi ainakin mahasuolikanavan limakalvoa ärsyttävät tulehduskipulääkkeet on syytä unohtaa. Vatsaa kannattaa lepytellä ruokavaliolla.

– Jos oireena on ummetusta, lautasella pitäisi olla reippaasti kuituja ja vettä olisi hyvä juoda paljon, eikä liikuntakaan olisi pahitteeksi, Hillilä neuvoo.

Unohda kahvi, jos kärsit ripulista

Hänen mukaansa ripulista kärsivän olisi hyvä vieroittautua kahvista, sillä se lisää ripulia.

– Gluteeniviljojen välttely saattaa myös helpottaa oloa, vaikka ei kärsisikään keliakiasta. Kolme neljästä hyötyy myös FODMAP-ruokavaliosta, jossa karsitaan huonosti imeytyviä hiilihydraatteja, Hillilä sanoo.

Ilman reseptiä saatavat piparminttuöljykapselit voivat hänen mukaansa helpottaa vatsakipuja, sillä piparminttu rentouttaa suolen lihasta ja lievittää kipua.

Hoida stressin syyt

Kun ruokavalio on kunnossa ja probiootit kokeiltu, on aika mennä ongelman alkujuurille: stressin syihin. Jos pinna on jatkuvasti kireällä tai tuntuu kuin hukkuisi huoliin, kannattaa pysähtyä.

– Arkeen kannattaa lisätä erilaisia rentoutusharjoituksia tai meditaatiota. Niistä on tutkimusten mukaan apua hektisinä hetkinä.

Jos ohjattuihin rentoutusharjoituksiin on vaikea ehtiä, harjoituksia löytyy YouTubesta ja älypuhelinten sovelluksista.

Silloin kun vatsakipujen takana on isompia ongelmia, kuten masennusta ja ahdistuneisuutta, Hillilä suosittelee kääntymään lääkärin puoleen. Mielen ongelmiin voi löytyä apua kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta tai hypnoterapiasta.

Milloin pitää mennä lääkäriin?

Aina ei voi olla varma, onko kyseessä stressistä johtuva vatsakipu vai enteilevätkö oireet jostain vakavammasta.

– Jos on lapsesta saakka reagoinut jännitykseen vatsalla ja aikuisena huomaa, että stressaavan kauden aikana nukkuu huonosti ja vatsa on kipeä, mutta stressijakson väistyessä vatsa on taas normaali, voi olla melko varma, että kyse on stressivatsasta, Hillilä sanoo.

Lääkäriin kannattaa mennä, jos yli 45-vuotiaana huomaa uuden vatsaoireen tai suolentoiminnan muutoksen, laihtuu tai ulosteessa on verta. Silloin oireet voivat johtua hoitoa vaativasta sairaudesta.

Samoin, jos suvussa on keliakiaa, tulehduksellisia suolisairauksia tai paksusuolisyöpää, kannattaa herkästi hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Lue lisää:

Rauhoittaako FODMAP-dieetti vatsan? Toimittaja testasi!

The post Oudot kivut saattavat johtua stressivatsasta – näin hoidat kipeää vatsaasi kotikonstein appeared first on Anna.fi.