1. Grrr! Kutina alapäässäni on melkoinen. Mikä avuksi?

Limakalvojen kuivuudesta voivat kärsiä kaikenikäiset. Vaihdevuosi-ikäisillä naisilla se on yleistä, sillä estrogeenin puute aiheuttaa kuivuutta. Vaihdevuosista eteenpäin olisikin hyvä käyttää säännöllistä paikallista estrogeenihoitoa pari kertaa viikossa. Sitä käyttäessä ei tarvitse pelätä veritulppariskiä tai lisääntynyttä syöpäriskiä. Jos kyse ei ole vaihdevuosista, voitele alapäätäsi perusvoiteella tai intiimialueen kosteutukseen tarkoitetulla tuotteella. Myös atoopikot kärsivät usein alapään kutinasta.

Olitpa minkä ikäinen tahansa, muista alakerran tuuletus. Älä jää koskaan kuntoilun jälkeen oleskelemaan hikisiin, tiukkoihin treenivaatteisiin vaan peseydy ja vedä yllesi kuivat pikkuhousut.

Naisten olisi toisinaan hyvä oleskella ilman aluspöksyjä ja antaa ilmavirran huljutella alapäätä. Jos se on mahdotonta, anna alapäällesi ilmaa ainakin öisin. Jos kutina ei helpotu kotikonstein, käy gynekologilla. Joskus myös käynti ihotautilääkärillä on tarpeen.

2. Valkovuotoni muuttui kokkareiseksi. Mikä minua vaivaa?

Ei hätää, oireiden aiheuttaja on todennäköisesti vaaraton hiivatulehdus. Hiivasieni on emättimessä ja muualla elimistössä normaalistikin elävä mikrobi. Kun se jostain syystä villiintyy, puhutaan hiivatulehduksesta. Sen oireita ovat kutina ja kokkareinen, hajuton valkovuoto. Alavatsakipu ja pahan hajuinen vuoto eivät puolestaan kuulu hiivan oireisiin. Hiivatulehduksen voit saada kuriin ilman reseptiä saatavilla itsehoitovalmisteilla. Oireetonta hiivatulehdusta ei tarvitse hoitaa.

3. Alapäähäni on ilmestynyt pahkuroita. Onko minulla Bartholinin rauhasen tulehdus?

Ei välttämättä. Pienet valkoiset pahkurat, jotka ovat usein rivissä, ovat normaaleja. Isommat pahkurat voivat olla tukkeutuneita talirauhasia, ja niissä näkyy usein valkoinen pinta. Joskus karvatupet tulehtuvat häpyalueella, eikä niillekään tarvitse aina tehdä mitään. Joskus tulehdus voi vaatia antibioottista voidetta. Jos ne eivät itsestään häivy, lääkäri voi puhkaista ja tyhjentää ne.

Häpyhuulen sisällä voi myös joskus olla isompi aristava patti. Kyse on Bartholinin rauhasen tulehduksesta. Bartholinin rauhanen on nestettä erittävä rauhanen. Sen rauhastiehyt voi tukkeutua, jolloin se kasvaa kystaksi, joka voi tulehtua. Silloin pahkurasta tulee arka ja kuumottava ja se joudutaan puhkaisemaan. Usein puhkaisun jälkeen määrätään antibioottikuuri. Rauhanen voidaan poistaa myöhemmin, kun tulehdus on saatu ensin hoidettua.

4. Apua, alapääni haisee pahalta. Onko minulla bakteerivaginoosi?

Sinulla on todennäköisesti bakteerivaginoosi. Emättimen pH:n tulisi olla hapan, ja jos pH muuttuu emäksiseksi, anaerobibakteerit ottavat vallan. Joillakin bakteeritasapaino horjahtaa yhdynnän jälkeen, koska sperma on emäksistä. PH:n saa palautumaan normaaliksi apteekista saatavilla pH-tasapainoa korjaavilla emätinpuikoilla tai suun kautta otettavilla maitohappobakteerivalmisteilla, jotka vapauttavat sisällön vasta ruoansulatuskanavan alapäässä.

Jos itsehoitovalmisteet eivät auta, kysäise lääkäriltä resepti antibioottiseen emätinpuikkokuuriin. Joskus nivusalueen hikoilu aiheuttaa myös epämiellyttävää hajua, mutta se ei ole kalamainen. Raskaana olevalle bakteerivaginoosi voi aiheuttaa ennenaikaisen synnytyksen riskiä, muille se aiheuttaa vain hajuhaittoja.

5. Kuukautisten välillä on alkanut ilmetä välivuotoja. Ei tällaista ennen ole ollut, onko vuoto vakavaa?

Naisen elimistö ei pelaa samalla tavalla kolmestatoista ikävuodesta viiteenkymmeneen, vaan matkan varrelle mahtuu muutoksia. Onneksi välivuodot ovat usein vaarattomia. Jos niitä ilmenee toistuvasti, on hyvä käydä gynekologilla ultrassa tarkistuttamassa, onko kohdun limakalvolla vuotoa aiheuttava polyyppi.

Jos vuoto puolestaan ilmenee aina yhdynnän jälkeen, papakoe on aiheellinen. Ennen ja jälkeen kuukautisten ilmenevät vuodot puolestaan ovat harvoin merkki yhtään mistään. Vuoto tasan puolessa välissä kuukautiskiertoa, on taas ovulaatiovuoto, joka ei ole vaarallinen.

6. Yhdyntä sattuu, vaikka olen jo aikuinen. Pitääkö minun lopettaa seksielämä?

Jos kivulle ei ole löytynyt elimellistä vikaa ja gynekologisessa tutkimuksissa kaikki on ollut kunnossa, olisi hyvä hakeutua seksuaaliterapeutille tai lantionpohjafysioterapiaan. Kipu voi johtua siitä, että et osaa rentoutua.

Mieti myös, onko yhdyntään valmistautuminen riittävää, sillä kuivuuden aiheuttama kitka voi saada aikaan kipua. Jos kivun syynä on kostumisongelma, on suositeltavaa käyttää liukastetta. Joskus matala-annoksiset ehkäisypillerit saavat limakalvot aroiksi. Silloin valmiste kannattaa vaihtaa.

7. Virtsatietulehdukset piinaavat minua. Voiko asialle tehdä mitään vai joudunko syömään jatkuvasti antibiootteja?

Vaihdevuosi-ikäisillä naisilla estrogeeninpuute altistaa virtsatietulehduksille. Silloin ongelmaa voi korjata paikallisestrogeenillä. Jotkut taas saavat virtsatietulehduksen yhdynnän jälkeen. Pissalla käynti aina ennen ja jälkeen seksin voi auttaa. Toistuviin tulehduksiin on saatavilla estolääkitys joko päivittäin tai seksin jälkeen. Karpalokapselit auttavat jossain tapauksissa ehkäisemään tulehduksia.

8. Karvoitus valtaa alapäätä. Onko sen poistamisesta haittaa?

Iän myötä karvoitus harvenee ja harmaantuu. Karvanpoisto ei ole haitallista, mutta se voi aiheuttaa pieniä harmeja. Niistä yleisin on kutina. Myöhemmin iho tottuu toimenpiteeseen, eikä iho kutise herkästi. Sisäänpäin kasvaneet karvat ovat joidenkin riesa. Iho voi myös haavautua, jos ajaa väärään suuntaan tai terä on tylsä. Naarmujen syntymistä voi yrittää estää käyttämällä höyläysvaahtoa.

Karvanpoistoon on olemassa myös kemikaaleja, mutta ne voivat aiheuttaa iho-oireita. Jos kipukynnys antaa myöten, kosmetologin tekemä sokerointi tai vahaus tekevät alapäästä sileän pitkäksi aikaa.

9. Pissa lirahtaa housuun aivastaessa. Onko tulevaisuus vaippojen varassa?

Unohtuiko lantionpohjalihasten jumppaaminen? Viimeistään synnytyksen jälkeen olisi jokaisen syytä aloittaa harjoittelu. Lantionpohjalihasten tilanteen voi käydä tarkistamassa gynekologin vastaanotolla. Jos ne ovat olemattomat, aloita harjoittelu fysioterapeutin ohjauksessa; se tuottaa varmimmin tulosta.

Lantionpohjalihasten kunnon voi tarkistaa itsekin: vie kaksi sormea emättimeen ja purista sormia lantionpohjalihaksillasi. Jos tunnet napakan puristuksen, jumppa on mennyt perille.

10. Emätin tuntuu löystyneen. Onko peli kokonaan menetetty?

Sekä raskaudet että ikääntyminen veltostuttavat ja venyttävät emättimen kudoksia. Jotkut kokevat, että seksuaalinen nautinto vähenee, kun emättimen aukko on venynyt. Löysyyttä voi kompensoida hyvillä lantionpohjalihaksilla. Nuorten naisten ei tarvitse pelätä tulevaisuutta, sillä yleensä seksistä saatu nautinto lisääntyy iän myötä, sillä kypsemmällä iällä osaa nauttia paremmin – huolimatta veltostuneista kudoksista.

Lantionpohjalihasten jumppa on apu tähänkin vaivaan. Kiristysoperaatiosta on enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä arpi voi kerätä kireää arpikudosta, joka aiheuttaa kipua.

Asiantuntijana gynekologi Sari Ahonkallio Terveystalosta

Lue lisää:

Emätin kutistuu ja tiukentuu, mitä ihmettä? Näin ikääntyminen muuttaa vaginaa

Miksi yhdyntä sattuu? 6 syytä outoihin emätinkipuihin

The post Paha haju, pahkuroita, kutinaa – 10 noloa alapään vaivaa, joista on vaikea puhua appeared first on Anna.fi.

Miksi minusta tuntuu siltä, etten muista enää mitään? Taas lapsen kurahousut unohtuivat kotiin. Vielä kotona muistin, että kaupasta olisi pitänyt ostaa myös leivinpaperia. Ai niin, se palaveri on jo huomenna eikä vasta ensi viikolla. Nytkö se dementia iskee?

Ei iske. Muistamattomuus saattaa tuntua pelottavalta, mutta etenkin ruuhkaista elämää elävillä se voi olla hyvinkin tavallista. Sitä paitsi vakavaan muistisairauteen sairastumisen huomaavat yleensä ensimmäisenä ihmisen läheiset, ei hän itse.

Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta tietää, miksi muistamattomuus on niin tuttu tunne meille jokaiselle.

– Se on merkki siitä, että elämässä tapahtuu paljon asioita. Nukkumisella ja muistamisella on selkeä yhteys. Ja stressi heikentää sekä unen määrää että laatua.

Unen aikana edellispäivän muisti konsolidoituu eli siirtyy pitkäkestoisen muistin puolelle. Stressaantuneen uni ei ole laadukasta, eivätkä hänen aivonsa pysty siirtämään informaatiota samalla tavalla kuin levänneen aivot. Ja yhtäkkiä edellispäivänä opittu asia tuntuu kadonneen muistista seuraavaan aamun mennessä.

Muistiinpainamisen vaikeus on vain yksi muistiongelmista. Toinen on muistista palauttamisen vaikeus.

Kun ihminen on stressaantunut, hänen on vaikea palauttaa muistista asioita, jotka hän luuli sinne juuri aiemmin tallentaneensa. Leivinpaperin ostamisen, kännykän olinpaikan, tuttavan ovikoodin.

Ihmisen työmuisti on huonompi kuin apinoilla

Huonolta tuntuva muisti ei ole pelkästään stressin merkki, se on myös ihmisen lajiominaisuus.

– Meillä on huonompi työmuisti kuin apinoilla. Tutkijat ovat pohtineet, mistä se voi johtua. Yleinen selitys on se, että tarkkaavaisuutemme on niin hyvin kehittynyt, että voimme valita, mihin suuntaamme tarkkaavaisuutemme. Tarkkaavaisuuden kehittyminen on tapahtunut työmuistin eli lyhytkestoisen muistin kustannuksella. Työmuistissa käsittelemme juuri kauppalistoja. Pitkäkestoinen muistimme sen sijaan on erinomainen. Kun sinne jotain kerran päätyy, se on ja pysyy.

Huononeeko muisti iän karttuessa?

Riippuu muistista.

– Työmuistikapasiteetti huononee jonkin verran. Mihinkään asioiden liittymättömien pienten asioiden muistiinpainaminen heikentyy jonkin verran. Itseasiassa seitsemänvuotias on kaikista paras pelaamaan muistipeliä.

Mutta esimerkiksi sellainen muisti, jossa pitää muistaa sanalistoja, joissa on vastakohtapareja, ei huonone. Ihmisen sanavarasto kasvaa vielä eläkeiässä, ja sanavarasto hyödyntää sitä muistityyppiä. Myös muisti, jossa täytyy yhdistellä uusia asioita aiemmin opittuihin, säilyy pitkään hyvänä. Siksi iäkkäämpi ihminen osaa oivaltaa esimerkiksi historiaan tai yhteiskunnallisiin asioihin liittyviä asiayhteyksiä tavalla, johon nuorempi ei pysty.

Kannattaako opetella muistisääntöjä?

Auttaisiko minua, jos opettelisin muutaman hyvän muistisäännön?

– Ei välttämättä, Minna Huotilainen vastaa.

– Muistisäännöt ovat hyviä sellaisia tilanteita varten, joissa muistista pitää palauttaa asioita ilman muistiinpanoja. Mutta nykyään sellaisia tilanteita tulee vastaan erittäin harvoin. On aivan hyväksyttyä mennä asiakaspalaveriin mukanaan lista käsiteltävistä asioista.

Huotilaisen mielestä muistiinpanojen ja muistilappujen käyttö on jopa älykästä muistin käyttöä.

– On vain hyvä, kun oivaltaa itse, että saatan unohtaa tämän asian, laitanpa sen ylös kalenteriin tai muistikirjaan. Ei kenenkään kannata yrittää muistaa ulkoa turhan paljon.

Eli jos saa kävelylenkille puhelun, jossa pyydetään lähettämään asiakirja tiettyyn päivään mennessä, kannattaa pyytää asiasta muistutus sähköpostiin. Ei kannata lisätä omaa stressiä stressaamalla muiden asioiden lisäksi vielä siitäkin, muistaako vielä tämänkin asian.

Minna Huotilainen on kirjoittanut yhdessä Leeni Peltosen kanssa kirjan Tunne aivosi (Otava).

Lue lisää:

Unettomuuden, muistiongelmien ja ylipainon syynä palautumisen puute? Näin korjaat tilanteen

Onko läheiselläsi Alzheimer? Näin autat muistisairasta ja itseäsi

Parempi muisti helposti – Katso 10 vinkkiä!

Kasvosokeudesta kärsivä kirjailija Kaari Utrio: ”En tunnista aina tuttujakaan ihmisiä”

The post Tuntuuko sinustakin siltä, ettet muista enää mitään? Aivotutkijalla lohduttavia uutisia appeared first on Anna.fi.

Sukuelinherpes eli genitaaliherpes on viruksen aiheuttama sukupuolitauti. Kuten muutkin sukupuolitaudit, herpeksen saaminen voi aiheuttaa häpeää ja syyllisyyttä. Se on kuitenkin täysin turhaa, sillä herpeksen tarttuminen ei välttämättä ole kiinni siitä, onko seksin aikana käytetty kondomia. Herpeksen voi myös saada oireettomalta kumppaniltaan.

Ihotautien- ja ihoallergologian erikoislääkäri Risto Oksman Mehiläiseltä antoi vastaukset kymmeneen sukuelinherpekseen liittyvään kysymykseen.

1. Kuinka yleinen tauti genitaaliherpes on?

Huuliherpeksen tavallisimmin laukaiseva Herpes simplex 1 -virus on suurimmalla osalla suomalaisia. Sukuelinherpestä aiheuttavaa Herpes simplex 2 -virusta puolestaan kantaa alle 10 prosenttia väestöstä. Herpesvirukset menevät toisaalta myös ristiin, eli huuliherpes voi tarttua sukuelimiin ja sukuelinherpes huuliin.

2. Mikä ovat sukuelinherpeksen oireet?

Ensin ulkoisiin sukupuolielimiin limakalvoille tai sukuelinten lähellä olevalle ihoalueelle, esimerkiksi pakaraan, ilmaantuu kuumotusta, kutinaa, kirvelyä ja kihelmöintiä.

Sen jälkeen pieniä, yleensä selviä nesterakkuloita alkaa kehittyä. Rakkulat ovat arkoja ja kipeytyvät. Aluksi rakkulaneste on kirkasta, mutta vähitellen se muuttuu sameaksi ja usein kellertäväksi. Lopulta rakkulat puhkeavat ja aiheuttavat haavapinnan, joka on yleensä hyvin herkkä.

Kun herpes puhkeaa ensimmäistä kertaa, usein myös nivustaipeessa olevat imusolmukkeet turpoavat ja muuttuvat aroiksi. Myös kuumetta tai yleisoireita voi ilmetä.

Joskus herpeksen puhkeaminen voi olla vaillinaista, jolloin iho ärtyy vain vähän. Tällöin ihminen ei välttämättä itsekään tiedä, onko hänellä tautia vai ei. Joillakin ihmisillä oireita ei tule lainkaan, vaikka virusta olisi iholla.

3. Miten sukuelinherpes tarttuu?

Herpes tarttuu rakkulanesteen koskettaessa limakalvoa tai ihoa. Jos itsellä on herpes, rakkuloita ei kannata kosketella ja käsihygieniasta tulee huolehtia, jotta virusta ei tule levittäneeksi muihin.

Herpes on hyvin herkkä tarttumaan. Kun sukuelinherpes on aktiivisessa eli oireita aiheuttavassa vaiheessa, se on yksi herkimmin tarttuvista sukupuolitaudeista.

4. Täytyykö herpeksen välttämättä olla aktiivisessa vaiheessa tarttuakseen?

Tiedetään, että jopa 15 prosenttia herpesviruksen kantajista voi erittää virusta oireettomassa vaiheessa. Herpes voi siis tarttua myös oireettomalta.

5. Estääkö kondomi tartunnan?

Kondomi suojaa hyvin ne kohdat, jotka kondomi peittää. Jos herpes on esimerkiksi kivesten alueella, häpyhuulten reunoilla tai muualla ihossa, se ei anna suojaa.

Voi olla viisasta odottaa, että herpes on kokonaan parantunut, ennen kuin seksiä harrastaa. Koska herpes on usein kivulias ja arka, seksi ei välttämättä edes ole herpeksen kanssa kovin kivaa. 

6. Miten herpestä hoidetaan?

Sukuelinherpeksen hoitoon on olemassa suun kautta otettava reseptilääke, joka estää viruksen lisääntymisen. Jos lääke otetaan taudin varhaisessa vaiheessa, se lopettaa oireilun melko pian ja estää herpeksen pahenemisen. Rupivaiheessa lääkkeestä ei enää ole hyötyä.

Voiteet ovat sukuelinherpeksen suhteen heikkotehoisia. Sukuelinherpes on äkäisempi tauti kuin huuliherpes.

7. Kuinka kauan paraneminen kestää?

Herpes paranee noin kahdessa viikossa. Ensimmäinen tauti on usein raju ja voi kestää kauemmin.

8. Onko herpeksen uusiutumista mahdollista estää?

Uusiutumista on hankala estää, sillä puhkeamiseen ei välttämättä tarvita erityistä syytä. Herpes voi puhjeta omia aikojaan.

Herpeksen voi myös laukaista jokin stressitekijä, jonka vuoksi ihmisen vastustuskyky laskee. Henkinen stressi, kuukautiset, voimakas auringonpaiste ja flunssa tai muu tulehdustauti voivat aiheuttaa herpeksen uusiutumisen.

9. Voiko sukuelinherpeksellä olla vakavia seurauksia?

On mahdollista, mutta onneksi harvinaista, että sukuelinherpes johtaa vakavaan tilaan. Joskus herpes voi yleistyä ja levitä muualle ihoon. Se voi myös aiheuttaa aivojen virustulehdusta.

Jos äidillä on aktiivisessa vaiheessa oleva herpes, se voi tarttua lapseen synnytyksessä. Tällöin lapsi voi saada yleistyneen herpeksen, joka voi olla vakava.

10. Milloin kannattaa hakeutua lääkäriin?

Jos epäilee sukuelinherpestä, varsinkin ensimmäistä kertaa, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin ja selvittää, onko kyseessä todella herpes. Lääkäriltä saa hoito-ohjeet ja useamman reseptin valmiiksi. Jos herpes sitten uusiutuu, lääkityksen pystyy aloittamaan heti ja herpes saadaan hoidettua nopeammin pois.

Myös silloin, jos herpesrakkuloita leviää muualle kehoon tai herpeksen lisäksi esiintyy kuumetta ja päänsärkyä, kannattaa hakeutua lääkäriin.

Lue myös:

Tiesitkö, että huuliherpes voi tarttua sukuelimiin? 5 tärkeää faktaa herpeksestä

Onko valkovuotosi normaalia? Runsas valkovuoto ja tympeä haju voivat olla merkki tulehduksesta

Kutina alapäässä voi johtua muustakin kuin hiivasta – bakteerivaginoosi ja muut salakavalat intiimivaivat

Ruskea vuoto kuukautisten välillä – tästä se johtuu

The post Voiko genitaaliherpes tarttua oireettomalta? 10 kysymystä vaietusta sukupuolitaudista appeared first on Anna.fi.

Kärsitkö siitepölyallergian ikävistä oireista: vuotavista silmistä, tukkoisesta nenästä tai hengitysvaikeuksista? Jooga voi tehdä olostasi paremman ja helpottaa allergiaoireitasi.

Allergia voi saada ihmisen hengittämään pinnallisemmin, mikä sulkee rintakehää ja aiheuttaa lihasjännityksiä. Allergia voi myös lisätä stressiä ja saada olon ahdistuneeksi. Jooga auttaa molempiin ongelmiin: se avaa hengitysteitä ja poistaa stressiä.

Listasimme viisi joogaliikettä, jotka voivat helpottaa allergiaoireitasi. Muista hengittää liikkeitä tehdessäsi syvään ja rauhallisesti sisään ja ulos.

1. Soturi I – Virabhadrasana I

Soturi I -asento avaa ylävartaloa ja luo hengitykselle tilaa.  Samalla lonkankoukistajat venyvät ja käsivarret, selkä ja reidet vahvistuvat.

Tee näin: Asetu seisomaan lantionlevyiseen haara-asentoon. Harppaa toisella jalalla iso askel eteenpäin niin, että jalkasi muodostavat kolmion. Käännä taaimmaisen jalan varpaat osoittamaan ulospäin, noin 45–90 astetta vartalostasi katsottuna. Edessä olevan jalan jalkaterä osoittaa suoraan eteenpäin, kuten myös lantio.

Lähde koukistamaan etummaisen jalan polvea ja laskeudu korkeaan askelkyykkyasentoon. Takana oleva jalka pysyy suorana. Molempien jalkojen jalkapohjat ovat tukevasti kiinni lattiassa. Samalla, kun laskeudut polvesta alaspäin, nosta käsivartesi suoraksi pään yläpuolelle ja kurota kohti kattoa.

Pysy asennossa kuuden syvän hengityksen ajan. Laske sitten käsivartesi alas, harppaa edessä oleva jalka taaimmasen jalan viereen ja palaa takaisin alkuasentoon. Toista liike toiselle jalalle.

2. Alaspäin katsova koira – Adho Mukha Svanasana

Alaspäin katsova koira auttaa irrottamaan limaa hengitysteistä. Liikettä tehdessä tukkoiseen päähän tulee painetta, mutta kun liikkeestä vapaudutaan takaisin seisoma-asentoon, olo helpottuu.

Jos olosi on hyvin tukkoinen, kokeile variaatiota.

Tee näin: Asetu konttausasentoon lattialle. Kämmenet ovat tukevasti lattiassa hartioiden levyisessä asennossa, sormet toisistaan erillään. Polvet ovat lantion alapuolella ja varpaat kääntyvät vasten lattiaa.

Nosta itsesi konttausasennosta ylös A-kirjaimen muotoiseen asentoon. Polvet voivat olla koukussa eikä kantapäiden tarvitse osua lattiaan. Työnnä käsiäsi tiukasti lattiaa kohti. Pidä selkä pitkänä ja niska rentona.

Pysy asennossa kuuden syvän hengityksen ajan, kävele jalat kohti käsivarsia ja nouse pyöreällä selällä takaisin seisoma-asentoon.

Tee variaatio näin: Asetu seisoma-asentoon tuolin tai pöydän taakse. Sinun ja tason väliin saa jäädä noin metri tilaa.

Nosta käsivarret suoraksi kohti kattoa ja lähde kallistamaan ylävartaloasi lantiosta taittaen eteenpäin niin, että kämmenesi asettuvat lepäämään tason reunalle. Selkä on suorana ja pää käsien välissä. Tarkista, että jalkapohjat ovat lantion alla. Polvet voivat olla kevyesti koukussa.

Pysy asennossa kuuden syvän hengityksen ajan ja palaa rauhallisesti takaisin seisoma-asentoon.

3. Aura – Halasana

Aura-asento tekee hyvää kallonpohjan ja niskan lihaksille, joihin kasaantuu usein painetta. Kun lihakset avautuvat, olo on vapautuneempi.

Tee näin: Asetu selinmakuulle polvet koukussa ja jalkapohjat kiinni lattiassa. Käsivarret ovat vartalon sivuilla.

Nosta jalat suoraksi kohti kattoa ja lähde viemään niitä pään yli kohti lattiaa. Pidä samaan aikaan kädet tiukasti kiinni lattiassa.

Vie jalkasi niin pitkälle pääsi taakse kuin niskassasi tuntuu hyvältä. Jos jalkasi eivät ylety koskemaan lattiaa, voit asettaa taaksesi jakkaran, korkean tyyny tai joogablokin, jolle jalat asettuvat lepäämään.

Pidä käsivarret kiinni lattiassa tai liikuta olkapäitäsi hitaasti lähemmäs toisiaan ja risti kämmenesi yhteen. Voit myös nostaa kätesi alaselkäsi tueksi. Tällöin kädet ovat olkapäistä kyynärpäihin kiinni lattiassa.

Pysy asennossa kuuden syvän hengityksen ajan ja palaa rauhallisesti takaisin selinmakuulle.

4. Silta – Setu Bandha Sarvangasana

Silta-asento avaa rintaa ja tekee keuhkoihin lisää tilaa.

Tee näin: Asetu selinmakuulle polvet koukussa ja jalkapohjat kiinni lattiassa lantionlevyisessä asennossa. Aseta kädet vartalon viereen niin, että kämmenet ovat kohti lattiaa.

Pidä jalkapohjat ja kämmenet tukevasti lattiassa, aktivoi pakaralihakset ja lähde nostamaan lantiota ylös. Olkapäät ja takaraivo pysyvät lattiassa.

Voit joko jäädä tähän asentoon tai liikuttaa olkapäitäsi hitaasti lähemmäs toisiaan ja ristiä kämmenet vartalosi alle.

Pysy asennossa kuuden syvän hengityksen ajan ja rullaa selkäsi hitaasti nikama nikamalta takaisin lattiaan.

5. Kala – Matsyasana

Kala-asento avaa rintakehää, keuhkoja ja kurkkua, jolloin hengitys pääsee kulkemaan vapaammin.

Tee näin: Asetu istuma-asentoon jalat suorana edessäsi. Tuo kämmenet pakaroiden alle niin, että sormet osoittavat eteenpäin eli kohti varpaita. Taivuta käsiäsi kyynärpäistä, kallista ylävartaloa taaksepäin ja laskeudu alas kyynärvarsien varaan.

Lähde nostamaan rintakehää kohti kattoa niin, että selkäsi asettuu kaarelle. Laske samalla päälakesi lattiaan. Jos asento tuntuu ikävältä, voit asettaa pääsi alle viltin tai matalan tyynyn.

Nosta rintakehä kohti kattoa niin, että selkä on notkolla. Anna pään rentoutua kohti lattiaa. Hengitä tässä asennossa kolme syvää hengitystä.

Lähteet: Gaiam, Oprah, Yoga Journal

Lue myös:

Nenä vuotaa ja aivastuttaa – Mistä tiedän, onko se katupölyä, allergiaa vai flunssaa?

Siitepölyallergia – 10 kysymystä

Kärsitkö vatsan turvotuksesta tai kivuista? Nämä joogaliikkeet rauhoittavat vatsaa ja parantavat ruoansulatusta

Kärsitkö selkäkivusta? 5 helpotuksen tuovaa joogavenytystä

The post Joogasta helpotusta allergiaan – 5 allergian oireita lievittävää jooga-asentoa appeared first on Anna.fi.

Tukkoinen nenä tuntuu inhottavalta ja tekee hengittämisestä vaikeaa. Nenän tukkoisuudesta puhutaan, kun hengitys ei kulje nenän kautta normaalisti ja nenä tuntuu olevan ummessa.

Flunssa on yleinen syy nenän tukkoisuuteen ja nuhaan, mutta jos tukkoisuus on pitkäaikaista, yli viikon kestävää tai jatkuvaa, kyse on luultavasti jostain muusta kuin flunssasta.

Selvitimme 9 yleistä syytä nenän jatkuvaan tukkoisuuteen.

1. Allerginen nuha

Allerginen nuha voi ajoittua tiettyyn vuodenaikaan tai jatkua ympäri vuoden. Nuhan taustalla voi olla esimerkiksi siitepöly, eläinhilse, jauhot tai pöly.

Mistä tunnistaa?

Nenän tukkoisuuden lisäksi allergisen nuhan yleisiä oireita ovat aivastelu, kirkas vuoto nenästä sekä silmien sidekalvon tulehdus. Tällöin silmät punoittavat ja kutiavat ja luomet turpoavat. Myös astmaoireita voi esiintyä.

2. Ei-allerginen yliherkkyysnuha

Allergistyyppistä nuhaa esiintyy myös ilman allergiaa. Syynä voivat olla muun muassa veto, tupakansavu, erilaiset tuoksut, lämpötilan vaihtelu tai ruumiillinen rasitus.

Mistä tunnistaa?

Nenän tukkoisuuden lisäksi yleisiä oireita ovat aivastelu ja kirkas vuoto nenästä. Ei-allerginen yliherkkyysnuha oireilee useimmiten ulkoilmassa, jolloin ihmisellä voi olla koko ajan tippa nenän päässä.

Yliherkyysnuhassa nenä voi myös olla tukossa aamuisin heräämisen jälkeen, mutta aamun kuluessa tukkoisuus usein vähenee.

Jos tukkoisuutta ilmenee liikunnan yhteydessä, puhutaan rasitusnuhasta, joka sekin lasketaan yliherkkyysnuhaksi. Tällöin nenä tukkeutuu, nenästä tippuu kirkasta nestettä ja nieluun valuu limaa. Sekä sisä- että ulkoliikunta voivat aiheuttaa rasitusnuhaa.

3. Nenän polyypit

Nenän hyvänlaatuiset limakalvopullistumat eli polyypit voivat tukkia sieraimet kokonaan. Varmaa syytä polyyppien syntymiselle ei tiedetä.

Mistä tunnistaa?

Nenän tukkoisuuden lisäksi yleisiä oireita ovat kirkas vuoto nenästä, hajuaistin heikentyminen, päänsärky, uniongelmat ja pitkään kestävät flunssat, joihin liittyy pahanhajuista nuhaa.

4. Rakennevika

Nenän rakennevika, kuten väliseinän vinous, voi aiheuttaa jatkuvaa tukkoisuuden tunnetta.

Mistä tunnistaa? 

Jos nenä on jatkuvasti vain toiselta puolelta tukossa, kyse voi olla rakenneviasta.

5. Kuiva ilma

Nenän limakalvot voivat kuivua kylmän ulkoilman tai kuivan huoneilman vaikutuksesta. Kuiva ilma aiheuttaa tukkoisuutta erityisesti talvisin.

Mistä tunnistaa?

Nenän tukkoisuus liittyy selvästi kylmään vuodenaikaan ja kuivaan pakkasilmaan.

6. Tupakointi

Tupakointi aiheuttaa nenän limakalvojen ärsytystä ja turvotusta, mistä seuraa tukkoisuuden tunnetta.

Mistä tunnistaa?

Jos tupakoimattomuus poistaa tukkoisuuden, tupakka on luultavasti syynä nenän jatkuvaan tukkoisuuteen.

7. Pitkäaikainen poskiontelotulehdus

Jos poskiontelotulehdus jostain syystä pitkittyy eikä parane tavanomaisella hoidolla, nenä tuntuu jatkuvasti tukkoiselta. Pitkittyneestä tai kroonistuneesta poskiontelotulehduksesta puhutaan, kun tulehdus kestää yli 12 viikkoa.

Mistä tunnistaa?

Mikäli olet sairastanut poskiontelotulehduksen, mutta hoidosta huolimatta kärsit yhä nenän tukkoisuudesta, liman erittymisestä ja hengitystieoireista, saatat kärsiä pitkittyneestä poskiontelotulehduksesta.

8. Tietyt lääkkeet

Jotkin verenpaine- ja psyykenlääkkeet, nenän limakalvoja supistavien nenäsumutteiden tai -tippojen pitkäaikainen käyttö sekä nenän kortisonihoito liian suurella annoksella voivat aiheuttaa nenän tukkoisuutta.

Mistä tunnistaa?

Jos käytössäsi on jokin lääke, jonka tiedetään aiheuttavan nenän tukkoisuutta, tukkoisuus voi johtua lääkkeen käytöstä.

9. Home

Homeet aiheuttavat monenlaisia ärsytysoireita ja pitkittyneitä infektioita, jotka tekevät nenän tukkoiseksi.

Mistä tunnistaa? 

Nenän tukkoisuuden lisäksi voi esiintyä kurkun karkeutta, kurkkukipua, liman erittymistä, yskää, hengenahdistusta, silmäoireita ja iho-oireita. Oireilu liittyy tiettyyn tilaan tai paikkaan ja helpottaa, kun tilasta poistutaan.

Milloin jatkuvasta nenän tukkoisuudesta pitää lähteä lääkäriin?

Jos ihminen tietää selvän ja ilmeisen syyn nenänsä tukkoisuuteen, hän voi itse vaikuttaa asiaan. Jos kylmä sää saa nenän tukkoon, kaulahuivin käyttö suun ja nenän edessä voi auttaa, tai jos tukkoisuus johtuu tupakoinnista, tupakoinnin lopettaminen on ratkaisu ongelmaan.

Mikäli kyse puolestaan on allergisesta nuhasta, allergiaa aiheuttavia ärsykkeitä kannattaa pyrkiä välttämään.

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos tukkoisuuden syy ei omalla päättelyllä selviä tai jos uskoo asian vaativan lääketieteellistä hoitoa tai toimenpiteitä.

Lähteet: Health Line, Hengitysliitto ja Terveyskirjasto

Lue myös:

Allergiaa vai homeongelma? Maria Nordin neuvoo: Näin tunnistat homealtistuksen oireet

Nenä vuotaa ja aivastuttaa – Mistä tiedän, onko se katupölyä, allergiaa vai flunssaa?

Hoida allergia ajoissa: Siitepölykausi tekee jo tuloaan

Voiko kurkkukivussa mennä lenkille? Urheilulääkäri Pippa Laukka kertoo, saako flunssassa treenata

The post Nenä jatkuvasti tukossa? Tunnista 9 eri syytä, joista pitkäaikainen tukkoisuus voi johtua appeared first on Anna.fi.

Moni haluaisi nykyään vaihtaa alumiinia sisältävät markettien deodorantit alumiinittomiin luonnondeodorantteihin. Sijoittuuko alumiinia sisältävä, mutta hajusteeton ja luonnontuotteena myytävä deodoranttikivi näiden kahden ryhmän välimaastoon?

Testaaja: ”Mineraalikivideodorantti tekee ihosta silkkisen ja on varsin tehokas arkituote”

Olen aikoinani tutustunut mineraalikivideodoranttiin teini-iässä, jolloin yritin kesyttää sen avulla naamalleni ilmestyneitä finnejä. Muistan, että finnit eivät kadonneet kuin taikaiskusta, mutta kivi rauhoitti tehokkaasti ihoa.

Testattava mineraalikivideodorantti on reilun kympin maksava DeoCrystal Stick, joka lupaa pitää kainalot raikkaana 48 tunnin ajan. Kiven luvataan kestävän normaalikäytössä vähintään vuoden ajan.

Deodoranttikiveä kostutetaan veteen ja sivellään puhtaalle iholle. Ensimmäisillä käyttökerroilla tuntuu, että iholle ei tule mitään, olen selvästi tottunut markettien tökötteihin. Kainalot tulevat kuitenkin ihanan pehmeiksi ja hiki ei toden totta haise miltään. Koko kolmen viikon testijakson aikana hiki alkaa haista ainoastaan kerran. Silloinkin aloin epäillä, että olin vain sivellyt kiveä liian pienelle alueelle.

Erityisen iloinen olen siitä, että kiveä voi hieroa kainaloihin heti sheivaamisen jälkeen. Kirvelemisen sijaan se rauhoittaa ihoa. Jopa luonnonmukaiset ja täysin alumiinittomat deodorantit ovat saaneet kainaloni kirkumaan, jos olen levittänyt deodoranttia liian nopeasti sheivaamisen jälkeen.

Aivan erämaamatkailuun deodoranttikivi ei ehkä ole paras valinta. Se painaa paljon, saattaa mennä rikki pudotessa ja käyttöön tarvitaan aina vettä. Itseni kohdalla kuitenkin oikeastaan ainoa tuotteen käyttöintoa merkittävästi vähentävä asia on se, että mineraalikivestä on vaikea löytää objektiivista, tieteellistä faktatietoa. Ristiriitaisia tietoja löytyy senkin edestä blogeista ja keskustelupalstoilta.

Plussat:

+ Pitää hienhajun tehokkaasti poissa

+ Ei tahraa vaatteita

+ Kuivuu nopeasti eikä tahmaa kainaloita

+ Tekee ihosta miellyttävän pehmeän

+ Rauhoittaa ajeltua ihoa

+ Mahtava hinta-laatusuhde

Miinukset:

– Painaa paljon

­– Saattaa mennä rikki pudotessa

– Käyttöön tarvitaan vettä

– Objektiivista faktatietoa tuotteesta on vaikea löytää

Asiantuntija: ”Ei ole olemassa luonnollista tai synteettistä alumiinia”

Usein mineraalikivideodorantin alumiinista puhutaan luonnollisena alumiinina ja markettien alumiinia sisältävien deodoranttien alumiinista synteettisenä alumiinina. Tällaista ryhmäjakoa ei THL:n johtava tutkija Hannu Kivirannan mukaa voida tehdä.

– Ei ole olemassa luonnollista tai synteettistä alumiinia. Alumiini on alkuaine. Antiperspiranteissa ja deodoranteissa käytetään alumiinia sisältäviä yhdisteitä, joita on muokattu eri lailla, jotta niihin on saatu haluttuja ominaisuuksia, Kiviranta kertoo.

Antiperspiranteissa käytetään Kivirannan mukaan nykyään paljon alumiinikloorihydraatteja ja alumiinizirkonikloorihydraatteja, jotka muodostavat iholla geelimäisen saostuman hikirauhasen eteen ja täten fyysisesti hidastavat hien eritystä.

Toisilla alumiiniyhdisteillä, kuten ammoniumalumiinisulfaatilla, jota mineraalikivideodorantti on, on sen sijaan bakteerien kasvua ehkäisevä vaikutus.

– Ne siis estävät bakteerien tuottamien ja hieltä haisevien aineenvaihduntatuotteiden synnyn.

Alumiinia useammin ihoärsytystä aiheuttavat hajusteet ja säilöntäaineet

Kaikki yllä mainitut alumiiniyhdisteet voivat aiheuttaa herkällä iholla ärsytysoireita – siis myös mineraalikivideodorantti. Kuitenkin alumiinia useammin ihoärsytystä aiheuttavat Kivirannan mukaan muut deodoranteissa käytettävät aineet, kuten hajusteet tai säilöntäineet.

– Valitettavasti etukäteen on vaikea arvioida tuotteen aiheuttamaa ärsytystä, se selviää käytössä. Tietysti voi aina valita esimerkiksi hajusteettoman tuotteen ja täten jo etukäteen vähentää mahdollisuutta ihoärsytykseen.

Jos joku deodorantti aiheuttaa haittavaikutuksia, neuvoo Kiviranta lopettamaan tuotteen käytön.

– On hyvä muistaa, että myös luonnonkosmetiikan sisältämät ainesosat voivat aiheuttaa ärsytys- tai allergiaoireita.

Moni pelkää alumiinia sisältävien tuotteiden imeytyvän elimistöön ja aiheuttavan esimerkiksi rintasyöpää. Läpäisevätkö alumiiniyhdisteet ihon vai jäävätkö ne vain ihon pinnalle?

– Nykyisellään alumiiniyhdisteiden iholäpäisevyydestä on liian vähän tutkimustietoa, jotta esimerksiksi Euroopan komission kuluttajaturvallisuuden tieteellinen komitea olisi voinut tehdä riskinarviota siihen perustuen. Nykykäsitys on, että antiperspiranteissa tai deodoranteissa käytetyt alumiiniyhdisteet eivät helposti läpäise ihoa, Kiviranta linjaa.

Lue myös:

Alumiinittomat deodorantit testissä – yllätysvoittajaksi edullinen markettituote!

Eroon liikahikoilusta

Mistä pistävä hienhaju voi johtua? Tämän hiki kertoo terveydestäsi

Kiusana haisevat jalat? Näin vähennät jalkojen hikoilua – 6 vinkkiä

The post Mineraalikivideodorantti testissä – onko luonnontuote turvallinen ja pitääkö se hienhajun poissa? appeared first on Anna.fi.

Niska-, hartia- ja selkäkivut ovat suomalaisten kansantauti.

Kärsimme tuki- ja liikuntaelinten kivuista enemmän kuin muut eurooppalaiset, ja kivut johtavat Suomessa useammin myös työkyvyttömyyteen, selviää lääkäri Tapani Kiminkisen ja kansanparantaja Hannes Karppisen tuoreessa Parannetaan kansa -kirjasta (Tammi 2017). Ruotsiin ja Iso-Britanniaan verrattuna Suomessa ollaan kipuoireiden vuoksi poissa töistä jopa kolme kertaa useammin, Norjaan verrattuna poissaoloja on noin puolet enemmän.

Mutta mistä johtuu, että Suomessa niska- ja selkävaivat ovat yleisempiä kuin muualla Euroopassa?

Työ on siirtynyt pellolta työpöydän ääreen

Tapani Kiminkisen mukaan on todennäköisesti monen tekijän summa, miksi suomalaiset kärsivät tuki- ja liikuntaelinten kivuista muita enemmän.

– Yksi syy on varmasti se, että rakennemuutos oli Suomessa niin valtava. Yhtäkkiä maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta muututtiin teolliseksi yhteiskunnaksi, ja kärjistetysti sanottuna pellolta siirryttiin koneiden ääreen istumaan. Samalla työhön liittyvä liikkuminen väheni ja yksipuolistui merkittävästi.

Mielenterveyden ongelmat liittyvät kipuihin

Toisena syynä Kiminkinen pitää masennuksen ja muiden mielenterveysongelmien yleisyyttä Suomessa.

– Tiedetään, että tuki- ja liikuntaelinten sairaudet linkittyvät ihmisen psyykeen ja mielenterveyteen.

Esimerkiksi stressi ja masennus ovat selkäkipujen psyykkisisiä riskitekijöitä.

Kipujen perimmäisiä syitä ei selvitetä

Kolmas merkittävä syy suomalaisten niska- ja selkävaivojen yleisyyteen saattaa olla kansallinen hoitokulttuuri.

– Suomessa kipuja hoidetaan puukolla ja lääkkeillä enemmän kuin muissa maissa, joissa sen sijaan käytetään enemmän manuaalisia hoitoja.

Manuaalinen hoito, jonka asiantuntija Hannes Karppinen on, tähtää kehon lukkotilojen ja lihasjännitysten vapauttamiseen sekä kipujen perimmäisten syiden selvittämiseen.

– Manuaalisten hoitojen kautta sairauspoissaoloja saataisiin edullisesti vähennettyä.

Suomalaisten tulisi liikkua enemmän

Koska työhön liittyvä liikunta on vähentynyt, vapaa-ajan liikunnalla on yhä keskeisempi rooli suomalaisten terveyden kannalta.

– On valtavan tärkeää, että liikutaan tarpeeksi, koska liikunta vaikuttaa niin moneen asiaan: aineenvaihduntaan, psyykeen, metaboliseen oireyhtymään ja tyypin 2 diabetekseen.

Liikunta auttaa myös painonhallinnassa ja edistää tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä.

– Kaikkien ei tarvitse olla hoikkia, mutta ylipaino näkyy tukirangassa ja on muutenkin terveydelle haitallista.

Liikuntamuodolla ei Kiminkisen mukaan ole suurta merkitystä selkä- ja niskavaivojen kannalta, mutta monipuolisuus on valttia.

– Sekä aerobista liikuntaa, kuten kävelyä ja juoksua, että lihaskuntoa vahvistavaa liikuntaa tulisi harrastaa tasapuolisesti.

Lue myös:

Kärsitkö selkäkivusta? 5 helpotuksen tuovaa joogavenytystä

Pään virheasento aiheuttaa kipuja ja ärtyneisyyttä – 5 helpottavaa korjausliikettä

Niska-hartiaseutu jumissa? 6 rentouttavaa venytystä

Triggerpisteiden avaamisella eroon lihasjännityksestä, kivuista ja väsymyksestä? Testasimme!

The post Suomalaiset kärsivät muita eurooppalaisia enemmän niska- ja selkäkivuista – miksi? appeared first on Anna.fi.

Jos sinulla on ollut nuoruudessasi klamydia, joka havaittiin ja hoidettiin pois, sinun ei ole pakko ottaa asiaa puheeksi enää uusien kumppaneiden kanssa. Kaikkia sukupuolitauteja ei kuitenkaan ole mahdollista parantaa, vaikka niitä voidaankin hoitaa.

– Kondylooma, sukuelinherpes ja hiv-infektio ovat seksitauteja, joihin ei ole parannuskeinoa ja jotka voivat tarttua myös oireettomassa vaiheessa. Niistä on asianmukaista puhua uuden kumppanin kanssa, seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen kertoo.

Sukupuolitaudista kertominen jännittää etukäteen

Monia puhuminen sukupuolitaudista jännittää, sillä uuden kumppanin reaktio pelottaa. Annan keskusteluissa asian on nostanut esille nimimerkki *Ilona*.

”Miten ’uussinkku’ eli 8 avioliittovuoden jälkeen eronnut ja lapseton, reilu kolmekymppinen hyvännäköinen sekä korkeasti koulutettu ja uralla menestynyt nainen löytää uuden miehen, jos naisella sattuu olemaan sukupuoliherpes? Siis miten asiasta voi kertoa uudelle potentiaaliselle miesystävälle ilman että seurauksena on automaattisesti pakit?

En ole antanut kyseisen vitsauksen pilata elämääni. Alkuaikojen morkkisten jälkeen asia on mennyt lähinnä lääkittävissä olevana riesana, ja nykyään käytänkin jatkuvaa estolääkitystä, joten episodeista ei ole vaivaa. Ex-mieheni oli avarakatseinen, ja asia ei häntä haitannut, mutta millä todennäköisyydellä tapaan toisen mukavan miehen, jota asia ei vaivaa? Aina kuitenkin on olemassa se riski, että uusi kumppani voisi saada tartunnan, vaikka aina kondomia käyttäisikin.”

Lue lisää Herpes ja ihmissuhteet -keskusteluketjusta.

Kerro mahdollisimman pian ja ole rauhallinen

Tanskanen suosittelee kertomaan sukupuolitaudista uudelle kumppaniehdokkaalle mahdollisimman pian.

– Tällöin kumppani saa itse mahdollisuuden päättää siitä, miten haluaa toimia tartuntariskin suhteen. Yksi vanha, aina toimiva ja hyvä näkökulma on se, että tee toiselle niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän.

Kertomistilanteessa kannattaa Tanskasen mukaan olla asiallinen, suora ja rauhallinen.

– Oma tunnetila välittyy kumppanille. Kannattaa miettiä etukäteen, mitä kysyttävää kumppanilla mahdollisesti on ja ottaa myös etukäteen selvää vastauksista.

Seksitaudista kertominen ei ole helppoa. Asiantuntija kuitenkin kannustaa kertomaan sukupuolitaudista uudelle kumppaniehdokkaalle mahdollisimman pian.

Keskustelu saattaa mennä odotettua paremmin

Moni pelkää, että tieto seksitaudista järkyttää uutta kumppania jopa niin paljon, että tämä haluaa lopettaa tapailun.

– Toki voi olla, että tieto on kumppanille järkytys, jolloin hän todennäköisesti tarvitsee aikaa sulatella asiaa ja asianmukaista, rauhoittavaa tietoa, Tanskanen kertoo.

Tanskasen mukaan on kuitenkin myös mahdollista, että uusi kumppani arvostaa kertojan rehellisyyttä ja vastuunkantoa.

– Monesti kun pelkäämme kovasti jonkin hankalan asian puheeksi ottamista, niin itse keskustelu meneekin paremmin kuin olisi osannut kuvitella.

Seksiin edetessä on tärkeää huolehtia turvallisuudesta

Kun kumppanin kanssa alkaa harrastaa seksiä, on tärkeää keskustella seksin turvallisuudesta ja siitä, miten uusi kumppani voisi suojautua sukupuolitaudilta mahdollisimman tehokkaasti. Kondomia on tärkeää käyttää oikeaoppisesti. Silti on tärkeää tiedostaa, että sekään ei estä tartuntoja täysin varmasti.

– Kondomi suojaa seksitautitartunnoilta hyvin, mutta se ei suojaa täydellisesti sukuelinherpekseltä tai kondyloomaa aiheuttavalta papilloomavirukselta. Käsiseksiä on turvallista harrastaa, Tanskanen muistuttaa.

Jos kondomia ei haluta käyttää tai sen käyttö halutaan jossain vaiheessa lopettaa, Tanskanen suosittelee lääkärin puoleen kääntymistä.

– Ennen kondomin käytön lopettamista kannattaa käydä juttelemassa lääkärin kanssa siitä, mikä tilanne on ja miten kannattaa toimia, jotta tartuntariski olisi mahdollisimman pieni.

Seksitauti ei ole maailmanloppu

Tanskasen mukaan seksitaudit tuottavat häpeää, jonka hän soisi hälvenevän. Vaikka seksitaudeista ei juuri puhuta, osa niistä on melko yleisiä.

– Häpeä voi estää esimerkiksi hoitoon hakeutumista ja tartunnasta kertomista. Toisekseen seksitautitartunta ei tarkoita missään nimessä maailmanloppua. Oireita voidaan hoitaa, eikä tänä päivänä esimerkiksi hiv-infektio laske elinajanennustetta, mikäli siihen aloitetaan ajoissa lääkitys, Tanskanen sanoo.

Lue myös:

Voiko genitaaliherpes tarttua oireettomalta? 10 kysymystä vaietusta sukupuolitaudista

Tiesitkö, että huuliherpes voi tarttua sukuelimiin? 5 tärkeää faktaa herpeksestä

Suhtaudutaanko HIV-positiivisiin yhä ennakkoluuloisesti?

The post Miten sukupuolitaudista kannattaa kertoa uudelle kumppanille? Asiantuntija vastaa appeared first on Anna.fi.

Lähes jokainen kokee elämänsä aikana erilaisia peräpään vaivoja, eikä niitä tule missään tapauksessa hävetä. Useimmat vaivat ovat hoidettavissa, ja lääkärin tutkimuksessa voidaan myös poissulkea harvinaiset peräaukon seudun pahanlaatuiset kasvaimet.

– Yleisesti ajatellaan, että jos peräaukossa on mitä tahansa vaivaa, kyse on aina peräpukamista. Muitakin syitä voi ongelmille olla, kertoo Diacorin gastrokirurgi, LL ja LT Lea Kyhälä.

Pukamat yleisin syy peräpään vaivoihin

Peräpukamilla tarkoitetaan sitä, että peräsuolen loppuosan limakalvon alainen verisuonikudos turpoaa ja laajenee. Sisäinen pukamakudos on yleensä kivuton, mutta se voi vuotaa ulostamisen yhteydessä kirkasta verta. Turvonnut pukamakudos voi työntyä peräaukon ulkopuolelle, ärtyä, aiheuttaa kutinaa ja hygieenistä haittaa.

Pukamakudoksen päällä oleva iho voi venyttyä, ja joskus ulos työntyneeseen pukamaan voi muodostua hyytymä. Tuolloin peräaukolla tuntuu erittäin aristava kiinteä pahkura.

Älä pinnistele vessassa!

Peräpukamia voi alkuvaiheessa hoitaa apteekista saatavilla lääkevoiteilla ja peräpuikoilla sekä suihkuttelulla. Paras keino estää peräpukamien muodostumista on kuitenkin ummetuksen välttäminen. Mitä enemmän vessassa istuu ja pinnistelee, sitä enemmän peräsuolen seutuun kohdistuu painetta, joka turvottaa pukamakudosta.

Mitä enemmän vessassa istuu ja pinnistelee, sitä enemmän peräsuolen seutuun kohdistuu painetta, joka turvottaa pukamakudosta.

Jos pukamakudos työntyy peräaukon ulkopuolelle, sen voi itse yrittää työntää takaisin. Jos peräaukon suuta joutuu kuitenkin toistuvasti itse manipuloimaan käsin, ei kannata jäädä odottelemaan vaan hakeutua lääkäriin.

Kumilenkkihoito tehoaa vaikeisiin pukamiin

Nykyään peräpukamia leikataan enää harvoin. Ensisijaisesti peräpukamia hoidetaan peräsuolen limakalvoille laitettavien kumilenkkien avulla.

Hoidossa kurotaan imulaitteen avulla limakalvoa ja sen alaista pukamakudosta kumilenkeille. Kumilenkkihoidon vaikutuksesta pukamakudos vähenee ja verenvuoto sekä peräaukon ulkopuolella tuntuvat vaivat vähenevät. Peräsuolen limakalvolla ei varsinaisesti ole tuntoa, joten kumilenkkihoito onnistuu vastaanoton yhteydessä. Hoitoon liittyy yleensä epämukavuuden tunnetta peräaukon seudussa yhden tai kahden päivän ajan.

Anaalihaavauma ei parane pukamavoiteilla

Peräpukamien lisäksi toinen yleinen vaiva peräaukon ympäristössä on anaalihaavauma. Se syntyy, kun peräaukon iholle syntyy haava esimerkiksi kovan ulostemassan tai ripulin takia.

Peräaukon tahdosta riippumaton sulkijalihas reagoi ihon haavaan jännittymällä. Kun sulkijalihas on jatkuvassa jännitystilassa, veri kiertää iholla huonosti eikä haava pääse paranemaan. Syntyy pitkittynyt haavauma, joka pyrkii aina ulostaessa aukeamaan.

Anaalihaavauma tekee ulostamisesta kivuliasta. Hoitamattomana vaiva voi kestää viikkoja, kuukausia, vuosiakin. Pahimmillaan ulostamisen jälkeen peräaukon seudussa voi olla kramppaavia, invalidisoivia kipuja useammankin tunnin ajan. Hoitoon hakeutuminen pitkittyy usein, koska ihmiset ajattelevat vaivan johtuvan peräpukamista ja hoitavat haavaumaa pukamavoiteella. Pukamavoiteet voivat kuitenkin jopa hidastaa haavan paranemista.

Anaalihaavauman hoidossa sulkijalihas pyritään rentouttamaan tarkoitukseen sopivalla voiteella. Hankalissa tapauksissa sulkijalihakseen pistetään botuliinitoksiinia eli botoxia.

Haavaumatilanteessakin tärkeintä on ulostemassan pysyminen pehmeänä, sillä ummetus pitkittää paranemista.

Peräaukon kutinalla monia syitä

Peräaukon seudussa voi olla erilaisia kutisevia ihosairauksia. Kutina voi liittyä myös peräsuolen limakalvon tai pukamakudoksen työntymiseen sulkijalihaksen väliin, jolloin peräaukko falskaa ja iho on jatkuvasti kostea ja kutiseva. Tällöin kumilenkkihoidosta voi olla apua kutinaankin.

Ummetuksen välttäminen tärkeää

Peräaukon vaivojen hoidossa ja ehkäisyssä olennaisinta on ummetuksen välttäminen. Ulostemassa pyritään pitämään pehmeänä ensisijaisesti lisäämällä ravintoon kuitujen määrää. Jos kuituja ei saa tarpeeksi ruokavaliosta, kannattaa lisäksi käyttää jotain kuituvalmistetta. Niiden kanssa pitää kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että juo riittävästi.

Kuitu tuo ulosteeseen massaa ja pehmeyttä, helpottaa ulostamista ja tasaa myös ripulointia. Myös liikunta ja riittävä veden juonti ehkäisevät ummetusta.

Ummetusta on hyvä välttää siksikin, että se ehkäisee paksusuolen divertikkeleiden eli suolen seinämän pienten umpipussien syntymistä.

Lääkevalmisteet vain tilapäiseen käyttöön

Akuutissa ummetuksessa voi käyttää ulostemassaa pehmentäviä, apteekista reseptittä saatavia pienoisperäruiskeita. Tavoitteena kuitenkin on, että suolen tyhjennystä ei tehdä peräpään kautta, koska peräaukon ulkoinen manipulointi voivat ärsyttää peräaukon limakalvoa ja sulkijalihasta.

Tilapäisesti voi ummetusta hoitaa myös suun kanssa otettavilla, ulostemassaa pehmittävillä aineilla. Lääkkeet, jotka stimuloivat suoliston hermotoimintaan, ovat tarkoitettu hyvin tilapäiseen käyttöön

– Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos peräaukon seudun vaivat pitkittyvät tai toistuvat. Aina jos peräaukolta tulee verta, on tilanne hyvä ainakin kertaalleen tarkistuttaa lääkärillä, muistuttaa gastrokirurgi Lea Kyhälä.

Liittyykö verenvuotoosi vatsakipua ja pelkäätkö sen olevan vaarallista? Nämä oireet kertovat, milloin on syytä mennä lääkäriin.

Lue lisää:

Peräpukamat:  10 kysymystä

Ruskea vuoto kuukautisten välillä – tästä se johtuu

Mitä virtsan väri ja haju kertovat terveydestäsi? 13 merkkiä

Miten sukupuolitaudista kannattaa kertoa uudelle kumppanille? Asiantuntija vastaa

The post Apua! Miksi peräaukosta tulee verta? Nämä ovat yleisimmät peräpään vaivat ja syyt appeared first on Anna.fi.

Jopa puolet suomalaisista kärsii kuivista silmistä joskus elämänsä aikana, ja tulevaisuudessa kuivasilmäisyyden on arvioitu olevan yhä yleisempää.

Silmien kuivuminen liittyy paitsi piilolinssien käyttöön ja kuivaan ilmaan myös lisääntyvässä määrin älylaitteiden sinivalon vaikutukseen.

Liika sinivalo rasittaa silmiä

Sinivalon luontainen lähde on aurinko. Kyse on valon taajuudesta, joka pitää ihmisen virkeänä ja kertoo aivoille, että on päivä. Sinivalo ei itsessään ole haitallista, mutta jos silmät altistuvat sille liikaa, ne kuormittuvat ja rasittuvat.

Auringon lisäksi muun muassa led-valot, tietokoneiden näytöt, älypuhelimet, tabletit ja televisiot heijastavat sinistä valoa, joten sinivalolle altistutaan nykyaikana yhä enemmän ja enemmän. Seurauksena voi olla kuivasilmäisyyttä: silmien väsymistä, punoitusta ja kuivumisen tunnetta. Muita tyypillisiä oireita ovat kutina, tunne roskasta silmässä, polttelu, valonarkuus ja näöntarkkuuden vaihtelut.

Kuivasilmäisyyden lisäksi sinivalolla voi myös olla vakavampia seurauksia. Silmän verkkokalvo reagoi sinivaloon herkästi, ja sinivalolla on myös kyky läpäistä silmän luontaiset filtterit ja kulkeutua silmänpohjaan saakka. Pitkäaikainen sinivalolle altistuminen saattaakin olla yksi tekijä silmänpohjan ikärappeuman synnyssä.

Näin torjut kuivasilmäisyyttä

Paras keino ehkäistä sinivalon haittoja on rajoittaa älylaitteiden käyttöä ja lyhentää erilaisten näyttöjen ääressä vietettyä aikaa. Jos tämä on esimerkiksi työn vuoksi mahdotonta, seuraavat keinot voivat auttaa:

1. Pidä taukoja

Kokeile 20-20-sääntöä: käännä 20 minuutin välein katseesi pois näytöstä ja katso kaukaisuuteen 20 sekunnin ajan.

Käännä katseesi välillä kokonaan pois tietokoneen näytöstä.

2. Muista räpyttely

Silmät räpyttelevät tavallista harvemmin tarkkaa katselua vaativissa tehtävissä, kuten päätetyöskentelyssä. On arvioitu, että tietokoneen näyttöä katsoessa silmän räpyttelytahti hidastuu noin viidennekseen normaalista.

Räpyttelyn väheneminen lisää kuivasilmäisyyttä, koska luomet eivät pääse levittämään kyynelnestettä silmien pintaan normaaliin tapaan. Muista siis räpytellä!

3. Lataa sovellus

Tietokoneille, älypuhelimille ja tableteille on kehitetty sovelluksia, jotka vähentävät sinivalon määrää.

Kokeile esimerkiksi f.lux-nimistä sovellusta, joka toimii Windows- ja Mac-tietokoneilla sekä iPhonella ja iPadilla. Sovellus reagoi ympäröivään valoon ja muuttaa laitteen valoa tilanteen mukaan. Android-laitteilla toimivia vastaavia sovelluksia ovat esimerkiksi Bluelight Filter – Eye Care ja Twilight.

4. Käytä silmätippoja tai -suihkeita

Kuivasilmäisyyteen saa apua myös erilaisista tuotteista, kuten silmiä kostuttavista silmätipoista ja -suihkeista.

5. Kokeile tyrniöljyä

Silmien terveyteen voi vaikuttaa myös sisäisesti. Omega 7 kaksoistyrniöljykapseleiden syömisen on tieteellisesti todistettu auttavaa silmien kuivuuteen. Saatavilla on myös tyrniöljy-silmäsuihketta, joka suojaa silmiä kuivumiselta ja helpottaa kuivasilmäisyyden oireita.

Lähteet: Huffington Post, Prevent Blindness, Suomen Silmälääkäriyhdistys, Washington State University

Lue myös:

Kuivat silmät vaikuttavat jopa näkökykyyn – näin tunnistat oireet ja hoidat oikein

Kosteutta kuiville silmille

Silmätulehdus voi olla reuman oire – Nämä sairaudet paljastuvat silmistäsi

The post Älylaitteiden sinivalo aiheuttaa kuivasilmäisyyttä – 5 keinoa estää silmien kuivuminen appeared first on Anna.fi.

Endometrioosi on kohdun limakalvon pesäkesirottumatauti. Se tarkoittaa sitä, että kohdun ulkopuolella on kuukautiskierron aikana hormonitoiminnan muutoksiin reagoivaa kohdun limakalvon kaltaista kudosta.

Endometrioosista kärsii 10–15 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista. Viidesosalla endometrioosi on oireeton. Tautia onkin usein vaikea todeta.

– Endometrioosi voi aiheuttaa merkittävää haittaa naisen elämälle. Oireita voi tulla jo ennen kuukautisten alkamista ja sairaus on perinnöllinen. Osalta se löydetään vasta lapsettomuustutkimusten yhteydessä, toteaa Maija Boren Endometrioosiyhdistyksestä.

Millaisia oireita endometrioosi aiheuttaa?

Tyypillisiä oireita ovat kovat kuukautiskivut, jotka alkavat jo ennen kuukautisia ja voivat kestää usean päivän niiden alkamisen jälkeen. Tavalliset apteekin käsikauppalääkkeet eivät yleensä auta endometrioosin aiheuttamiin kipuihin.

Endometrioosin oireita ovat myös runsaat kuukautiset, yhdyntä- ja ulostamiskivut, krooninen kipu alavatsan, sukupuolielinten ja/tai lantion alueella, vuotohäiriöt, tärinän aiheuttama kipu, veriulosteet, virtsavaivat ja verivirtsaisuus, krooninen väsymys ja hartiapisto.

Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että jos kuukautiskierron oireet alkavat määritellä naisen elämää, silloin niihin pitäisi reagoida.

Miten endometrioosi todetaan?

Endometrioosidiagnoosin voi saada sopivan oirekuvan perusteella. Säännöllisesti pidetty oirepäiväkirja helpottaa lääkäriä samaan kokonaisvaltaisen kuvan endometrioosin aiheuttamista syklisistä oireista. Joskus varman diagnoosin voi saada vasta leikkauksessa, koska kaikki endometrioosipesäkkeet eivät näy esimerkiksi ultraäänitutkimuksessa.

Endometrioosiyhdistys on julkaissut ilmaisen Moona-mobiilioirepäiväkirjan kuukautisten seurantaan. Se auttaa tutustumaan omiin kuukautiskierron oireisiin ja havainnoimaan toistuvia, voimakkaita oireita.

Jos itsellään huomaa epätyypillisiä kuukautiskierron oireita, kannattaa ensin pitää oirepäiväkirjaa ja hakeutua sitten endometrioosiin erikoistuneelle gynekologille.

Miksi endometrioosia on joskus vaikea tunnistaa?

Endometrioosin oireet ovat hyvin moninaiset, eivätkä naiset välttämättä tiedä, että heidän kuukautiskiertoonsa liittyvät oireet eivät ole normaaleja.
Lääkäritkin tunnistavat huonosti endometrioosin. Etenkin ilman säännöllisesti pidettyä oirepäiväkirjaa naisten voi olla vaikea kertoa kattavasti vaikeiden oireiden vaikutuksesta heidän elämäänsä.

Endometrioosia on myös hankala todentaa. Epäily herää yleensä oireiden, gynekologisen ja ultraäänitutkimuksen perusteella. Varma taudinmääritys on mahdollinen vain vatsaontelon tähystyksessä eli laparoskopiassa.

Miten endometrioosia hoidetaan?

Koska endometrioosi on hormoniriippuvainen sairaus, sitä hoidetaan ensisijaisesti hormonilääkkeillä. Omaa hormonitoimintaa jarrutetaan yhdistelmäehkäisypillereillä, ehkäisyrenkaalla tai -laastarilla, joita käytetään useampi jakso peräkkäin ilman taukoja. Tällöin kohdun limakalvon ja endometrioosipesäkkeiden aktiivisuus vähenee. Koska vuoto tulee harvoin ja niukkana, sen kulkeutuminen vatsaonteloon vähenee.

Jos potilaan oireet pahenevat lääkehoidosta huolimatta, endometrioosia voidaan poistaa kirurgisesti. Leikkaukset tehdään pääsääntöisesti tähystyksellä eli laparoskopialla. Hormonilääkitystä jatketaan leikkausten jälkeenkin, jotta sairaus ei uusiutuisi.

Endometrioosin aiheuttamaa kipua voidaan hoitaa myös lääkkeettömästi. Toiset endometrioosia sairastavat antavat usein parhaat mahdolliset vinkit, joiden avulla voi löytää itselleen parhaan tavan hoitaa kipua.

Voidaanko endometrioosi parantaa?

Endometrioosi on krooninen sairaus, johon ei ole löytynyt lopullista parannuskeinoa. Joillain esimerkiksi raskaus voi helpottaa endometrioosin oireita, mutta sekään ei paranna sairautta lopullisesti.

Onko vaiva elinikäinen?

Endometrioosi on krooninen sairaus. Useimmilla endometrioosi hiipuu vaihdevuosien alkaessa, noin 50-vuotiaana, kun munasarjojen toiminta heikkenee ja estrogeenin tuotanto hiipuu.

Lue myös:

Vatsakramppeja, väsymystä, ulostuskipuja – tunnista piilevän endometrioosin oireet

Paula ryhtyi sijaisvanhemmaksi: ”Oivalsin, ettei biologinenkaan lapsi asu loputtomiin kotona”

10 kysymystä kovista kuukautiskivuista – erikoislääkäri vastaa

The post Kuukautiskipujen tai vuotohäiriöiden syynä endometrioosi? 6 kysymystä ja vastausta endometrioosista appeared first on Anna.fi.

Äänestä ja voita Salus-tuotepaketti. Saluksen kantava ajatus on ollut jo vuosikymmenien ajan kunnioitus kasvien hoitavia ja elimistöä tukevia ominaisuuksia kohtaan. Puhtaista ja suurimmalta osin luomulaatuisista raaka-aineista syntyneitä Salus-laatutuotteita on valmistettu vuodesta 1916 lähtien.
Palkintoon kuuluu viisi tuotetta. Nestemäinen Floradix on vatsaystävällinen ja hyvin imeytyvä rauta-vitamiinivalmiste, Floravital on sen gluteeniton, hiivaton ja makeuttamaton vaihtoehto. Salus Magnesium on luonnollinen ja hyvänmakuinen tapa täydentää elimistön magnesiumvarastoja. Salus Alpenkraft sisältää tarkoin valittuja yrttejä ja ainesosia, muun muassa hengitystä helpottavia eteerisiä öljyjä ja antibakteerista hunajaa, jotka rauhoittavat ärtynyttä kurkkua ja nielua. Salus Detox on puolestaan luomulaatuinen virkistävä puhdistuskuuri koko keholle.

The post Äänestä Annan nro 17 paras juttu ja voita Salus-tuotepaketti appeared first on Anna.fi.

Kannelmäen Terveystalon pieni neuvotteluhuone alkaa täyttyä eri-ikäisistä ja eri ammateissa toimivista naisista. Meitä yhdistää unettomuus, jonka vuoksi olemme tulleet työterveyshoitaja Mia Jokisalon vetämään unikouluun.

Viisi tapaamista kattavan unikoulun tavoitteena on vähentää uneen liittyviä ongelmia, opettaa keinoja hallita nukkumista, tukea unilääkkeiden käytön vähentämistä sekä vähentää uneen liittyvää suoritusahdistusta. Hoitomuoto on lääkkeetön ja perustuu Käypä hoito -suosituksiin.

Itse nukuin nelikymppiseksi kuin tukki. Silloin aloin stressaavassa elämänvaiheessa heräillä öisin yhä tiheämpään tahtiin miettimään milloin mitäkin. Vaikka moni asia on noista ajoista muuttunut, suden hetkellä heräämiset jäivät pysyviksi.

– Unettomuuden hoito ei ole tähtitiedettä, Mia vakuuttaa. Pienillä, sinnikkäillä käytöksen ja ajatusmallien muutoksilla pääsee hyviin tuloksiin.

Olen toiveikas, haluan uskoa että apu löytyy.

Uni tehdään päivällä

Jo ensitapaamisen aikana saamme rautaisannoksen tietoa aivojen toiminnasta ja vinkkejä parempaan uneen. Tärkeimmäksi perussäännöksi mieleeni jää soimaan lause ”uni tehdään päivällä”.

Jos aamu, päivä ja ilta täyttyvät jatkuvasta tekemisestä, kiireestä ja stressistä, on turha kuvitella että aivot osaavat pysähtyä nukkumaan mennessäkään. Kognitiivisessa ylivireystilassa ne jatkavat raksutustaan, eikä uni tule.

Ylivireystilaan jumittuneet, univajeesta kärsivät aivot luonnollisesti väsyvät. Väsyneenä aivot eivät osaa erotella olennaista epäolennaisesta, vaan jokainen ärsyke saa saman painoarvon. Siksi univaikeuksista kärsivä ihminen on helppo tunnistaa: hän on ärtyisä ja hermostuu pienistäkin arjen vastoinkäymisistä.

Kun omaa olemistaan hidastaa ja aivot saavat palautumishetkiä päivän aikana, ne osaavat rauhoittua nopeammin myös illalla. Lounas- ja kahvitaukoja ei siis kannata jättää väliin kiireen vuoksi, sillä ajan mittaan niiden poisjättämisestä saa maksaa kalliisti.

Kannattaa miettiä tarkoin myös vapaa-aikaansa: osaako silloin levätä vai jatkaako silloinkin eri asioiden suorittamista?

Aivokemiasta löytyy perustelu sillekin, miksi mieltä painavat asiat pitää käsitellä päiväsaikaan. Jos murheet työntää mielestään ja tukahduttaa ne tekemiseen, aivot tuovat ne pintaan tekemisen päätyttyä – eli herättävät yöllä.

Huolia ja murheita miettiessä on sisäistettävä, että vain osaan niistä on olemassa jokin ratkaisu. Ne ongelmat, joille ei itse voi mitään, on vain hyväksyttävä.

Vaikka asiat kuulostavat yksinkertaisilta, saan ahaa-elämyksiä. Tajuan tekeväni ja organisoivani asioita toisensa perään aamusta iltaan, mutta rentoutumisen paikkoja en oikein osaa itselleni järjestää. Hetkiä, jolloin vain olisin enkä miettisi, mitä seuraavaksi ehdin tehdä, ei ole tarpeeksi. Elämää pitää hidastaa ja tekemistä karsia.

Sängyssä saa harrastaa vain seksiä

Tärkeä opetus numero kaksi on sekin yksinkertainen: sänky on nukkumista varten.

– Suurin syy uniongelmiin on se, että sängyssä vietetään hereillä liikaa aikaa, Mia lataa.

Sängystä on tullut kodin viihdekeskus, jossa luetaan, pelataan, surffaillaan netissä, katsotaan telkkaria, syödään ja juodaan.

Nyt siihen pitää tehdä muutos. Seksiä sängyssä saa vielä harrastaa, mutta juuri muuta ei. Sänkyyn ei saa viedä tietokonetta, syötävää, juotavaa, pelejä, kännykkää, ei edes kirjaa.

Nielaisen. Nukkumaanmenorutiineihini kuuluu joko lukea kirjaa tai katsella HBO:n tai Netflixin sarjoja peiton alla. Pystynkö luopumaan tavoistani?

Mia antaa lukemisen suhteen armoa: kirjaa voi vielä sängyssä lukea, mutta korkeintaan 15 minuuttia. Jos uni ei sen jälkeen tule, sängystä pitää nousta pois ja jatkaa lukemista toisessa huoneessa, vaikkapa sohvalla. Sänkyyn saa palata vasta, kun alkaa nukuttaa.

Unirytmi kulkee puolentoistatunnin sykleissä

Siitä pääsemmekin seuraavaan hyvin yksinkertaiseen, mutta helposti ohitettavaan perusasiaan: kun alkaa nukuttaa, pitää mennä nukkumaan.

Jokaisella meillä on luontainen unirytmimme, joka kulkee puolentoista tunnin sykleissä.

Jos pidämme itseämme valveilla nukkumaanmenoajan ohi, seuraava otollinen nukahtamishetki tulee vasta puolentoista tunnin päästä. Mitään tiettyä aikaa, joka ihmisen pitäisi nukkua, ei sen sijaan ole. Jollekin riittää kuusi tuntia yössä, toiselle yhdeksän.

Toisaalta sänkyyn ei saa mennä, jos ei nukuta. Jos uni ei sänkyyn menon jälkeen tule 15 minuutissa, täytyy nousta ylös. Näin vältetään nukahtamisen yrittämistä, unen suorittamista.

Tavoitteena on pikkuvauvojen unikoulun tavoin luoda assosiaatio unen ja sängyn välillä. Sängyssä ei siis saa unta odotella, koska sängyssä hereillä vietetty aika ylläpitää unettomuutta. Kun sänkyyn mennään, siinä nukutaan.

Unen tuloa voi edistää himmentämällä valaistusta iltaa kohti, koska hämärä käynnistää aivojen melatoniinin erityksen.

Älä ota alkoholia kello kahdeksan jälkeen

Unikouluun kuuluu unipäiväkirjan pitäminen. Parin viikon ajan kirjaamme ylös vuoteeseen menoajat, unijaksot, heräämiset ja ylös nousemiset, mutta myös päivällä nautitut kahvit, kolajuomat, teet, alkoholiannokset – ja työajat.

Työajan seuraaminen on tärkeää, koska uniongelmaiset ovat usein ylitunnollisia suorittajia. Unettoman työteho on puolet normaalista, ja syyllisyyttään paikatakseen moni venyttää työpäiväänsä ja väsyy yhä enemmän. Oravanpyörä on valmis.

Kotitehtäväksi saamme vinkkejä tauotukseen. Aamuisin voi hidastaa kävelemällä töihin osan matkaa, lounastunnilla pitää poistua työhuoneesta, iltapäivällä kävellä korttelin ympäri.

Koska unettomuus nostaa makeannälkää, töihin kannattaa ostaa pussillinen omenoita. Säännölliset välipalat tasaavat verensokeria ja poistavat väsymystä paremmin kuin pitkin päivää hörpitty kahvi.

Myöskään alkoholi ei tee uniongelmista kärsivälle hyvää. Jo yksi viinilasillinen häiritsee unta, joten se pitäisi nauttia ennen kahdeksaa illalla; näin se ehtii poistua verestä ennen nukkumaanmenoa.

Alkoholi vaikuttaa myös siten, että pitkäkään uni ei virkistä eli uni ei ole palauttavaa. Kaksi annosta alkoholia nautittuaan palauttavaan uneen pääsee vasta viideltä aamulla, kolmen annoksen jälkeen siihen vaiheeseen ei ehdi normaaliyön aikana ollenkaan.

Jos viikonloppuna pämppää kunnolla, unesta ei tule palauttavaa moneen yöhön, vaan normaaliin työkuntoon palaa vasta torstaina.

Kun alkoholin vaikutukset uneen sisäistää, viinin lipittely alkaa tuntua lähes älyvapaalta touhulta.

Korjausliikkeet auttavat

En ole koskaan pitänyt työajoistani kirjaa, mutta nyt aloitan sen. Jo viikon kirjanpito paljastaa, että teen lähes aina hieman liian pitkää päivää, juon kahvia aivan liikaa ja liian myöhään, ja että herään tunniksi, pariksi joka yö.

Alan tehdä korjausliikkeitä: alan pitää töissä taukoja ja lopetan työt tiukasti kahdeksan tunnin jälkeen. En enää kanna työkonettani kotiin. Iltapäivisin en enää piristä itseäni kahvilla, vaan hedelmillä ja pähkinöillä. Puolenpäivän jälkeen en juo kahvia enää ollenkaan.

Iltaisin sammuttelen ylimääräisiä valoja ja polttelen sen sijaan kynttilöitä. Hoidan iltatoimet jo hyvissä ajoin, jotta olen valmis petiin heti kun siltä tuntuu. Ennen kukuin hereillä ainakin yhteentoista, nyt huomaan että luontainen kelloni käskee minun mennä nukkumaan kello 21.30.

Työn ja vapaa-ajan selkeä ero tekee päälle hyvää, mutta alan tajuta myös, että olen täyttänyt vapaa-aikani tekemisellä, joka ei minua virkistä. Sanon iltamenoille ei, ellen oikeasti halua jotakin tehdä tai jotakuta tavata. Alan ottaa aikaa itselleni ja kieltäydyn enää olemasta tyttäreni aina saatavilla oleva taksi. Tajuan, että hänen kuskaamisensa on minun omasta mielekkäästä vapaa-ajastani pois.

Tulee sekin ilta, jolloin istun ihmeissäni kotona ja tajuan, ettei minulla ole mitään tekemistä – voin siis tehdä juuri sitä, mitä haluan.

Apu löytyi

Kolme kuukautta ensitapaamisesta uniryhmä kokoontuu viidennen ja viimeisen kerran. Osallistujia on vetäjä Mian lisäksi enää vain kolme. En tiedä, miksi muut ovat jättäneet leikin kesken, mutta meitä jäljelle jääneitä yhdistää ainakin vahva sitoutuminen ryhmään ja saatuun oppiin. Olemme tehneet, mitä meille on neuvottu, ja olemme myös oppineet nukkumaan. Itse koen lähes käsittämättömänä sen, etten pariin viikkoon ole herännyt aamuöisin lainkaan.

Hymy on herkässä, kun ihastelemme toistemme muuttuneita olemuksia ja lisääntynyttä energiaa. Yllättäen jokainen meistä on myös laihtunut useita kiloja. Kun ei koko ajan väsytä, jaksaa lähteä ulos, jumpata, katsoa mitä syö.

Ihmettelemme sitä, kuinka paljon unikoulu elämäämme onkaan muuttanut – tai kuinka paljon meidän on pitänyt tapojamme ja olemistamme muuttaa unta saadaksemme. Turhan tekemisen karsiminen on tehnyt elämästä rauhallisempaa, mutta myös hyvällä tavalla itsekkäämpää. Unta auttaa se, että arvostamme omia tarpeitamme ja rajojamme.

Tulemme reagoimaan unella koko loppuelämämme, mutta nyt unettomuus on muuttunut ongelmasta voimavaraksi. Jatkossa uniongelmat kertovat meille, että jollain elämänalueellamme on korjaamisen varaa.

The post Apu unettomuuteen löytyi aikuisten unikoulusta appeared first on Anna.fi.

Lähes jokainen kärsii joskus elämänsä aikana päänsärystä. Kun päätä särkee, helpotusta haetaan useimmiten särkylääkkeistä. Särkylääkkeet kuitenkin poistavat vain oireen eli kivun mutta eivät päänsäryn syytä. Särkylääkkeet voivat myös aiheuttaa särkylääkepäänsärkyä, jos niitä käytetään liian usein.

Ayurvedan eli intialaisen perinnelääketieteen mukaan päänsäryn karkottamiseen ei tarvita lääkkeitä. Olennaista on keskittyä päänsäryn syyhyn, jotta ongelma saadaan ratkaistua.

Ayurveda näkee päänsäryn kehon hälytysmerkkinä ja viestinä siitä, etä ihmisen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kehoonsa, mieleensä ja tunteisiinsa. Usein kivun syy löytyy ihmisen elintavoista ja doshien eli vatan, pittan ja kaphan epätasapainosta. Päänsärky poistuu, kun doshat saadaan jälleen tasapainoon.

Listasimme kolme erilaista päänsärkyä ja selvitimme, kuinka niitä ayurvedan oppien mukaan hoidetaan ja ehkäistään.

1. Jännityspäänsärky: pittan ja vatan epätasapaino

Jännityspäänsärky ilmenee tasaisena, puristavana, kiristävänä ja vannemaisena kipuna. Särky asettuu usein ohimoille, päälaelle tai takaraivolle. Myös  vihlaisevia ja repiviä kipuja voi esiintyä.

Ayurvedan mukaan jännityspäänsärky juontaa juurensa ihmisen elämäntapoihin. Päänsärky voi johtua esimerkiksi liian kiireisestä elämänrytmistä, lepäämisen unohtamisesta ja aterioiden väliin jättämisestä.

Miten hoidetaan?

1. Pidä kiinni säännöllisestä ruokarytmistä.

2. Noudata pitta-vata-ruokavaliota eli suosi lämpimiä, keitettyjä ja kosteita ruokia kuten patoja ja keittoja. Vältä kylmiä, kuivia ja kevyitä ruokia kuten korppuja ja riisikakkuja. Suosi makeita ja suolaisia makuja ja vältä vahvasti maustettuja ruokia.

3. Muista juoda vettä. Vältä kahvia ja kofeiinipitoisia juomia.

4. Kokeile rauhoittavia aromaattisia öljyjä: piparminttua ja laventelia.

5. Hiero ohimoille santelipuujauheesta ja ruusuöljystä sekoitettua tahnaa.

2. Migreeni: vatan epätasapaino

Migreeni tuntuu sykkivänä ja toispuolisena kipuna, johon liittyy usein pahoinvointia sekä valo- ja hajuherkkyyttä.

Ayurvedan mukaan migreenin voi laukaista kuukautiskierto, unettomuus, nälkä, liiallinen tietokoneen käyttö ja elimistöä myrkyttävät aineet, kuten alkoholi. Migreenit ovat usein myös vata-elämäntyylin eli epäsäännöllisen arjen ja rutiinien puuttumisen seurausta. Vata–kehotyyppiä edustavat ihmiset ovat myös usein muita taipuvaisempia kärsimään migreenistä.

Miten hoidetaan?

1. Noudata säännöllistä uni- ja ruokarytmiä.

2. Noudata vataa tasapainottavaa ruokavaliota: suosi lämpimiä ja keitettyjä ruokia sekä lämmittäviä mausteita, kuten inkivääriä, kuminaa ja mustapippuria. Vältä katkeria ja pistäviä makuja, kofeiinia, kovia juustoja sekä kylmiä ja kuivia ruokia.

3. Rauhoitu, rentoudu ja ulkoile päivittäin.

4. Tee migreenin aikana rauhoittavia jooga-asentoja. Tällaisia ovat muun muassa lapsen asento eli balasana ja selinmakuulla jalkojen nostaminen seinää vasten eli viparita karani. Kokeile myös lantiota avaavia asentoja, kuten supta virasanaa, jossa selinmakuulla jalkapohjat ovat kiinni toisissaan ja polvet avautuvat kohti lattiaa. Liike antaa vata-energialle mahdollisuuden poistua kehosta.

Myös rauhallinen joogahengitys voi auttaa, sillä se saa elimistön päästämään irti ”taistele tai pakene” -tilasta. Voit joko pitää sisään- ja uloshengityksen yhtä pitkinä eli noudattaa sama vritti -hengitystä tai kokeilla vishama vritti –hengitystä, jossa uloshengitys kestää hieman pidempään kuin sisäänhengitys.

5. Kokeile rauhoittavia piparminttu- ja laventeliöljyjä.

3. Poskionteloihin liittyvä päänsärky: kaphan epätasapaino

Päänsärky voi olla seurausta tukossa olevista poskionteloista. Tällöin päänsäryn lisäksi esiintyy usein nuhaa ja painontuntemusta poskipäissä.

Ayurvedan mukaan erityisesti kapha-kehotyyppiä edustavat kärsivät tukkoisuuteen liittyvästä päänsärystä. Särky voi myös johtua kaphaa epätasapainottavista elintavoista, kuten laiskottelusta tai ruokavaliosta, jossa on liikaa raskaita ja paistettuja ruokia.

Miten hoidetaan?

1. Noudata kaphaa rauhoittavaa ruokavaliota. Suosi lämpimiä, kevyitä ja kuivia ruokia ja vältä kylmiä, raskaita ja rasvaisia ruokia. Käytä mausteina kanelia, inkivääriä, basilikaa ja mustapippuria.

2. Lähde ulos ja hengitä raikasta ilmaa.

3. Harrasta enemmän liikuntaa. Liiku päivittäin vähintään kevyesti.

4. Kokeile poskionteloita puhdistavia eteerisiä öljyjä, kuten eukalyptus-, mentoli-, piparminttu- ja kamferiöljyä.

5. Tee höyryhoito, joka avaa hengitysteitä. Täytä vati kuumalla vedellä ja lisää joukkoon muutama tippa eukalyptus-, piparminttu- tai rosmariiniöljyä. Asetu vadin ääreen ja vedä pyyhe pääsi ja vadin suojaksi niin, että muodostat ikään kuin pienen höyryteltan. Hengitä höyryä 5–10 minuutin ajan silmät suljettuina. Tämän jälkeen voit vielä huuhdella nenän ontelot nenäkannun avulla.

Lähteet: Ayurveda College, Terveyskirjasto, Yoga International, Yoga Journal

Lue myös:

Testaa, mikä ayurveda-kehotyyppi olet – Nämä asiat saavat sinut voimaan paremmin

Tällaista ruokaa juuri sinun kannattaisi ayurvedan mukaan syödä – 3 ruokavaliota eri kehotyypeille

Hoida päänsärky ilman lääkkeitä ja haittoja – 10 helppoa kotikonstia

Usein toistuva päänsärky – harmiton oire vai lääkärin paikka?

Ei sittenkään migreeniä? Hortonin syndrooma eli itsemurhapäänsärky aiheuttaa lamauttavia kipukohtauksia – näin tunnistat ja hoidat

The post Päänsäryn hoitaminen ilman särkylääkettä: näin päänsärystä pääsee eroon ayurvedan keinoin appeared first on Anna.fi.

Pieni paine ja sopiva stressi auttavat ihmistä saavuttamaan tavoitteitaan ja tuntemaan olonsa elinvoimaiseksi. Jatkuva ja krooninen stressitila sen sijaan aiheuttaa ongelmia.

Stressi voi oireilla muun muassa muisti- ja unihäiriöinä, päänsärkynä, niskakipuina, suolisto-ongelmina, kohonneena verenpaineena ja äkillisinä mielialanvaihteluina.  Jatkuvasti käynnissä oleva ”taistele tai pakene” -reaktio estää ihmistä rentoutumasta ja voi johtaa jopa sairastumiseen.

Kundaliinijoogan opettaja Noora Lintukankaan mukaan stressiä ei kannata pitää sisällään. Lintukangas kertoo tuoreessa Viihdy omassa arjessasi (Otava 2017) kirjassaan, kuinka stressistä voi päästä irti kundaliinijoogan avulla.

Kaikki lähtee hengityksestä

Kundaliinijooga tähtää tietoisuuden kasvattamiseen, tasapainotilan tunnistamiseen ja läsnäoloon. Sen oppien mukaan kaikki lähtee liikkeelle hengityksestä, joka on myös suorin tie ihmisen ytimeen.

Sisäänhengitys tuo ihmiselle elinvoimaa ja uutta energiaa, kun taas uloshengityksellä ihminen luopuu ja pääsee irti vanhoista asioista. Hengitys on myös yksi harvoista asioista, joita ihminen pystyy kaaoksen keskellä konkreettisesti säätelemään.

Poimimme Lintukankaan kirjasta 3 rentouttavaa hengitysharjoitusta, jotka auttavat mieltä ja kehoa palautumaan stressaavasta tilanteesta. Harjoitukset voi tehdä keskellä päivää eikä niihin vaadita kuin muutama minuutti aikaa.

1. Kiihtyneen sykkeen rauhoitus

Sisäänhengityksellä ihmisen syke kiihtyy ja uloshengityksellä hidastuu. Kun uloshengitys on sisäänhengitystä pidempi, syke pääsee rauhoittumaan.

Tee näin: Hengitä nenän kautta sisään ja ulos niin, että uloshengitys on puolet pidempi kuin sisäänhengitys. Voit esimerkiksi laskea sisäänhengityksellä neljään ja uloshengityksellä kahdeksaan. Tunne, kuinka rintakehäsi nousee ja laskee ja kehosi rauhoittuu.

Kesto: Noin 3 minuuttia tai niin kauan kuin haluat.

2. Tietoinen irtipäästäminen

Stressin saa hallintaan, kun siitä opettelee päästämään tietoisesti irti ja antamaan tilaa uudelle energialle.

Tee näin: Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos. Kuvittele, että jokaisella uloshengityksellä päästät irti vanhasta ja tarpeettomasta ja jokaisella sisäänhengityksellä saat sisällesi uutta energiaa. Pidä selkä suorana, jotta hengitys ja energiat pääsevät kulkemaan mahdollisimman vapaina.

Kesto: Noin 3 minuuttia tai niin kauan kuin haluat.

3. Stressin purkaminen meditaatiolla

Meditaatioharjoitus auttaa poistamaan mieleen jääneitä huolia ja pääsemään irti peloista.

Tee näin: Asetu istumaan risti-istuntaan. Pidä selkä suorana ja tuo kädet rintakehän etupuolelle niin, että sormenpäät koskettavat toisiaan mutta kämmenten väliin jää ilmaa. Sormenpäät osoittavat ylöspäin ja silmät ovat suljettuina.

Hengitä nenän kautta sisään viiteen laskien. Pidätä sitten hengitystäsi viiteen laskien ja hengitä lopulta ulos viiteen laskien. Tunne kuinka stressi vähitellen kaikkoaa.

Kesto: 3–30 minuuttia.

Lähde: Noora Lintukangas: Viihdy omassa arjessasi – Mielen ja kehon harjoituksia kaaoksen keskelle (Otava 2017).

Lue myös:

Näin kehosi viestii stressistä – 8 hälytysmerkkiä ja paljastava hengitystesti

Stressiä, paniikkihäiriö, masennusta – Rebirthing-hengitys auttaa moneen ongelmaan

Verenpaine kuriin joogan avulla – 6 verenpainetta alentavaa jooga-asentoa

Tämä helppo rentoutusharjoitus toimii: nukahdat nopeammin ja nukut paremmin

The post Vähennä stressiä kundaliinijoogan avulla – 3 yksinkertaista hengitysharjoitusta appeared first on Anna.fi.

Tukkoinen nenä tuntuu inhottavalta ja tekee hengittämisestä vaikeaa. Nenän tukkoisuudesta puhutaan, kun hengitys ei kulje nenän kautta normaalisti ja nenä tuntuu olevan ummessa.

Flunssa on yleinen syy nenän tukkoisuuteen ja nuhaan, mutta jos tukkoisuus on pitkäaikaista, yli viikon kestävää tai jatkuvaa, kyse on luultavasti jostain muusta kuin flunssasta.

Selvitimme 9 yleistä syytä nenän jatkuvaan tukkoisuuteen.

1. Allerginen nuha

Allerginen nuha voi ajoittua tiettyyn vuodenaikaan tai jatkua ympäri vuoden. Nuhan taustalla voi olla esimerkiksi siitepöly, eläinhilse, jauhot tai pöly.

Mistä tunnistaa?

Nenän tukkoisuuden lisäksi allergisen nuhan yleisiä oireita ovat aivastelu, kirkas vuoto nenästä sekä silmien sidekalvon tulehdus. Tällöin silmät punoittavat ja kutiavat ja luomet turpoavat. Myös astmaoireita voi esiintyä.

2. Ei-allerginen yliherkkyysnuha

Allergistyyppistä nuhaa esiintyy myös ilman allergiaa. Syynä voivat olla muun muassa veto, tupakansavu, erilaiset tuoksut, lämpötilan vaihtelu tai ruumiillinen rasitus.

Mistä tunnistaa?

Nenän tukkoisuuden lisäksi yleisiä oireita ovat aivastelu ja kirkas vuoto nenästä. Ei-allerginen yliherkkyysnuha oireilee useimmiten ulkoilmassa, jolloin ihmisellä voi olla koko ajan tippa nenän päässä.

Yliherkyysnuhassa nenä voi myös olla tukossa aamuisin heräämisen jälkeen, mutta aamun kuluessa tukkoisuus usein vähenee.

Jos tukkoisuutta ilmenee liikunnan yhteydessä, puhutaan rasitusnuhasta, joka sekin lasketaan yliherkkyysnuhaksi. Tällöin nenä tukkeutuu, nenästä tippuu kirkasta nestettä ja nieluun valuu limaa. Sekä sisä- että ulkoliikunta voivat aiheuttaa rasitusnuhaa.

3. Nenän polyypit

Nenän hyvänlaatuiset limakalvopullistumat eli polyypit voivat tukkia sieraimet kokonaan. Varmaa syytä polyyppien syntymiselle ei tiedetä.

Mistä tunnistaa?

Nenän tukkoisuuden lisäksi yleisiä oireita ovat kirkas vuoto nenästä, hajuaistin heikentyminen, päänsärky, uniongelmat ja pitkään kestävät flunssat, joihin liittyy pahanhajuista nuhaa.

4. Rakennevika

Nenän rakennevika, kuten väliseinän vinous, voi aiheuttaa jatkuvaa tukkoisuuden tunnetta.

Mistä tunnistaa? 

Jos nenä on jatkuvasti vain toiselta puolelta tukossa, kyse voi olla rakenneviasta.

5. Kuiva ilma

Nenän limakalvot voivat kuivua kylmän ulkoilman tai kuivan huoneilman vaikutuksesta. Kuiva ilma aiheuttaa tukkoisuutta erityisesti talvisin.

Mistä tunnistaa?

Nenän tukkoisuus liittyy selvästi kylmään vuodenaikaan ja kuivaan pakkasilmaan.

6. Tupakointi

Tupakointi aiheuttaa nenän limakalvojen ärsytystä ja turvotusta, mistä seuraa tukkoisuuden tunnetta.

Mistä tunnistaa?

Jos tupakoimattomuus poistaa tukkoisuuden, tupakka on luultavasti syynä nenän jatkuvaan tukkoisuuteen.

7. Pitkäaikainen poskiontelotulehdus

Jos poskiontelotulehdus jostain syystä pitkittyy eikä parane tavanomaisella hoidolla, nenä tuntuu jatkuvasti tukkoiselta. Pitkittyneestä tai kroonistuneesta poskiontelotulehduksesta puhutaan, kun tulehdus kestää yli 12 viikkoa.

Mistä tunnistaa?

Mikäli olet sairastanut poskiontelotulehduksen, mutta hoidosta huolimatta kärsit yhä nenän tukkoisuudesta, liman erittymisestä ja hengitystieoireista, saatat kärsiä pitkittyneestä poskiontelotulehduksesta.

8. Tietyt lääkkeet

Jotkin verenpaine- ja psyykenlääkkeet, nenän limakalvoja supistavien nenäsumutteiden tai -tippojen pitkäaikainen käyttö sekä nenän kortisonihoito liian suurella annoksella voivat aiheuttaa nenän tukkoisuutta.

Mistä tunnistaa?

Jos käytössäsi on jokin lääke, jonka tiedetään aiheuttavan nenän tukkoisuutta, tukkoisuus voi johtua lääkkeen käytöstä.

9. Home

Homeet aiheuttavat monenlaisia ärsytysoireita ja pitkittyneitä infektioita, jotka tekevät nenän tukkoiseksi.

Mistä tunnistaa? 

Nenän tukkoisuuden lisäksi voi esiintyä kurkun karkeutta, kurkkukipua, liman erittymistä, yskää, hengenahdistusta, silmäoireita ja iho-oireita. Oireilu liittyy tiettyyn tilaan tai paikkaan ja helpottaa, kun tilasta poistutaan.

Milloin jatkuvasta nenän tukkoisuudesta pitää lähteä lääkäriin?

Jos ihminen tietää selvän ja ilmeisen syyn nenänsä tukkoisuuteen, hän voi itse vaikuttaa asiaan. Jos kylmä sää saa nenän tukkoon, kaulahuivin käyttö suun ja nenän edessä voi auttaa, tai jos tukkoisuus johtuu tupakoinnista, tupakoinnin lopettaminen on ratkaisu ongelmaan.

Mikäli kyse puolestaan on allergisesta nuhasta, allergiaa aiheuttavia ärsykkeitä kannattaa pyrkiä välttämään.

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos tukkoisuuden syy ei omalla päättelyllä selviä tai jos uskoo asian vaativan lääketieteellistä hoitoa tai toimenpiteitä.

Lähteet: Health Line, Hengitysliitto ja Terveyskirjasto

Lue myös:

Allergiaa vai homeongelma? Maria Nordin neuvoo: Näin tunnistat homealtistuksen oireet

Nenä vuotaa ja aivastuttaa – Mistä tiedän, onko se katupölyä, allergiaa vai flunssaa?

Hoida allergia ajoissa: Siitepölykausi tekee jo tuloaan

Voiko kurkkukivussa mennä lenkille? Urheilulääkäri Pippa Laukka kertoo, saako flunssassa treenata

The post Nenä jatkuvasti tukossa? Tunnista 9 eri syytä, joista pitkäaikainen tukkoisuus voi johtua appeared first on Anna.fi.

Väki nuokkui aamuäreänä bussissa. Uni painoi vielä luomia, eikä istuimia riittänyt kaikille.

Anastasia Frei, 23, nytkähteli käytävällä muiden mukana ja hymyili itsekseen. Tässä hän oli, ihmisten keskellä, matkalla töihin.

Pari vuotta aiemmin Ani oli kuunnellut kaihoisana, kun ystävät valittivat kiireistään. Päivät täyttyivät opiskeluista, töistä ja biletyksestä. Ani olisi antanut mitä tahansa, että hänelläkin olisi ollut kiire.

Mutta Ani makasi sairaalassa eristyksissä. Hänen maailmansa oli pysähtynyt abikeväänä.

Eihän syöpä nuorille tule

”Ikävä kyllä, tämä on syöpää.” Ani luuli kuulleensa väärin. Sairaanhoitaja poisti juuri hänen kaulaltaan tikkejä, jotka siihen oli ommeltu aiemmin koepalan ottamisen yhteydessä. Lääkäri oli silloin vihjannut, että kyse saattaa olla lymfoomasta eli imusolmukesyövästä. Ani torjui ajatuksen. Eihän syöpä nuorille tule. Ja hän oli vasta 19-vuotias.

Anin selän takaa kuului raskas huokaus. Isä oli tyttärensä tukena vastaanotolla, äiti odotti käytävässä.

– Ensimmäinen ajatukseni oli, että kuolen. Seuraavaksi mietin, miten pystyn kertomaan tästä äidille.

Oireet olivat alkaneet edellisenä syksynä. Kaulaan ilmestyi outo patti ja iho kutisi sietämättömästi. Ani kävi usean lääkärin vastaanotolla ja kaikki vakuuttivat, että vaivat ovat vaarattomia. Kunnes eräs heistä otti patista koepalan.

Kun tikit oli poistettu, Ani sulkeutui käytävän vessaan. Oli saatava olla hetki yksin. Oven läpi hän kuuli isän matalan äänen ja äidin itkun.

”Anteeksi äiti”, hän ajatteli. ”Anteeksi, että joudun tuottamaan sinulle näin suurta tuskaa.”

Itsesääliä ja piilottelua

Hoito käynnistettiin pian. Ani kävi kahden viikon välein sairaalassa sytostaattihoidossa. Sen jälkeen olo oli usein niin heikko, että pelkkä sängystä nouseminen vaati ponnisteluja. Ani kylpi itsesäälissä. Edes tieto siitä, että 90 prosenttia tautiin sairastuneista paranee, ei juuri lohduttanut.

Onneksi ylioppilaskirjoitukset olivat jo lähes kokonaan takana. Koulussa Ani vaikeni sairaudestaan. Hän ei halunnut leimautua siksi tytöksi, jolla on syöpä.

Silti olo oli ulkopuolinen. Muut tytöt suunnittelivat juhlamekkojaan ja kampauksiaan, mutta Ania ei voinut vähempää kiinnostaa. Suihkussa hän purskahti itkuun, kun kylpyhuoneen lattia täyttyi hiustukoista. Onneksi uudenlainen leikkaus hämäsi niin, ettei kukaan huomannut mitään.

Päiväkaudet Ani tuijotti tv-sarjoja ja elokuvia, muttei pystynyt keskittymään. Ajatukset kulkivat kehää: Ylioppilaskevät! Tämän kuuluisi olla elämän onnellisinta aikaa. Ani oli kaavaillut hakevansa yliopistoon lukemaan kasvatustieteitä.

– Mutta mitä järkeä oli suunnitella tulevaisuutta, kun en tiennyt, olenko edes hengissä vuoden päästä.

Ylioppilasjuhlia vietettiin perhepiirissä. Kun tuoreet valkolakit levittäytyivät illalla kaupungin ravintoloihin, Ani sulkeutui huoneeseensa ja nukahti itkuunsa.

”Ajattelin, että painajainen oli ohi”

”No, olenko nyt terve?” Kahden kuukauden hoitojakso oli päättynyt, ja Ani odotti malttamattomana, että syöpä julistettaisiin selätetyksi. Lääkärin vastaus oli välttelevä. Tietokonetomografian mukaan kasvain oli kutistunut ja muuttunut epäaktiiviseksi. Se sai riittää.

– Ajattelin, että painajainen on vihdoin ohi ja voin alkaa elää normaalia nuoren naisen elämää.

Ani pääsi Metropoliaan opiskelemaan sosiaalialaa ja muutti yhteen poikakaverinsa kanssa. Tapasi ystäviä, harrasti ja biletti. Puolen vuoden kuluttua alkoi kova päänsärky. Ehkä migreeni, Ani tuumi.

Kontrollikäynnillä lääkäri totesi veren tulehdusarvojen olevan korkealla. Hän lähetti potilaan tietokonekuvaukseen. Tulos oli sokki. Kuvassa keuhkoja varjosti pahannäköinen möykky, ja pienempiä pesäkkeitä oli levinnyt myös sydämeen.

Ani soitti isosiskolleen, joka riensi heti lohduttamaan.

– Ensi järkytyksestä toivuttuani päätin, että tästä selvitään. Minä taistelen!

Enää Ani ei salannut sairauttaan. Edessä olisivat aiempaa rankemmat sytostaattihoidot ja kantasolunsiirto omista soluista. Hän joutuisi sairaalaan kuukaudeksi ja tukka lähtisi. Kaikki tuki olisi tarpeen.

Ja sitä tuli.

– Parhaita olivat ne hetket, kun ystävien kanssa tehtiin jotakin tavallista, selailtiin lehtiä tai lakattiin kynsiä. Se vei ajatukset pois hoidoista. Läheiset kantoivat minut myös yli epätoivon hetkien. Sain voimaa siitä, etten taistellut yksin.

Peilikuva muuttui vieraaksi

Parranajokoneen matala surina kuulosti Anin korvissa katuporalta. Kun hiukset olivat alkaneet putoilla, Ani pyysi poikaystävää ajelemaan loputkin. Toimituksen ajan hän istui kylpyhuoneessa silmät kiinni.

– Kun vielä ripset ja kulmakarvatkin lähtivät, peilikuva muuttui täysin vieraaksi. Onneksi läheiset vakuuttivat, että olen kaunis kaljunakin.

Ylimääräistä huomiota välttääkseen Ani hankki peruukin ja opetteli piirtämään itselleen kulmat. Hän lohduttautui sillä, että karvat kasvaisivat vielä takaisin.

Hoitojen rankimmassa vaiheessa isosisko oli luvannut, että Anin toivuttua he lähtisivät yhdessä Pariisiin. Odotettu matka koitti toukokuussa 2014.

Siskokset kipusivat Eiffel-torniin, kuljeskelivat Seinen rannoilla ja pysähtelivät katukuppiloihin nostamaan maljoja. Cin cin, elämälle!

Mutta painajainen ei ollut vielä ohi.

”Olin varma, että tällä kertaa kuolen”

Lokakuussa koitti kontrollikäynnin aika. Odotellessaan vuoroaan Ani selaili huolettomana naistenlehtiä ja tutki kosmetiikkanäytteitä. Takana oli vuosi normaalia elämää, opiskelua ja työharjoittelua. Olo oli mitä mainioin.

Mutta lääkärillä oli taas huonoja uutisia: kaulan imusolmukkeessa näkyi aktiivisuutta.

Kotiin päästyään Ani romahti. Hän paiskoi tyynyjä, itki ja huusi. Sisällä velloi hirvittävä raivo.

– Tuntui, että tämä oli jo liikaa. Enkö ollut jo käynyt läpi tarpeeksi rankkoja asioita? Eikö perheeni ollut kokenut riittävästi tuskaa? Olin varma, että tällä kertaa kuolen.

Lääkäri antoi kuitenkin toivoa. Kantasolunsiirto vieraalta luovuttajalta voisi nujertaa taudin kokonaan. Hoitoon sisältyi tosin riskejä: sydän voi pettää, voi tulla hyljintää tai muita komplikaatioita. Ani päätti tarttua ojennettuun oljenkorteen, tuli mitä tuli.

Kuukausi eristyshuoneessa

Seuraavan vuoden maaliskuussa löytyi sopiva luovuttaja.

– Olin jo lopen kyllästynyt olemaan välitilassa. Elämä oli jatkuvaa odottelua ja epätietoisuutta.

Ani vietti jälleen kuukauden sairaalassa, eristyshuoneessa. Vierailijat joutuivat desinfioimaan kätensä huolellisesti. Ani tunsi olevansa likainen tautipesäke, vaikka varotoimet johtuivatkin siitä, etteivät muut tartuttaisi pöpöjä häneen. Pahinta oli kosketuskielto.

– Olen hyvin hellyydenkipeä, ja erityisesti silloin kaipasin haleja ja silittelyä. Läheiset kävivät onneksi joka päivä. Mutta kun he lähtivät, yksinäisyys tuntui musertavalta.

Hoitojakson päätyttyä sisko ja poikaystävä tulivat noutamaan Anin kotiin. Oli vappu, ja hakijoilla oli mukanaan ilmapalloja ja serpentiinejä. Jo sairaalan pihalla Ani pysähtyi vetämään aistit täyteen ulkomaailmaa. Ruoho oli alkanut vihertää, puiden silmut olivat puhkeamaisillaan. Taivas näytti huikaisevan siniseltä.

Siinä hän seisoi, kalju tyttö vappupallot kädessä ja hymyili typertyneenä.

Öisin kuolemanpelkoa ei päässyt pakoon

Tänä keväänä, pääsiäislauantaina, oli taas juhlan aika. Ani läheisineen kilisteli samppanjaa. Viimeisen hoitokerran päättymisestä on kulunut kaksi vuotta, eivätkä oireet ole uusineet. Äiti itki, tällä kertaa ilosta.

23-vuotias Ani on nyt hyvin erilainen nuori nainen kuin se abityttö, joka sairastui. Parikymppisenä ihminen uskoo vielä elävänsä ikuisesti. Vanheneminen ja kuolema ovat niin kaukaisia asioita, että ne eivät tunnu koskettavan itseä. Anilta tämä usko vietiin.

– Aluksi en osannut käsitellä asiaa lainkaan. Ihmettelin, miksi juuri minä. Mitä pahaa olin tehnyt ansaitakseni tämän?

Päiväaikaan Ani hätisti kuoleman ajatukset loitolle, mutta yön yksinäisinä tunteina niitä ei päässyt pakoon. Hän näki mielessään oman arkkunsa ja surevan perheen sen ympärillä. Entä jos kaikki päättyy ihan liian aikaisin?

Ani päätti, että oli aikaa jäljellä sitten kuukausia tai vuosikymmeniä, hän eläisi täysillä. Hän karistaisi pois kielteiset ajatukset ja turhan valittamisen ja keskittyisi asioihin, jotka tuottavat iloa ja hyvää oloa.

Hän unohti epäterveelliset herkut, hankki mehulingon ja lisäsi ruokavalioonsa runsaasti tuoreita kasviksia. Hän osti järjestelmäkameran ja aloitti valokuvausharrastuksen. Hän osallistui joogakurssille, vaikka pelkäsi, että peruukki lentää päästä jossakin vaikeassa asanassa.

– Olen menettänyt viisi vuotta elämästäni. Nyt on halu nähdä ja kokea.

Myös parisuhdekuviot ja ammattihaaveet menivät uusiksi. Tällä hetkellä Ani on sinkku. Hän työskentelee myyjänä ja miettii, mitä oikeasti haluaisi opiskella.

Syöpä kulkee mukana läpi elämän

Yhä silloin tällöin Anin sormet eksyvät kaulalle: ei kai siellä tunnu mitään ylimääräistä? Katetrin jättämät arvet ihossa ovat haalenneet liki näkymättömiksi. Mieleen sairaus jätti pysyvän jäljen.

– Kuvittelin, että kun hoidot ovat ohi, en ajattele syöpää enää ikinä. Mutta kyllä se kulkee mukana läpi elämän.

Työhaastattelussa täytyy selittää, miksi ansioluettelossa on aukkoja. Uusia ihmisiä tavatessa on valittava hetki, jolloin kertoo sairaudesta. Vaikka vastaanotto on ollut kannustava, sana ”syöpä” pysäyttää aina.

Ani kertoo tarinaansa tyynesti ja tunteilematta. Kokemusten hyväksymisessä on auttanut terapia. Kun sitä ensimmäistä kertaa tarjottiin, Ani kieltäytyi. Onhan hänellä perhe ja ystävät.

– Sitten oivalsin, että läheisiään haluaa aina vähän suojella, mutta tuntemattomalle ammattiauttajalle voin purkaa ihan kaiken. Usein poistuin vastaanotolta silmät turvoksissa ja naama punaisena. Nyt tuntuu siltä, että painolasti on poissa.

Vaikka Ani puhuu sairausajasta taisteluna, hän ei pidä syöpää vihollisenaan. Pikemminkin se on ollut opettaja, tyly mutta tarpeellinen. Ani jopa kirjoitti sille kiitoskirjeen, joka alkoi kauniisti: ”Rakas syöpä”.

Suurin syövän opetuksista on: tämä riittää.

– On hienoa, että on tavoitteita ja unelmia. Mutta yhtä hienoa on se, että on arki ja kiire.

Siksi Ania hymyilyttää ruuhkabussissakin.

Lue myös:

Syöpää sairastava Sanna, 43: ”Sairastunutta ei saa kohdella kuin kuolemaantuomittua”

Katrin tyttärellä on kasvanut riski sairastua syöpään: ”En halua, että hänen elämänsä kuluu huolehtimiseen”

Syövän sairastanut Hidasta elämää -sivuston perustaja Pekka ”Pequ” Nieminen: ”Vastoinkäymiset eivät ole sattumaa”

The post Ylioppilaskeväänään syöpään sairastunut Ani: ”Olen menettänyt viisi vuotta elämästäni” appeared first on Anna.fi.

”Inkontinenssi – hieno nimi virtsankarkailulle, joka on naisten yleisempiä mutta varmasti vaietuimpia vaivoja. Melkein joka kolmas nainen kärsii jossain vaiheessa elämäänsä näistä ongelmista.

Naisilla voi olla virtsankarkailuongelmia jo raskausaikana. Ainakin minulla oli. Aina piti olla vessareitit selvillä, kolikot taskussa ja TENAt laukussa. Piti jopa käydä varastoon veskissä.

Virtsankarkailuun voi olla syynä erkaantuneet vatsalihakset, gynekologinen laskeuma tai joku muu ongelma, mutta ilman näitäkin syitä riittää, että on vaihdevuosi-ikäinen. Oli ongelman aiheuttaja mikä hyvänsä, kannattaa varoa yskimistä, aivastuksia ja raskaita nosteluita ainakin julkisilla paikoilla. Jopa hillitön nauraminen saattaa päästää pienen karkulaisen matkaan. Onneksi laukussa on varmuuden vuoksi mukana TENA.

Minulla on ollut ainakin 50 oiretta ja ongelmaa vaihdevuosien takia. Kuumien aallokoiden loiskiessa tämä virtsankarkailu on ollut oireista hankalin ja ehkä työläin. En tiennyt asiasta ennen kuin vaihdevuodet osuivat kohdalle, sillä ymmärrettävästi kukaan ei ollut puhunut, ettei vessaan välttämättä aina ehdi.

Luin virtsankarkailuongelmasta ensimmäisen kerran hormonikorvauspakkauksesta. Kun tietoa ei oikeastaan ollut missään, päätimme sisareni kanssa alkaa tutkia asioita. Olihan meillä vuosien kokemus monenlaisista oireista.

Tottahan olimme käyneet lääkäreissä, mutta asiat eivät oikein käynneillä selvinneet. Kirjoitimme aiheesta jopa Hilmapäivät-kirjan ja myöhemmin gynekologini paljastikin minulle, että sen ansiosta monet naiset tulevat nykyään vastaanotolle ja kertovat, että heillä on samoja oireita kuin sillä Riitta Väisäselläkin.

Tässä iässä kotoa poistuessa täytyy aina varautua hieman hillitsemään itseään ja varautua yllätyksiin – ehkäpä ottaa mukaan jopa varasetti vaatteita. Vaikka hankala vaiva haittaakin harrastuksia, pomppuja ja hyppyjä, ratsastusta ja kärryajelua, ei kannata vaipua epätoivoon. Onneksi apuna on kaikenlaisia jumppia, lantionpohjalihasten fysioterapiaa ja lääkkeitä sekä tietysti eripaksuisia TENA Ladyja.

Täyttä elämää voi elää pikku karkulaisista huolimattakin!

Terkuin Riitta”

Virtsankarkailu vaivaa jopa joka kolmatta naista

Housuun lirahtaa naurunremakassa tai ilman mitään näkyvää syytä – suurin osa naisista kohtaa jossakin vaiheessa elämäänsä pidätysvaikeuksia.

Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi on tavallinen oire, joka vaivaa jopa joka kolmatta naista. Vaikka ongelma voi kiusata ketä tahansa ikään katsomatta, säännöllinen haittaava virtsankarkailu lisääntyy usein iän myötä ja erityisesti vaihdevuosien jälkeen.

Ongelman taustalla on heikentynyt lantionpohja, joka ei ole riittävän vahva eri tilanteissa, kuten kuntoillessa, aivastaessa, yskiessä tai nauraessa. Useimmiten kyse on vain muutamasta pienestä pisarasta.

Virtsankarkailun syistä riippumatta on olemassa erilaisia tapoja vähentää vaivoja tai jopa päästä niistä kokonaan eroon. Rakon harjoittaminen ja lantionpohjan lihasharjoitukset ovat tärkeitä tilanteen saamiseksi hallintaan.

Suositeltavia liikuntalajeja ovat esimerkiksi kävely, pilates, jooga ja pyöräily sekä vatsatanssi tai muu tanssi, jossa lantionpohjan lihaksia voi supistaa. Myös painonhallinta, tupakoimattomuus, ummetuksen hoito ja yleinen fyysinen aktiivisuus ehkäisevät virtsankarkailua.

Tilannetta voidaan auttaa myös apuvälineillä, ja nykyisin on saatavissa tehokkaita inkontinenssisuojia. Siteet, vaipat ja vuodesuojat estävät virtsan vuotamisen vaatteisiin. Lääkäriin kannattaa hakeutua silloin, kun oire on jatkuva ja se haittaa päivittäistä elämää tai aiheuttaa sosiaalista tai hygieenistä haittaa.

Osallistu kilpailuun!

Vastaa kyselyyn ja voita hyvinvointilahjakortti! Vastaamalla kyselyymme voit voittaa itsellesi korkeintaan 300 euron arvoisen hyvinvointilahjakortin valitsemaasi kylpylään. Arvomme palkinnon kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken. Kampanja on voimassa 2.5.–18.6.2017.

Vastanneiden nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Lisätietoja Otavamedia Oy:n rekisteriselosteesta.

The post Riitta Väisänen vaihdevuosista: ”Jopa naurun purskahdus voi päästää matkaan pienen karkulaisen” appeared first on Anna.fi.

Ahdistusta saattavat aiheuttaa aivan arkiset asiat, kuten raha, ihmissuhteet ja työ. Toisinaan ahdistuksen saattaa laukaista jokin mullistus, kuten ero, läheisen kuolema tai terveysongelmat.

Esimerkiksi edellä mainituista asioista on aivan normaalia tuntea hetkittäistä ahdistusta. Pitkään jatkuva ahdistus ei kuitenkaan ole normaalia ja saattaa haitata elämää merkittävästi.

Kokosimme yhteen 6 merkkiä, jotka saattavat viitata siihen, että ahdistus ei ole enää normaalia ja siitä kannattaisi puhua lääkärille tai muulle asiantuntijalle:

1. Ahdistus on kestänyt puoli vuotta tai enemmän

Normaalisti ahdistus ei kestä loputtoman kauaa. Jos ahdistuksesi on jatkunut päivittäin jo puolen vuoden ajan tai kauemmin, kyseessä saattaa olla yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.

2. Et tiedä ahdistuksesi syytä

On normaalia tuntea ahdistusta esimerkiksi rahaongelmien iskiessä tai eron koittaessa. Sen sijaan on huolestuttava merkki, jos et osaa nimetä ahdistuksesi syytä. Jos ei tiedä, mistä ahdistus johtuu, sille on vaikea tehdä mitään. Silloin ei myöskään tiedä, mitä omassa elämässä kannattaisi muuttaa tai mitä voisi tehdä saadakseen olonsa paremmaksi.

3. Ahdistus aiheuttaa fyysisiä oireita

Mieli ja keho ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa, joten pitkään jatkunut ahdistus alkaa heijastua myös kehoon. Esimerkiksi päänsärky, lihasjännitys, pahoinvointi, ärtyneisyys, nukkumisvaikeudet, liikahikoilu, vapina, väsymys, levottomuus ja keskittymisvaikeudet voivat olla kehon merkkejä siitä, että ahdistus ei enää ole normaalia.

4. Kärsit pakko-oireista

Tarkistatko esimerkiksi hellan tai kahvinkeittimen moneen kertaan ennen ovesta ulos astumista, koska pelkäät aiheuttavasi vahingossa tulipalon, tai peseydytkö monta kertaa päivässä? Pakonomaiset ajatukset ja toiminnot saattavat olla merkki pakko-oireisesta häiriöstä, joka luokitellaan ahdistuneisuushäiriöksi.

5. Saat tai pelkäät paniikkikohtauksia

Viikoittain toistuvat paniikkikohtaukset saattavat kieliä paniikkihäiriöstä. Paniikkikohtausten pelko saattaa kaventaa elämää, mikäli ihminen alkaa välttämään paikkoja tai tilanteita, joiden hän pelkää laukaisevan paniikkikohtauksen. Siksi jatkuva pelko paniikkikohtauksen saamisesta ei ole tervettä, vaikka paniikkikohtauksia ei olisikaan.

6. Ahdistus vaikuttaa työhösi tai sosiaalisiin suhteisiisi

Tuntuuko sinusta, että et voi vaikuttaa mitenkään ahdistukseesi ja siirtää sitä hetkeksi sivuun edes ihmisiä tavatessa tai töitä tehdessä? Oletko alkanut jopa vältellä sosiaalisia tilanteita, sillä nekin ovat alkaneet ahdistaa sinua? Jos ahdistus alkaa vaikuttaa huomattavasti työhösi tai sosiaalisiin suhteisiisi, on aika hakea ammattiapua.

Lähteet: Bustle, Suomen Mielenterveysseura, The Muse, wikiHow, World of Psychology

Lue myös:

Ahdistus on uusi masennus – Yhä useampaa suomalaista ahdistaa

Pahalla maailmalla säikyttely voi laukaista kriisin: ”Miksi hankin lapsia, kun maailma kulkee kohti tuhoaan?”

Väsyttää, itkettää, hikoiluttaa… Tarkista, onko oireiden takana ahdistuneisuushäiriö

Meditaatio voi laukaista ahdistuksen – Tiedosta meditaation ja mindfulnessin vaarat

Terapia liian kallista? Näin saat apua edullisesti tai jopa ilmaiseksi

The post Milloin ahdistus ei ole enää normaalia? 6 paljastavaa oiretta appeared first on Anna.fi.

Onko tunteilla, mielialalla tai ajatuksilla vaikutusta fyysisten sairauksien syntyyn?

Helena Miranda: Onko terveydenhuollon puolella yhtään ihmistä, joka voisi väittää, että mielellä ei ole vaikutusta terveyteen? On suuri määrä fyysisiä sairauksia, joissa vaikutus on selvä ja joista on tutkimusnäyttöä. Stressi saattaa laukaista ihottuman ja iso tunnereaktio aiheuttaa sydänkohtauksen. Ajattelulla ja tunteilla on vaikutusta myös joidenkin kipuoireiden kehittymisessä, voimistumisessa ja pitkittymisessä. Särkyneen sydämen syndroomassa ihminen kuolee suruun.

Karita Palomäki: Kyllä on. Kohtaamamme stressaavat ja traumaattiset elämäntapahtumat voivat olla yksi tekijä fyysisten sairauksien synnyssä. Suoraa syy-seuraussuhdetta on tuskin kuitenkaan olemassa.

Entä paranemiseen?

HM: On tutkimusnäyttöä siitä, että mielen joustavuus ja optimismi ovat yhteydessä parempaan toipumisennusteeseen vakavissakin sairauksissa.

KP: Elämistä helpottavat uskomukset – kuten usko siihen, että on arvokas ja ansaitsee hyvää – todennäköisesti edistävät hyvää elämää ja sitä kautta myös paranemista.

Helena Miranda, 48, on lääketieteen tohtori, työterveyden dosentti ja kipututkija. Miranda kehittää kivunhoitoa ja hoitaa kipupotilaita kunnallisessa työterveyshuollossa. Hän on myös kirjoittanut kirjan Ota kipu haltuun.

Jos pelkää vakavaa sairastumista, edesauttaako se sairauden puhkeamista?

HM: Uusimman aivotutkimuksen valossa ihmisestä ei enää voi erottaa psyykkistä ja fyysistä puolta. Kipu, aivan kuten tunteet ja ajatuksetkin ovat hermoimpulsseja keskushermostossa ja aivoissa. Ne viestivät keskenään ja aiheuttavat erilaisia fyysisiä reaktioita. On siis kyse biologiasta ja fysiologiasta, ei siitä että ihminen kuvittelemalla saisi kehitettyä itselleen jonkinlaisia sairauksia tai oireita.

KP: Kyllä. Pelko aiheuttaa elimistössä stressireaktion, mikä heikentää esimerkiksi immuunijärjestelmää ja voi siten vaikuttaa joidenkin sairauksien puhkeamiseen tai pahenemiseen.

Onko vakavien sairauksien kohdalla koululääketiede aina ensisijainen hoito?

HM: Ehdottomasti kyllä. On selvää, että sydänkohtausta ei kannata lähteä hoitamaan yrttiteellä tai akupunktiolla. Henkeä uhkaavan sairauden syy ja seuraukset pitää löytää ja poistaa koululääketieteen keinoin, esimerkiksi lääkkein tai leikkauksin.

KP: Vakavaa sairautta on hoidettava modernin lääketieteen keinoin. Aina ei selkeää diagnoosia kuitenkaan löydy, vaikka vaivat olisivat vakavia. Jos niihin ei ole olemassa näyttöön perustuvaa lääketieteellistä hoitoa, on järkevää kokeilla jotakin turvalliseksi ja hyödylliseksi todettua täydentävää hoitoa. Niitä voisi aivan hyvin käyttää myös lääketieteellisen hoidon tukena ja rinnalla.

Perustuvatko vaihtoehtohoidot tunteiden ja mielen manipulointiin?

HM: Vaihtoehtohoitojen sijaan puhun mieluummin lääkkettömistä tai täydentävistä hoitomuodoista. Erilaiset täydentävät hoidot luovat usein tilanteen, jossa ihminen kokee tulevansa kohdatuksi ja kuulluksi. Tällaista empaattista hoivavaikutusta on aivotutkimuksen puolella tutkittu ja huomattu, että sillä on suuri oireita lievittävä vaikutus. Empaattisessa hoivavaikutuksessa on valtava potentiaali, jota alikäytetään suomalaisessa terveydenhuollossa.

KP: Se, että hoivavaikutus otetaan hoidossa aktiiviseen ja tietoiseen käyttöön, ei ole manipulointia vaan potilaan luontaisen itseparanemisen kyvyn edistämistä.

Onko vaihtoehto-hoidoista saatu hyöty ja paranemisen tunne kuvittelua?

HM: Syöpää, diabetesta tai sepelvaltimotautia ne eivät paranna, mutta on olemassa paljon kehon ja mielen oireita, joihin niillä on selvä vaikutus. Kipu on yksi niistä.

KP: Sairaus on paljon enemmän kuin se, mitä laboratoriotulokset kehon tilasta kertovat. Jollekin se voi olla merkki elämän käännekohdasta – kehon, mielen ja sielun kutsusta pysähtyä. Tällaisessa tilanteessa täydentävät hoidot voivat olla suurena apuna paranemisessa ja eheytymisessä.

Karita Palomäki,47, on psykofyysinen fysioterapeutti ja NLP-työnohjaaja. Hän on opiskellut erilaisia täydentäviä terapiamenetelmiä, ja häneltä on myös ilmestynyt kirja Kehon viisaat viestit.

Jos hoidon vaikuttavuudesta ei ole tutkimusnäyttöä, ei voi väittää, että se vaikuttaa. Totta vai tarua?

HM: Olen tehnyt 20 vuotta tieteellistä tutkimusta ja huomannut, että sitä tutkitaan, mitä rahoitetaan. Lääkehoitoja tutkitaan, koska lääkefirmat sponsoroivat tutkimuksia. Täydentävissä hoitomuodoissa eivät liiku samanlaiset rahavirrat. Siksi tutkimus ei saa rahoitusta yhtä helposti eikä tutkimuksia kerry. Jos asiaa on tutkittu ja on huomattu, että vaikuttavuutta ei ole, voidaan perustellusti sanoa, että sitä ei ole. Mutta jos sitä ei ole edes tutkittu, vaikuttavuudesta ei voida sanoa mitään.

KP: Auttamis- ja hoitotyön arjessa ei saisi koskaan vähätellä potilaan omaa kokemusta. Jos olisin tutkija, olisin erityisen kiinnostunut siitä, miten ihmiset kokevat oman paranemisensa.

Pitäisikö enkeliterapian kaltaiset uskomushoidot kieltää?

HM: Jos nämä parantajat väittävät pystyvänsä parantamaan syöpää tai muita vakavia sairauksia, se on epäeettistä ja kysymys on aiheellinen. Jos kyseessä on yksi lisäkeino lievittää ihmisen tuskaa esimerkiksi syöpään liittyen, miksei tällaista voisi olla tarjolla?

KP: Ei. Jokainen aikuinen selväjärkinen ihminen voi itse valita, millaista hoitoa haluaa kokeilla. Kannatan kuitenkin täydentävien hoitajien rekisterin perustamista ja virallista valvontaa.

Oletko itse saanut apua vaihtoehtohoidoista?

HM: Minulla on vaikea iskiaskipu ja nivelrikko. Hakeudun säännöllisesti akupunktioon ja hoidan kipuani musiikin kuuntelulla sekä harrastamalla mindfulnessia ja pilatesta.

KP: Olen avoin kaikenlaisille hoidoille. Energiahoidoista oli muutama vuosi sitten suuri apu, kun olin hyvin stressaantunut kriisin jälkeen. Itsehoidollisesti harjoitan muun muassa EFT:tä, TRE-”tärinäterapiaa” ja teen kehotietoisuusharjoituksia.

Elävätkö positiivisesti asioihin suhtautuvat pidempään?

HM: Kyllä, näin on.

KP: Uskon, että optimistisuus, oman elämän haltuunotto sekä selviytymiseen suuntautuminen tukevat terveyttä ja vaikuttavat myös eliniän odotteeseen.

Lue myös:

Tunteiden tikapuut auttavat ymmärtämään omaa sisintä – tunnista, missä kohtaa tunne-elämääsi olet tällä hetkellä

Milloin ahdistus ei ole enää normaalia? 6 paljastavaa oiretta

The post Voivatko tunteet aiheuttaa fyysisen sairauden? appeared first on Anna.fi.